Isosedän avioehto

Kemin käräjäkunnan talvikäräjillä rättäri Kustaa Hännisen talossa Kemin kaupungissa käsiteltiin 27. huhtikuuta 1896 seuraavaa avioehtoasiaa:

Pyynnöstä eteen päästyänsä näytti talokas Heikki Inkilä, Kemin pitäjän Alapaakkolan kylästä, myös vaimonsa Fredriika Amanda Kaasilan asiamiehenä näin kuuluvan välikirjan

Liite A. §.2.

Liite A. 2.
”Allekirjoittaneet kihlakumppanit ovat aivotun avioliittonsa suhteen sopineet tekemään seuraavan avioehdon nimittäin:
Jos minä Heikki Inkilä kuolen ennen morsiaintain Fredriika Kaasilaa saapi hän yksinään täydellä omistusoikeudella kaiken minulta jälkeen jäävän omaisuuden olkoonpa se mitä laadulta tahansa josta hänen kuitenkin pitää minun kuolemani jälkeen maksaa minun perillisilleni sen kiinteän perinnön vastinneen jonka minä olen saanut isäni Jaakko Inkilä vainajan jälkeen Inkilän ⅜ manttaalin perintö maasta № 7 ja 8 Koroisten kylässä Tuhannen viisi sataa markkaa sekä sen kiinteän perinnön vastineen jonka minä olen saanut äitini Matilda Aapontyttären jälkeen Junton ⅙ manttaalin perintö maasta № 11 Lautiosaaren kylässä ja äitini veljen Antti Heikosen jälkeen Heikosen ⅙ manttaalin perintö maasta № 16 samassa kylässä kuin myös äitini sisären Eeva Liisa Anundin jälkeen Anundin perintö maasta Alatornion pitäjän Kukkolan kylässä Ruotsin valtakunnassa jotka viime mainitut perinnöt tekevät yhteensä kaksi sataa kaksikymmentä markkaa.
Sitä vastaan jos minä Fredriika Kaasila kuolen ennen sulhaismiestäni Heikki Inkilää, saapi hän yksinään täydellä omistusoikeudella kaiken minulta jälkeen jäävän kiinteän ja irtaimen omaisuuden, josta hänen kuitenkin pitää minun kuolemani jälkeen maksaa minun veljeni, Olli Palosaari vainajan pojille Ollille ja Juhanille Sata markkaa kummalletkin.
Tähän avioehtoon olemme me molemmin puolin tyytyväiset ja sitoumme siinä sovitut ehdot vilpittömästi täyttämään ja vakuutamme sen omakätisten nimimerkkiemme allekirjoittamisella sitä varten saapuville kutsuttuin todistajain läsnä ollessa. Kemissä tammikuun 31. päivänä 1896.
Henrik Inkilä    Fredriika Amanda Kaasila
Todistavat:
Vilho Kukko    Juho Pekka Hurtti
kirjoitti H. Wuoti

Että ylläseisova avioliittoehtokirja, tehty Tammikuun 31. p. 1896, näytettiin allekirjoittaneelle ennenkun Henrik Inkilä ja Fredriika Amanda Kaasila avioliittoon vihittiin, tänään Helmikuun 7 päivänä 1896, todistaa. Kemissä Helmikuun 7 p. 1896.
Juh. Gust. Snellman
Kemin kirkkoherra,
vihkimisen toimittaja

Läsnä olevat todistajat:
M. Jänkälä       Olli Marski ”

Edellä olevan välikirjan luettua, ilmoitettiin Heikki Inkilälle, että se otetaan näitten käräjäin avioehtopöytäkirjaan, josta ote hakijoille todistukseksi annetaan.

Avioehdon tekijät

Heikki Inkilä oli syntynyt syyskuussa 1859 Kemin pitäjässä Junton tilalla. Hänen vanhempansa olivat Jaakko Jaakonpoika Juntto ja Matilda Magdalena Abrahamintytär Heikonen. Äiti kuoli Heikin synnytettyään lapsivuoteeseen, ja leski meni seuraavana vuonna naimisiin Matildan siskon Anna Kreetan kanssa. Heikki oli isoisäni velipuoli. Häntä ei määrätty vanhan sotaväen kutsunnassa kolmivuotiseen palvelukseen vaan reserviin. Huhtikuussa 1886 pataljoonan sotaoikeus tuomitsi Heikin kuukaudeksi vankilaan, koska hän oli jäänyt pois reservin harjoituksista.

Fredriika Amanda Kaasila oli syntynyt tammikuussa 1847 Tervolassa Lapinniemen kylässä. Hänen vanhempansa olivat Olli Ollinpoika Palosaari ja Margareta Hätelä. Fredriika Amanda vihittiin elokuussa 1872 Tervolassa talollisen poika Juho Juhonpoika Vähä-Juntin kanssa. Pariskunta asettui asumaan Kemin pitäjän Alapaakkolaan Vähän eli Juntin tilalle. Heille syntyi seuraavana vuonna poika Johan Hjalmar, joka kuoli vuonna 1875. Vuonna 1882 pariskunta muutti Alapaakkolan Kaasilan tilalle, ja sen mukana vaihtui sukunimikin.

Hukkumistapauksia

Fredriika Amandan ensimmäinen mies Juho hukkui Kemijokeen lokakuussa 1894. Hän oli kuollessaan 49-vuotias.

Heikonen

Avioehdossa mainittu Antti Heikonen hukkui lokakuussa 1882 ja oli kuollessaan 26-vuotias. Tapaturmasta kirjoitti nimimerkki —n —ö Kaiku-lehdessä 11.11.1882:

Lokakuun 20 päiwänä tapahtui Kemin kaupungin niin sanotussa möljässä, se näet että sydämellisesti rakastettu naapurini Antti Heikonen huolimattomuudesta astui alas möljältä ja joutui Wellamon uhriksi. Tämä olkoon waroitukseksi ainakin järjestyksen woimassa pitäjille wast’edes laittamaan heidän möljänsä ympärille käsipuut sekä myöskin walaistusta, jota tähän asti ei ole ollut, ettei senkaltaisia tapaturmaisia kuoleman tapauksia woisi tapahtua.

Lisään wielä raamatun lauseen, että niinkuin linnut käsitetään paulalla ja kalat wahingollisilla werkoilla, niin ihmisen lapset temmataan pois pahalla ajalla.

Anundi

Avioehdossa mainitaan myös Eeva Liisa Anundi, joka oli edellä mainitun Antti Heikosen isosisko ja isoisäni täti. Eeva Liisa Heikonen meni vuonna 1850 naimisiin Juho Juhonpoika Sauvosaaren kanssa. Perhe muutti tammikuussa 1863 Karl Gustavin seurakuntaan kuuluvaan Kukkolan kylään ja Anundin taloon. Mukana muuttivat Juhon ensimmäisessä avioliitossa saamat lapset Karl Johan ja Anna Greta sekä Juhon äiti Marketta Sauvosaari. Juhon ja Eeva Liisan yhteiset lapset olivat kuolleet.

Anundin tilaa luonnehdittiin Kaiku-lehden vuoden 1899 myynti-ilmoituksessa seuraavasti:

Kolmannes manttaalin perintötila Anundi, Ruotsin Karlgustavin pitäjän Kukkolan kylässä. Tila sijaitsee ihanalla paikalla Torniojoen rannalla noin 17 kilom. Haaparannan kaupungista lähellä Jylhän koskea jossa koskessa on tilalla suurenmoinen, aina pysyvä osuus kalastukseen.

Ihanasta paikasta huolimatta Juhon ja Eeva Liisan elämä ei jatkunut Kukkolaan muuton jälkeen onnellisissa merkeissä. Juho hukkui elokuussa 1866 kotinsa lähellä sijaitsevaan Jylhän koskeen. Ikää hänellä oli silloin 50 vuotta. Onnettomuudesta oli uutinen esimerkiksi Norrbottenskuriren-lehdessä 30.8.1866. Samana päivänä ja samassa paikassa hukkuivat myös Nils Niska ja Erik Hämpälä.

Eeva Liisa kuoli vajaat kaksi vuotta miehensä jälkeen, 22.7.1868. Vastoinkäymiset ja taloudelliset huolet kävivät Eeva Liisalle liian raskaiksi, ja hän päätti päivänsä hirttäytymällä kamarissaan. Kruununnimismies Israel Stenuddin selvitys tapauksesta julkaistiin Norrbottenskuriren-lehdessä 30.7.1868.

Heikin ja Fredriikan yhteiselo päättyi vaimon kuolemaan 22.12.1905: talonemäntä Fredriika Amanda Kaasila kuoli sydäntautiin vähän alle 59-vuotiaana. Heikin myöhemmistä vaiheista kerron tuonnempana.

Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
KA Oulu, CIIIb1:4 Kemin käräjäkunnan avioehtoasiain pöytäkirjat 1894–1896.
Ruotsin kansalliskirjaston Svenska dagstidningar –verkkopalvelu.