Vanhoja sanomalehtiä selatessa löytyy monenlaisia uutisia Topenoltakin. Hämeen Sanomat kertoi 20.2.1880, että kylään ollaan puuhaamassa omaa kansakoulua. Aloitteentekijöinä olivat kyläläiset itse, ja varoja koulun rakentamiseen kerättiin laskiaistiistaina järjestetyillä iltahuveilla. Arveltiin, että koulu voitaisiin aloittaa jo seuraavana syksynä, ensin vuokratiloissa.
Viisitoista vuotta myöhemmin opiskeltiin kuitenkin vielä kiertokoulussa. Nimimerkki ”–in–” lähetti Hämeen Sanomiin toukokuussa 1895 kirjeen, jossa hän kuvaili koulun päättäjäisjuhlaa ja valitteli, ettei kylässä ollut raittius- tai nuorisoseuroja. Opettaja B. Flinck (joka ilmeisesti oli nimimerkin takana) oli kuitenkin sunnuntaisin pääsiäisestä lähtien pitänyt kylässä esitelmiä, lähinnä raittiusasiasta. Kuulijoita oli kertynyt joka tilaisuuteen 60–70 henkeä. Sivistys olikin kirjeen lähettäjän mielestä hyvällä tolalla lukuun ottamatta ”tukkimiesten” aiheuttamaa epäjärjestystä ja huonoa elämää. Metsänhakkuiden johdosta kylässä oleskeli 300–350 metsätyömiestä, jotka viettivät vapaa-aikansa kestikievarissa olutta siemaillen. Jotkut joivat itsensä tolkuttomaan humalaan ja tappelivatkin. Kirjoittaja osoittaa syyttävän sormensa kestikievarin pitäjälle:
Eiköhän olisi hywä näin maailman kansan liikkeellä ollessa, että isäntä löisi oluttynnyrin tulpan vähän syvemmälle eli lujemmin kiinni, ettei olut waluisi joka pojan suuhun!
Lopella tehtiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa paljon metsäkauppoja. Päivälehti kirjoitti 4.4.1900, että Lopella on myyty koko Räyskälän kylä yhtä taloa lukuun ottamatta eräälle metsäyhtiölle. Viimeisenkin talon metsistä hierottiin kauppoja.
Paljon metsäkauppoja on tänä talvena tehty Lopen muissakin kylissä, varsinkin Topenon kylän seutuvilla. Jos ostajista ei ole ollut puutetta, niin ei ole ollut myyjistäkään ja moni onkin myynyt metsänsä polkuhinnasta ja vieläpä niinkin tarkoin, että tuskin linnuille jää istumasijaa.
Kansakoulu kylään saatiin vuonna 1899. Se rakennettiin August Hokkalan lahjoittamalle tontille. Koulutalolle oli käydä huonosti vuonna 1905, kun pihatossa säilytettyyn puulaatikkoon viedyt tuhkat sytyttivät ulkohuonerakennuksen. Käymälään matkalla ollut koulupoika onneksi havaitsi savun, ja tulipalo saatiin rajattua. Vain pihatto, rehulato ja puuvaja paloivat.
Tulipalosta kerrottiin Forssan Sanomissa. Samassa kirjoituksessa valiteltiin topenolaisten viinankäyttöä, kun talkoiden jälkeinen juopuneiden hoilotus oli häirinnyt kansalaisten yöunta. Kylän käsityöläisetkään eivät kirjoittajaa tyydyttäneet:
– – ei ole niistä [käsityöläisistä] juuri mistään ammatista kunnollisia tekiöitä, jotka woisi tehdä teettäjän mieleistä työtä, ja jos niillekin kun on, uskaltaa teettäjä jotain mielipidettään lausua, niin heti saa wastauksen: hae toinen tekijä, minä menen työstäni kesken; joten näihin saamme tyytyä, tekiwät he sitte miten kehnoa työtä hywänsä. – –
Huveja ja reipasta liikuntaa
Kesäkuussa 1889 järjestettiin Hurrilla ”arpajaiset ja iltahuwit tanssin kanssa” Topenon kylän ja Salon kartanoitten kirjaston hyväksi. Samaan tarkoitukseen kerättiin rahaa Hokkalassa 1896 toimeenpannuissa iltamissa, joiden ohjelmassa oli esitelmä ja näytelmä sekä lopuksi tanssia. Pääsymaksu oli miehiltä 75 penniä, naisilta 50 ja lapsilta 25 penniä.
Elokuussa 1890 topenolaiset pääsivät nauttimaan Minna Canthin näytelmästä ”Roinilan talossa”, joka oli noussut yleisön suureksi suosikiksi.
Vuosisadan vaihteessa hiihtokilpailuista alkoi Lopellakin tulla jokatalvista huvia. Maaliskuussa 1901 Topenolla pidetyissä kilpailuissa miehet hiihtivät kymmenen kilometriä, osaksi järven jäällä. Osanottajia oli kymmenen, joista kaksi keskeytti.
Ensimmäisen palkinnon 10 mk sai K. Forström Lopelta, ennätys 54 min. 31 sek. Toisen palk. 7 mk sai J. Forström Lopelta, ennätys 58 min. 4 sek. Kolmannen palk. sai A. Laine Lopelta, ennätys 1 t. 1 min. Neljäntenä saapui perille Hj. Ulen Riihimäeltä, ennätys 1 t. 1 min. 30 sek.
Pikkupojat hiihtivät 5 km. I:n palk. sai Kustaa Nummilampi, II:n Hj. Eklund, III:n sai T. J. Lehtinen ja IV:n S. Saarinen. Sitäpaitsi annettiin kehoituspalkinto K. W. Nylundille kauniista hiihdosta.
Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Hämeen Sanomat 20.2.1880 no 8, 17.11.1885 no 92, 25.5.1895 no 58, 12.5.1896 no 53, 18.3.1901 no 32, 1.4.1901 no 37, 19.8.1890 no 66. Päivälehti 4.4.1900 no 79 A. Forssan Sanomat 24.2.1905 no 15.
