Pamppu-Iivanan armoilla

Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin lahjoitusmaana. Ivan Klimpujev toimi Aleksanteri Nevskin luostarin tilanhoitajana, käskynhaltijana eli ylivoutina, joka piti huolen esimerkiksi veronkannosta ja järjestyksenpidosta. Venäjänkielinen ammattinimike oli upravitel (управитель), jota käytettiin myös 1700-luvun suomenkielisissä teksteissä.

Talvikäräjillä 1748 käsiteltiin esimerkiksi Suistamon Pyörittäjän kylässä asuvan Ivan Ipatinpojan ja ruokojärveläisen Jakob Vaittisen kaskiriitaa. Ivan Ipatinpojan pyynnöstä kihlakunnanoikeus määräsi tilanhoitaja Ivan Klimpujevin, kruununnimismies Henrik Johan Candelinin ja kaksi lautamiestä tutkimaan kaskiriitaa ja ilmoittamaan tutkinnan tuloksista seuraavilla käräjillä, elleivät osapuolet olisi sitä ennen sopineet riitaansa.

Aleksanteri Nevskin luostarin kanslia lähetti 5.4.1748 Ivan Klimpujeville kirjoituksen, jonka kirkkoherra K. G. Melartopeus kuulutti Sortavalassa 13.4.

Culutus

Tänä 1748 wonna aprilli 1. päiwänä nimitetyn Cantzelin Suistamon Pogosta Pöritäjän kylän talonpoika Iwan Ipatow, hänen Donoscheniassan [ven. донесение – tiedotus, kanne yms.] walitti että wanhuwestan manpidamyxen [maan hallussapidon] jälken, kahden virstan pästä on hän 1747 wonna hakannut kasken nin siihen Kasken 8 wirstan pästä Ruokojärwen kylästä talonpoika Jacob Waitinen, on tullut ja hakannut, joka kasci maakäräjästä on annettu Waitiselle, ja sinulle Uprawitelille sitä asiasta Iwan Ipatow on Walittanut, mutta sinä et ole sitä asiata pätänyt, wan olet käskenyt Monasterin, jonga tähden, hän Ipatow wati warjelusta.

Sentähden Hänen Keijsaril. Maijestetin Ukasan ja St. Alexander Neuskin Cantzelin resolutioonin jälcen on duomittu Sinulle Uprawitelille, tämä ukasa lähettä jossa Käsetän että sinä Uprawitel nimitetystä Kaskiloista sinun valans perästä tutkiskelisit werain miehin cauta ja tutkiskelemuxen jälken andaisit Kellen on welwollinen ja sitä asiasta man käräjästä otta Protocollista copia, ja lähettä Cantzellin,

wan mingän tähden sinä Uprawitel sinun wircas jälken nistä kaskiloista päätöstä et ole tehnyt, ja Talonpoicia mankäräjän pästit mänemän, sitä sinun pitä ilman walheta wastaus lähettämän,

jos sinä löytypi wärys, nin häpiälisesti tulet wirastas pois mutetuxi ja eilleinpäin Monasterin talonpoikin wälillä sencaldasista ja muista rita asioista oikeus pitä tehtämän sinun uprawitelin, sentähden että sinulle cantzelarista on uscotu, ja läni Itseldän Hänen Keisaril. Maijestetildäns Monasterille on annettu, ja sihen Monasterin Herrassa nuckunut Hänen Keijsaril. Maijestetins Petter Ensimäinen, oikeuden tähden ja oeconomien Cantzelärin on asettanut wonna 1712 jossa ei yhet Monasterin wan syrjäläisetkin asiat tutkitan.

Sentähden Sordawalan talonpoillen ilmoita että höö heidän välillän rijossa ja muisa asioissa oikeuta vaditais sinulda uprawitelildä ei käräjästä ja sinun pitä oikeus tekemän totisesti wärä ei oikeaxi ja oikia miös wäräxi tehdä, ja sinun uprawitelin monasterin talonpoikia käräjän ei anda

wan jos cuka löydyis Criminali se on hengellisistä asioista, nitä sinun pitä Itzens man käräjän andaman ja jos sihen käräjän talonpoikia werasta asiasta weraxi mehexi olis tarpelinen, nin sinä sinun pitä olla deputatina ettei tehdäis talonpojille wäryttä, wan ilman itzettäns käräjän ei yhtän talonpoika anda,

Aleksanteri Nevskin luostarin kanslian kirjoitus Ivan Klimpujeville.

sillä sinä Klimpujeff ett sencaldainen Uprawitel ole cuin yxi Herskapi lähettä läninsä oman tahdon jälcen, wan sinä Klimpujeff olet Crunun palwelia, ja Uprawitelin wiran pälle olet walas tehnyt. Sinun Uprawitelin Iwan Klimpujeff, käytä tämän hänen Keijsaril. Maijestetin Ukasan perästä den 5 aprilli 1748.

Naimiestik tahica Archipispan siainen Ieromonah Sofroni

Edellä olevasta kuulutuksesta voi päätellä, ettei luostarin kanslia ollut täysin tyytyväinen tilanhoitajaansa. Ärhäkästi veroja kantava ja julmuutta kaihtamaton ”Pamppu-Iivana” ei tietenkään ollut suosittu myöskään talonpoikien keskuudessa. Jos talonpojat halusivat oikeutta, heidän tuli Klimpujevin käskystä kääntyä tuomioistuimen sijasta hänen puoleensa. Jos talonpoika oli hänen ratkaisuunsa tyytymätön, hän sai tilanhoitajan mukaan kaikin mokomin ajaa asiaansa oikeudessa mutta omalla kustannuksellaan. Tämä käy ilmi myös Klimpujevin laatimasta suomenkielisestä kuulutuksesta syyskuulta 1749:


Sordawalan Länin Cantorista [konttorista], Sordawalan, Imbilahden ja Suistamon pogostan asuwaisille tämän cansa annetan tietäwäxi, että nin usein St. Alexander Neuskin Monasterium, Hänen Keijserl. Majestetins Ukasat on culutetu, että nimitetyn asuwaiset erize Criminali asioida ridosa oikeutta etzittäis heidän Uprawitelildäns Jonga cohtullinen oikeus pitä pitämän ia cuca ei ole hänen oikeudellans tytywäinen, walittacon sitten missä welwollinen on omalla costillans ja nin edespäin, iosta Ukasista lawiamaldas on näytetty, waan nyt Sordawalan Länin Cantori on sanut monesa asiasa nächdä, että ei huolin, nimitetyistä Ukasista, vaan siwuze Uprawitelistä etzitän oikeutta toisissa paicoissa, ia pätöxen jälken ilman Uprawitelin tiedämätä wiatomasti tahtovat ryöstä, ia on ryöstety ia otetan Cachden caldaiset culungit, joita aiwan vois wältä, nin sillä muodon talonpojat tule häwitetyxi ia Crunun ia monasterin maa puhtaxi.

Sentächden ylösnimitetyin Hänen Kejsarilisen Majestetins Ukasan woimasta tämän cansa Seuracunnalle annetan tietäväxi, että tästä edespäin iocainen itzens käyttäis endisin culutetuin Ukasin jälken ilman epäilemätä sihen asti cuin cauvan Protestin pääle Rix Justitia Colleqiumista St Alexander Neuskin monasteriumin Cancelllista tule yx päätös, ia myös ilman Uprawitelin tiedämätä ei ychtäkän ryöstettäis ios mahdollinen ryöstö on, nin tule annetuxi assistenci, ios mahdotoin on, nin ryöstö asetetan toimituxen asti, sillä Oeconomian hallitus on uscottu ia talonpoikin perästä pitä cazoman viran puolesta nimitetyn Uprawitelin, nin sinä sivusa warotetan Lautanmiehiä, että hyö ylösnimitetyssä oldais culiaiset, ios iocu löyty vastahacoisexi, sen cansa tule käyteyxi mitä hän ansainut on.




Tämä culutos mahtavat culutta Corkiasti Oppinet Herr Pastorit cukin omassa seuracunnassan ia Kirjotta alla cosca culutettu on, ia sitte mahtawat lähettä culutuxen perästä jällens Sordawalan Cantorin, ioca tule lähetetyxi St Alexander Neuskin Monasteriumin Cancellin.

Itsevaltaiseen Klimpujeviin olivat tyytymättömiä myös virkamiehet. Tilanhoitajan toimien seurauksiin kuului esimerkiksi se, ettei Sortavalan, Impilahden ja Suistamon käräjille tullut vuosikausiin käsiteltäväksi yhtään juttua. Klimpujeviin kohdistettuja rikossyytteitä tutkittiin pitkään, mutta aina hän vain välttyi joutumasta edesvastuuseen. Välillä luostari tosin tuomitsi hänet sakkoihin, mutta nekin hän maksatti talonpojilla.

Orjapäällikön sauva Salmin pitäjästä. Suomen kansallismuseon kansatieteelliset kokoelmat. CC BY 4.0

Lähteitä:
KA Hki Oikeuskollegion arkisto, 334 Rauhanvalan rikkominen, syytettynä luostarin tilanhoitaja Ivan Klimpujev (1748).

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *