Aina vuoteen 1864 saakka täysi-ikäisenkin naisen tuli saada naittajan suostumus avioliiton solmimiseen:
Naimisen kaari, 1 luku §2: Isä on tyttärensä naittaja, ja äiti antakoon siihen neuwonsa. Isän kuoltua äiti on naittajana, neuwotellen lähimmäisten sukulaisten kanssa. Jos ei isä eikä äiti elä, olkoon se naittajana, jonka isä suusanalla tahi kirjallisesti, taikka äiti, neuwoteltua lähimmäisten sukulaisten kanssa, naittajaksi on nimittänyt.
Avioliittolupia on säilynyt seurakuntien arkistoissa muun muassa muuttokirjojen ja perukirjojen yhteydessä. Lammilaisen Fredrik Siltalan tyttärelleen lähettämä naimalupa on Hauhon seurakunnan muuttokirjoissa:
neitoiselle
Evamaria reetun tyttärelle
Aintilan taloon Eteläisten Kylään.
Isä kirjoitti kauniisti:
minun Hyvä Lapseni
Siitä asiasta Josta Sinä vaadit minulta Lupaa
Nimittäin naimis asiasta Saan tämän kautta sinulle
ittelles jättää vallan ja oikeuden kuinka
Lystäät tehdä sillä sinua se enemmän waikuttaa
kuin meittiä vanhoja mutta olihan sinulla
kuitenkin Lapsen sydän vanhempia kohtaan
että sen kaltaista ilmaisit ja suokoon jumala aikomukses
onnelliseksi ettei meitä vanhoja sinun murhes
murentais, paljon terveisiä meitiltä ja kaikki hyvää
Toivoo sinun oma Isäs
Fredrik Siltala
Tanttila se 8. päj. Toukokuu 1860.
Kastettujen luettelon mukaan Eeva Maria oli syntynyt Lammilla 15.12.1833 itsellinen Fredrik Matinpojan ja Maija Henrikintyttären kolmanneksi vanhimpana lapsena. Lastenkirjassa ja rippikirjoissa syntymäpäivä on 10. joulukuuta. Palveltuaan piikana kotipitäjässä ja Tuuloksessa Eeva Maria muutti Hauholle vuonna 1858. Hänet vihittiin renki Heikki Marianpojan kanssa 4.11.1860. Esikoinen Martta syntyi 26.7.1861. Rippikirjan mukaan perhe muutti Vanajaan lokakuussa 1862.
Lopen seurakunnan arkistossa avioliittolupia on perukirjojen joukossa. Topenon Vähä-Peuran tytär Ulrika Erikintytär, s. 25.6.1803, vihittiin kesäkuussa 1844 Kärpänojan Kustaa Matinpojan kanssa. Naimaluvan morsiamelle antoi äiti Juliaana Antintytär. Isä Erik oli kuollut jo vuonna 1823.
Toristus Naimisen Rakennuxxesta
Man tavan ja yhdeisten asetusten
jälkeen ovat seuravaiset bersonat
Rakendannet naimista nijmittäin
Gustaf Mattin Poika Kärpänoja
Ourajoki ja Ulrika Eriks Dytärs
Wähä Peura Topenolda nin ovatt
omaiset sen myören antanet nett jotka
asijan Kuluvat jonga pällen Toristu
Kirja tehdy on nimitän
Juljana Andin Dyttär Wähä Peura
oikia naittaja
[puumerkki]
Topeno sinä 6 bäjvä Touko Kuusa 1844
Toristaiada Johan Heikkilä
[puumerkki]
Vaimoaan 13 vuotta nuoremmasta Kustaasta tuli isäntä Vähä-Peuralle. Ulrika oli naimisiin mennessään jo 41-vuotias, eikä pariskunta saanut yhteisiä lapsia. Talossa oli kasvatteina sukulaistyttöjä, ja Ulrikan kuoltua vuonna 1860 vähän alle 57-vuotiaana Kustaa avioitui kasvattina olleen Amanda Karoliina Ståhlbergin kanssa. Vuonna 1838 syntynyt Amanda Karoliina oli Ulrika Erikintyttären sisarentytär.
Lähteitä:
KA Uusi astia Hauhon srk, Seurakunnista saapuneet muuttokirjat 1858–1860; Lopen srk, Perukirjat 1838–1949, Vihityt 1844 (artikkelikuva).
Ruotsin valtakunnan laki 1734.
Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus naisten täysivaltaisuudesta 1864.
Mielenkiintoista historian siipien havinaa. Olisihan sen voinut arvata että ennen vanhaan asiat noin menivät, mutta eipä tullut ajatelleeksi. Kaikkea sitä perukirjojen, testamenttien ja muun menneisyyden dokumentaation seasta löytyykään. Tämä on varmaan hyvä esimerkki siitä, miksi lakeja ja säädöksiä pitää aika ajoin tarkastaa ovatko ne vielä tämän hetkiseen yhteiskuntaan sopivia.