Kesäkuussa 1820 pellavaoppiin saapunut Ester Grönstrand eli Benvikin neito numero 25 kutoi vuoden 1821 katselmukseen 49¾ kyynärää, vuoden 1822 katselmukseen 82¼ kyynärää ja vuoden 1823 katselmukseen 57 kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta.
Ester muutti kolmen vuoden opiskelun jälkeen takaisin vanhempiensa luo Noormarkkuun. Toukokuussa 1825 hän meni naimisiin nippuvasaraseppä Frants Jernbergin kanssa.
Frants Jernberg
Frants syntyi Eurassa 31.7.1799. Vanhemmat olivat Kauttuan ruukin nippuvasaraseppä (knipsmed) Michel Jernberg ja Maria Strömblad, jotka olivat avioituneet Eurassa 5.1.1786. Frantsilla oli komeat 11 kummia: demoiselle C. L. Timm, kirjuri J. A. Sonck, seppä Anders Solwäder, talollinen Mats Lampu, piiat Justina Forssten, Lovisa Corell ja Ulrica Ernfors, leski Brita Ersintytär Tapola, hänen poikansa Mats Matsinpoika, renki Isak Ernfors ja piika Clara Corell.
Frantsin vanhempia sisaruksia olivat vuonna 1787 syntynyt Carl Gustaf ja 1795 syntynyt Eva Stina. Kesäkuussa 1794 perheestä oli kuollut alle vuoden vanha Eric Johan ja kolmiviikkoinen Eva Sofia. Frantsilla oli myös vuonna 1803 syntynyt pikkuveli Johan Jacob.
Jernbergit muuttivat vuonna 1805 Eurasta Noormarkkuun, jossa Michel-isä työskenteli Noormarkun ruukin seppänä. Samaa työtä teki myös Frants Jernberg vielä vuosien 1854–1860 rippikirjassa.
Entinen seppä Frants Jernberg kuoli halvaukseen 80-vuotiaana 13.9.1879. Ester-vaimo oli kuollut jo 15 vuotta aikaisemmin, 21.7.1864. Ester oli kuollessaan 65-vuotias; kuolinsyy oli haava.
Lapset
Frants ja Ester saivat kuusi lasta, jotka syntyivät Noormarkussa:
Amalia 9.12.1827
Frans Victor 30.12.1829
Oskar Fredrik 27.5.1832
Maria 17.3.1834
Sven Erik 17.3.1838
Gustava 4.2.1841.
Esikoistytär Amalia muutti vuonna 1852 ilmeisesti veljensä perässä Ahlaisiin ja oli vielä 1890-luvun rippikirjassa Ahlaisten Ylikylässä joutolaisena.
Frans Victor meni 29.8.1854 naimisiin Porissa rakennusmestarin tyttären Lovisa Sundin kanssa. Lovisan vanhemmat olivat laivan rakennusmestari Jacob Gustaf Sund ja Anna Lovisa Grönstrand. Frans Victor seurasi isänsä jalanjälkiä ja työskenteli seppänä Noormarkussa. Hän ja Lovisa saivat kuusi lasta: Lovisa Jakobina 21.12.1855, Wilhelmina 9.9.1857, Johan August 26.6.1859, Evelina Mathilda Viktoria 14.9.1861, Johanna Josefina 6.12.1862 ja Thekla Maria 28.7.1865. Frans Victor kuoli keuhkotautiin 36-vuotiaana 23.9.1866.
Oskar Fredrik muutti vuonna 1852 lukkariksi Ahlaisiin. Hänet vihittiin Ahlaisissa 17.5.1857 rakennusmestarin tyttären Rosa Charlotta Ingeborg Eklöfin kanssa. Pariskunnalle syntyi kolme tytärtä: Olga Augustina Blondina 12.9.1858, Rosa Adolfina Fredrika 12.12.1860 (kuoli 4.4.1862) ja Ida Mathilda Ingeborg 13.1.1863. Oskar Fredrik kuoli Ahlaisten Ylikylässä 35-vuotiaana 11.8.1867.
Maria muutti Noormarkusta Poriin ja sieltä edelleen Ahlaisiin vuonna 1864. Hän sai vuonna 1868 Ahlaisissa aviottoman lapsen, joka sai nimen Johan Magnus. Lapsen kummeina olivat Marian veli Sven Eric ja sisar Amalia.
Lokakuussa 1883 Maria vihittiin Porissa työmies Matti Granforsin kanssa. Matin ensimmäinen vaimo Wilhelmina Gök oli kuollut joulukuussa 1882. Porin 1890-luvun rippikirjassa Matilla ja Marialla on vuodesta 1893 alkaen kasvattitytär, Ulvilassa vuonna 1886 syntynyt Fanny Elviira Grå. Tyttö kuitenkin palasi Ulvilaan 1895 ja kuoli vuonna 1897.
Sven Erik muutti 24.11.1867 Noormarkusta Ahlaisiin ja ryhtyi siellä veljensä Oskar Fredrikin kuoleman jälkeen kanttoriksi. Hänet vihittiin 18.7.1876 talollisen tytär Johanna Uotilan kanssa. Satakunnan Kansassa oli 22.1.1907 kirjoitus Sven Erikin siunaustilaisuudesta:
T. k. 17 p:nä siunattiin Ahlaisten kirkossa seurakunnan lukkarivanhus Sven Erik Jernberg’in tomu haudan rauhaisaan lepoon. Jernberg oli yksi ns. vanhoja kanttoreita. V. 1867 tuli hän veljensä apulaulajaksi ja hänen kuoltuansa varsinaiseksi lukkariksi Ahlaisiin v. 1869. Noin 3 kuukautta vaille 40 vuotta oli vainaja lukkarina Ahlaisissa. Tosin hänellä noin 10 vuoden ajan oli apulainen, mutta itse hän melkein aina oli jumalanpalveluksissa läsnä. Runsaasti oli seurakuntalaisia kirkkoon kerääntynyt osoittamaan viimeistä kunnioitustaan vanhalle palvelialle. Kyläkuntalaisista koottu kööri lauloi aluksi muutaman värssyn virrestä ”Tän’ ruumiin maahan” jne, minkä jälkeen pastori W. Wihervuori saarnan pidettyään siunasi ruumiin, jota ulos kannettaessa kööri lauloi: ”Käyn kuoloo kohden kussa käyn”. Ruumista hautaan laskettaessa lauloi kööri: ”Vaipuos vaivu synnynmaasi helmaan”. Vainaja ei ollut suuria koulutietoja saanut, mutta ahkerasti hän seurakuntaansa palveli niillä lahjoilla ja sillä taidolla, mitkä hänen osakseen olivat annetut. Levätköön rauhassa vanha palvelia!
Kansalainen-lehdessä oli 1.3.1907 ilmoitus julkisesta huutokaupasta:
Julkisella huutokaupalla
joka pidetään keskiviikkona 13 p:nä maalisk. klo 10 a. p, jossa myydään lukkari Sven Erik Jernbergin jälkeen jäänyt omaisuus, nim. hyvässä kunnossa oleva asuntohuonerakennus sekä ulkohuoneita, 1 hevonen, 2 lehmää, huonekaluja y. m. omaisuutta. Huudot ovat heti maksettavat. Myyjä pidättää tunnin mietintöaikaa asuntohuoneen huudon hyväksymiseen.
Ahlainen, helmik. 27 p. 1907
Tekla Jernberg.
Esterin ja Frantsin nuorin lapsi Gustava sai vuonna 1874 Noormarkussa aviottoman lapsen, joka sai nimen Erik Anton. Vuonna 1879 Gustava vihittiin leski Erland Erlandinpoika Mustelinin kanssa. Erland oli Noormarkun ruukin entinen vouti. Hän oli syntynyt Kokemäellä 23.4.1835 ja asunut välillä Nakkilassa. Gustavalle ja Erlandille syntyi Noormarkussa kolme poikaa: kaksoset Oskar Erland ja Frans Henrik 21.11.1879 ja Oskar Konrad 12.11.1882. Erland, Gustava, Erik Anton ja Oskar Konrad muuttivat vuonna 1887 Noormarkusta Porin maaseurakuntaan.
Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
KA Sta, Gs:13 Tositteita pellavanviljelyrahaston tilitykseen Bennvikin pellavakäsityölaitoksesta näytteineen.
