Koiviston ja Johanneksen käräjäkunnan vuoden 1861 talvikäräjät alkoivat Kaislahden yksittäistilalla Johanneksen pitäjässä 5.2. Lautamiehinä toimivat Abraham Juhonpoika Ilmasti Koiviston Makslahden kylästä, Paavo Tuomaanpoika Tikka Johanneksen Tikkalan kylästä, Sakari Joosepinpoika Samuli Koiviston Saarenpäästä, Yrjö Paavonpoika Mannonen Koiviston Mannolasta, Erkki Matinpoika Kesäläinen…
Hämäläinen-lehden lukija Hauholta lähetti lehteen vuoden 1858 syysmarkkinoiden jälkeen pitkähkön vuodatuksen otsikolla ”Markkinoista muutama sana”. Kirjoittaja oli kiitollinen, että markkinat turmeluksineen taas tältä vuodelta olivat ohi, ja toivoi, että kokemuksesta otettaisiin opiksi. Suoraan sanoen: markkinat, jos oikialla nimellä nimitetään, owat…
Meritullivahtimestari Carl Axel Cajanderin ja Sara Greta Grönlundin esikoistytär Gustava Margareta syntyi Turussa 28.2.1826. Tytön kummit olivat timpuri Matts Karlin, timpuri Carl Sandell ja hänen vaimonsa Ulrica Johanintytär sekä neito Fredrika Wessman. Loppuvuodesta 1847 Gustava Margareta muutti Kristiinankaupunkiin, jonne hänen…
Viime kerralla kirjoitin renki August Paavalinpojan onnistuneesta palkanperinnästä. Palkkariitaan johtanutta Sajaniemen Heikkilän renginpestiä seurasivat vuosittain vaihtuvat työpaikat Ourajoella ja Lopen kirkonkylässä. Renkien ja piikojen työsopimukset tehtiin vuodeksi kerrallaan, ja palvelusaika päättyi marraskuun 1. päivänä. Palkollisen tuli uuteen työpaikkaan pestautuessaan esittää…
Heinäkuu 1839 Joonas Reivilän murhaoikeudenkäynti jatkui Helsingin kämnerinoikeudessa perjantaiaamuna 12.7.1839. Puheenjohtajana toimi varatuomari Nils Herman Sanmark, ja muina jäseninä oikeutta istuivat viinikauppias Ståhl ja kulta- ja hopeatyöntekijä Wickman. Pöytäkirjaa piti notaari Bergman. Oulun läänin maaherra oli passittanut kuusamolaiset Pekka Emanuel…
Renki August Paavalinpoika peräsi palkkasaataviaan isäntä Josef Hermanninpoika Heikkilältä joulukuun alussa pidetyillä Lopen syyskäräjillä 1852. August oli palvellut renkinä Sajaniemen Heikkilässä edellisen vuoden marraskuun 1. päivästä samaan päivään kuluvana vuonna, ja vuosipalkaksi oli Josef Heikkilän kanssa sovittu Palkasta oli saamatta…
Vuonna 1899 heinäkuun 3 päivänä aljettiin ja muina allamainittuina päivinä jatkettiin Raastuvanoikeuden istunnot Kemin kaupungissa, kaupungin n.k. lukuhuoneella. Raastuvanoikeuden esimiehenä oli allekirjoittanut Kemin kaupungin v.t. pormestari ja jäseninä neuvosmiehet kauppias Frans Petter Westberg ja Wilho Björkman. Sittenkun Kemin seurakunnan kirkkoherra…
Nimimerkki H. S–n. pohdiskeli Hämäläinen-lehdessä 14.9.1860, millä nimellä muinaiset suomalaiset kutsuivat esimiehiään ”tai niitä paremmuksia kansan seassa, joita nyt kutsutaan herroiksi, ja jommosia arvaten heilläkin on ollut aikoinansa, jolloin kansan valta vielä oli perekunnallisessa hoidossa, jos ei muina niin johdattajina,…
Ruotsin Haaparannalla vuodesta 1882 ilmestynyt Haaparannanlehti kirjoitti 31.8.1899 opettavaisen tarinan sanomalehtien lakkautusten vaikutuksesta: Eräässä Etelä-Savon kunnassa oli rikkaanlainen talontytär, jolla kävi paljon kosijoita. Mutta naimiskaupoista ei sen parempaa tahtonut tulla, tyttö kun huomattiin perin tyhmäpäiseksi. Rikkaudet ne kuitenkin houkuttelivat kauvempaakin…
Uudenmaan ja Hämeen läänintilien tositekirjassa vuodelta 1761 luetellaan Lopen pitäjänkäsityöläiset (hakasulkeissa olevat tiedot rippikirjasta): Lopenkylässä räätäli [Johan Johansson] EkbergJoentakana suutari Simon [Jacobsson Skytte]Ourajoella räätäli Ernest [Jacobsson]Topenolla räätäli Anders [Ericsson] ja seppä Jöran [Henriksson]Sajaniemessä räätäli Jacob [Simonsson Rosberg] ja seppä Anders…
