Sukua tutkiessani olen huomannut, että avioliittoon vihittäessä osapuolet ovat yleensä olleet vähän yli 20-vuotiaita, joskus lähempänä 30 vuoden ikää. Joitain hyvin nuorina solmittuja liittoja on kuitenkin ollut, ja nuoria ovat olleet nimenomaan morsiamet.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain mukaan miehet saivat mennä naimisiin täytettyään 21 vuotta ja naiset täytettyään 15 vuotta:
Naimisen kaari 6§:
Mies eli waimo ei mahda awioskäskyyn itzens andaa, ennen cuin mies on täyttänyt yxikolmattakymmendä, ja waimo wijsitoistakymmendä wuotta; ellei Cuningas löydä cohtullisexi, sijhen lupaa andaa.
Naisten avioitumisiän suhteen laki oli voimassa vielä koko 1800-luvun, miesten kohdalla oli tietyin ehdoin joustovaraa niin, että naimisiin saattoi mennä jo 17–18-vuotiaana.
Anna Kaisa Mikontytär
Äidinäitini kotitalon historiassa nuorena naimisiin menneitä neitosia oli useita. Topenon Heikkilän kruununuudistilaan vuonna 1797 asumis- ja hallintaoikeuden saanut Heikki Juhonpoika oli vihittäessä jo 28-vuotias, mutta puolisolla, Peuran Kristiina Laurintyttärellä, oli ikää vasta 16 vuotta 10 kuukautta. Heikin ja Kristiinan pojantytär Fabiana Juhontytär, s. 1798, oli vähän alle 19-vuotias, kun hänet vihittiin 27-vuotiaan Mikko Erikinpojan kanssa.
Mikko Erikinpoika ”hallitsi taloa yhdessä appivanhempiensa kanssa”. Fabianan isä kuoli vuonna 1830 ja Mikko jo kahden vuoden kuluttua siitä vain 42-vuotiaana. Fabiana oli puolisonsa menettäessään 34-vuotias, ja tavallisesti lesket, jos eivät aivan ikivanhoja olleet, avioituivat uudestaan. Fabianalla oli kuitenkin leskenä määräysvalta talossa, eikä hän tuntenut tarvetta luovuttaa sitä uudelle isännälle. Mikolle ja Fabianalle oli syntynyt kolme tytärtä ja poika, joka kuoli pienenä. Esikoinen Anna Kaisa oli isänsä kuollessa 14-vuotias, nuoremmat sisaret 11- ja 7-vuotiaita.
Alaikäisten lasten edunvalvojaksi nimitettiin Mikon veli, Räyskälän Pyhälammia isännöinyt Juho Erikinpoika. Siltä suunnalta oli ehkä jo Mikon eläessä suunniteltu Yli-Heikkilään seuraavaa isäntää. Mikon varhainen kuolema vauhditti avioliittosuunnitelmia, ja heti kun Anna Kaisa oli käynyt rippikoulun ja saanut naimakelpoisuuden, hänet vihittiin Pyhälammin Antti Juho Erikinpojan kanssa. Antti oli Juho Erikinpojan poikapuoli puolison ensimmäisestä avioliitosta. Pariskunnan vihki morsiamen kotona 2.1.1834 kirkkoherra Strandberg, ja Anna Kaisa oli pukeutunut perinteiseen morsiuspukuun koristeineen.
Anna Kaisalla oli vihittäessä ikää 15 vuotta 8 kuukautta, Antti oli täyttänyt 20 vuotta kuukausi ennen häitä. Aivan lainmukaisessa iässä ei Antti siis ollut. Vaikka morsiamen ja sulhasen ikäero oli vain viisi vuotta, mietityttää silti, oliko Anna Kaisa itse kovin innokas vaimoksi ryhtymään. Fabiana luovutti talonpidon vävylleen tietyin ehdoin, mutta emännyyttä pitivät Fabiana ja Anna Kaisa yhdessä. Nuoripari pani vireille kruununtilan siirron nimiinsä, ja vuonna 1837 he saivat taloon immission. Samalla sovittiin, että Fabiana voi emännöidä Anna Kaisan rinnalla niin kauan kuin haluaa. Antti on henkikirjoissa merkitty isännäksi vuodesta 1840.
 |
| Antti Juho Erikinpoika ja Anna Kaisa Mikontytär ostivat Yli-Heikkilän perintötilaksi vuonna 1853. Heikkilän kruununuudistilan toisen puoliskon eli Ali-Heikkilän osti perintötilaksi Anna Kaisan isoisän veli Kustaa Heikinpoika (1782–1857). Kuvassa ote perintökirjan etusivulta. KA Hki Perinnöksiostoasiakirjat. |
Anna Kaisalla oli opettelemista emännän töissä, mutta myös yhteiselo Antin kanssa tuotti joskus ongelmia. Pariskuntaa on rippikirjan merkintöjen mukaan varoitettu riitaisuudesta vuonna 1846. Syy riitoihin ei selviä, koska varoitukset annettiin ”yksityisesti” (enskild) eikä kirkkoraadin edessä. Vuoden 1853 syyskäräjillä Anttia syytettiin siitä, että hän oli juopuneena metelöinyt Nummenrannassa pidetyssä huutokauppatilaisuudessa. Antti myönsi kyllä nauttineensa kyseisenä päivänä korttelin viinaa, mutta ”ei hän siitä humalaan ollut tullut”. Todistajat sanoivat toista, ja oikeus langetti Antille juopumuksesta kuuden ruplan ja metelöinnistä kahden ruplan 40 kopeekan sakot.
Antti ja Anna Kaisa saivat yhteensä seitsemän lasta, viisi poikaa ja kaksi tytärtä. Esikoinen syntyi Anna Kaisan ollessa kuukautta vaille 17-vuotias. Lapsia tuli parin vuoden välein, kolmanneksi ja toiseksi nuorimman välissä tosin on yhdeksän vuoden tauko. Nuorimman lapsensa Maria Josefiinan syntyessä Anna Kaisa oli täyttänyt 36 vuotta. Lapsista kaksi kuoli pienenä: esikoispoika Erik kaksivuotiaana rokkoon ja kuudentena syntynyt poika muutama päivä syntymänsä jälkeen
”tuntemattomasta syystä”.
Anna Kaisa kuoli 52-vuotiaana vuonna 1870. Äiti Fabiana oli kuollut kaksi vuotta aikaisemmin, 70-vuotiaana. Antti Juho Erikinpoika eli lähes kaksikymmentä vuotta vaimonsa jälkeen ja ehti avioitua vielä kahdesti.
Lähteitä:
KA Hml Hämeen lääninkonttorin arkisto, Eb: 45 Anomusaktit 1836.
KA Hki Perinnöksiostoasiakirjat, Dc: 4 Hämeen läänin perintökirjataltiot 1851–1857.
KA Uusi astia, Lopen syyskäräjät 1853.
