Gustava Wellingk

Gustava Wellingk saapui Benvikin pellavanjalostusopistoon sen ensimmäisten oppilaiden joukossa. Hän oli tullessaan alle 15-vuotias ja sai opettajattaren todistuksen kolmen ja puolen vuoden opintojen jälkeen. Vuoden 1821 marras­kuussa Gustava muutti takaisin kotiinsa, Karunan Koppholmin sotilaspuustelliin.

Syksyllä 1821 pidettyyn katselmukseen mennessä Gustava oli kutonut koulussa 26 kyynärää ensimmäisen luokan palttinaa, 33 1/4 kyynärää toisen luokan ja 33 1/2 kyynärää hienointa eli kolmannen luokan palttinaa. Yhteensä Gustava oli siis kutonut “prima lärftiä” eli hienoa palttinaa 92 3/4 kyynärää. Vaikka hänen teoriatiedoissaan oli johtaja Bladhin mukaan parantamisen varaa, käytännön työt sujuivat hienosti.

Näytteeseen liitetty todistus oppilas Gustava Wellingkin valmistamasta 33 1/4 kyynärää pitkästä ja kuuden kyynärän levyisestä kudonnaisesta, jonka loimessa oli 2946 lankaa ja joka siten kuului toiseen palkintoluokkaan. Kudonnaisen oli katselmuksessa todettu olevan kauttaaltaan tasainen ja yhtä hyvälaatuinen kuin lähetetty näyte. Todistuksen allekirjoitti Benvikissä 12. syyskuuta 1821 Peter Östring. KA Sta, Gs: 13 Suomen talousseuran tilitykset.  

Kudonnan tai kehruun opettajaa Gustavasta ei kuitenkaan tullut. Karunaan paluunsa jälkeisen vuoden hän vietti kotona. Vuoden 1822 marraskuussa Gustava muutti Merimaskuun, kapteeni Magnus Schybergsonin omistamaan Taattisten (Tatis) säteriin. Muuttokirjassa häntä kutsutaan aatelisneitojen tapaan neidiksi (fröken). Hänen sanotaan olevan husjungfru, joka merkitsee jonkinlaista sisäpiikaa, joskus myös taloudenhoitajaa. Tuskin 18-vuotias Gustava taloudenhoitajan tointa hoiti, mutta hän saattoi olla jonkinlainen sisäkkö tai kamarineito, ja hänen työhönsä saattoi kuulua myös kutomista.

Maaliskuussa 1825 “fröken, välborne jungfru” Gustava Wellingk avioitui räätäli Johan Ekblomin kanssa. Ekblom oli syntynyt Turussa vuonna 1796 ja asui naimisiin mennessään Mynämäellä. Parin vihki kirkossa Gustaf Paelander, ja Gustava oli pukeutuneena täydelliseen morsiusasuun koristeineen (i skrud). Vihkimisen jälkeen pariskunta asettui Mynämäelle Mietoisten kappeliin. Gustava on muuttokirjassa “räätälinoppilas Johan Ekblomin vaimo, entinen neiti” (f.d. fröken). Ekblom on räätäli vielä ensimmäisen lapsen kastetiedoissa, sen jälkeen räätälin ammattia ei mainita.

Mietoisissa pariskunta asui ainakin kolmessa paikassa, viimeksi kappalaisen puustellissa. Vuonna 1831 perhe muutti Maskuun, Carpelanien omistamaan Odensaaren (Odensnäs) säteriin. Lapsia oli syntynyt jo kolme. Odensaaressa Johan Ekblom oli renki ja Gustava Wellingk rengin vaimo, mutta rippikirjassa muistutetaan hänen aatelisista sukujuuristaan (af adelig famille). Gustavakin varmaan palveli talossa ja oli läheisissä suhteissa isäntäväkeen, sillä vuonna 1833 syntyneen Carl Oton kolmentoista kummin joukossa oli isäntäväkeä, muun muassa hovijahtimestari, paroni Carl Maximilian Carpelan. Ainoat ei-säätyläiskummit olivat kalastaja Anders Johan Bång ja hänen vaimonsa.

Vuonna 1835 perhe muutti Lemuun Tenholan allodialisäteriin, myöhemmin Hannulaan. Johan Ekblom näyttää ryhtyneen kalastajaksi. Lemusta Ekblomit muuttivat 1841 Lempisaareen (Lemsjöholm), missä he asuivatkin muutaman vuoden katkosta lukuun ottamatta kuolemaansa saakka. Lempisaaren omisti “herra salaneuvos ym.” Lars Gabriel von Haartman, joka oli useina vuosina myös Talousseuran puheenjohtaja. Johan Ekblom on merkitty rengiksi ja itselliseksi. Gustavaa kutsutaan vain vaimoksi, mutta luultavasti hän teki töitä taloon. On todennäköistä, että palveluspaikat, jotka olivat useimmiten säätyläis­kartanoissa, saatiin Gustavan verkostojen kautta ja ainakin alussa Talousseuran avulla.

Gustava Wellingkillä ja Johan Ekblomilla oli kuusi lasta, jotka nuorinta lukuun ottamatta selvisivät aikuisiksi:

  • Anna Sofia Ekblom, s. 24.9.1826 Mietoisissa. Puoliso: sokeritehtaan työntekijä Johan Gustaf Gustafsson. Perhe asui Turussa.
  • Maria Elisabeth Ekblom, s. 7.11.1828 Mietoisissa. Kuoli 5.9.1904 Maskussa. Puoliso: inspehtori Vitalis Nyholm. Nyholm oli palveluksessa Lempisaaressa ja myöhemmin Aminoffeilla, vuodesta 1871 Kankaisten kartanossa Maskussa. Hän sai vuonna 1889 Talousseuran pronssimitalin 22-vuotisesta palveluksesta.
  • Johan Fredrik Ekblom, s. 27.9.1830 Mietoisissa. Johan oli ensin Lempisaaressa räätälinä, myöhemmin torppari. Puoliso: Erika Johanna Eriksdotter.
  • Carl Otto Ekblom, s. 1.7.1833 Maskussa. Carl Oton monista kummeista kerrottiin blogissa aiemmin. Hän oli renkinä Lempisaaressa, mistä muutti krenatööritarkk’ampujapataljoonaan Turkuun 1852.
  • Amanda Carolina Ekblom, s. 23.2.1838 Lemussa (Askaisissa). Puoliso: telakan kirvesmies Carl Johan Jansson Vikström. Perhe asui Turussa.
  • Vilhelmina Ekblom, s. 1.12.1833 Askaisissa. Kuoli 17.4.1848 Askaisissa.

Johan Ekblomin terveys oli ollut huono nuoresta pitäen, sillä jo Mietoisissa hänen sanotaan olevan raihnainen (bräcklig). Hän eli kuitenkin 76-vuotiaaksi. Johan Ekblom menehtyi vuonna 1872 kuolion (kallbrandt) seurauksena. Gustava Wellingk kuoli 26.1.1879. Hän oli kuollessaan 75-vuotias “ittellisleski”.

***

Gustava Wellingkin isä Hans Wilhelm Wellingk kuoli jo vuonna 1832. Äiti Maria Wellingk sai sen jälkeen eläkettä sotaväen leski- ja orpokassasta. Kotona asuivat isän kuollessa vielä alaikäinen Otto Mauritz ja naimattomat tyttäret Dorothea Wilhelmina, Maria Ottiliana ja Carolina Concordia. Kuollessaan vuonna 1864 Maria Wellingk asui Karunassa Smörvikin Nokan torpassa. Lapset olivat muuttaneet kuka minnekin (äro i okjända vägar), eikä perunkirjoittaja saanut heihin yhteyttä. Omaisuus myytiin huutokaupassa. Viimeiset kymmenen kuukautta Mariaa hoitanut torppari Vilhelm Rosenlöf sai palkakseen 126 markkaa. Hoitopalkan, hautaus­kustannusten ja arviomiesten palkkion jälkeen pesän velat ylittivät varat 22 markalla 31 pennillä.

Lähteitä:

ÅAB FHS, D XV 4, D XV B 4.

SSHY. Jäsensivut.

KA Tku Piikkiön ja Halikon alaisen tk:n arkisto, Ec: 20 Perukirjat 1864–1865.

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Sanomia Turusta 25.10.1889. Finlands Allmänna Tidning 26.7.1833 no 171. Linkit tekstissä.

Akatemiasampo.fi. Linkki tekstissä.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *