Aliina Vilhelmiina Salomaa syntyi maaliskuun 26. päivänä vuonna 1866 Lopen kirkonkylässä. Hänen vanhempansa olivat pappilan suutari (gårds skomakare) Aleksander Sohlman ja Maria Leander. Sohlmanin perheeseen syntyi viisi tytärtä, joista vanhin ja nuorin menehtyivät aivan pieninä. Aikuisiksi elivät Aliinan lisäksi Edla Karoliina, s. 1861, ja Maria Amanda, s. 1863. Vanhempien terveys oli huono jo Aliinan lapsena ollessa. Rippikirjan mukaan isä oli raajarikko ja äiti huonokuuloinen ja kivulloinen. Perhe oli vähävarainen, mutta Sohlmanin tyttärillä oli mahdollisuus päästä kansakouluun, sillä pitäjän ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1867.
Todennäköisesti opettajat huomasivat Aliinan lahjakkuuden ja kannustivat häntä jatkamaan opintojaan. Rippikoulun käytyään Aliina lähti Akaaseen, missä kansakoulunopettaja David Lehtonen kesällä 1882 koulutti kiertokoulunopettajiksi aikovia. [Lehtosen puoliso Evelina Augusta Hollming oli blogissa aiemmin esiintyneen kansakoulunopettaja Hilda Honkavaaran sisarpuoli]. Aliina valmistui kiertokoulunopettajaksi jo 16-vuotiaana ja toimi kolmisen vuotta opettajana Ylöjärvellä. Vuonna 1885 hän pyrki Jyväskylän seminaariin ja sai sieltä neljän vuoden kuluttua päästötodistuksen.
Ensimmäinen työpaikka kansakoulunopettajana oli Korpilahden Muuramessa, missä Aliina vietti kaksi vuotta. Sen jälkeen hän opetti kaksi vuotta Espoossa Åminnen koulussa. Elokuussa 1893 hän muutti Tampereelle, kun hänet valittiin Tampereen ylemmän tyttökansakoulun opettajaksi. Tätä tointa Aliina hoiti kuolemaansa saakka.
Aliina oli kiinnostunut raittiusaatteesta jo Lopella. Tampereelle muutettuaan hän tutustui sikäläiseen raittiusväkeen ja alkoi aktiivisesti tehdä työtä raittiuden edistämiseksi. Hän liittyi Raittiusyhdistys Liittoon ja toimi sen johtokunnassakin. Tampereelle syntyi ns. raittiuspuolue, joka ajoi väkijuomakaupan kieltämistä kaupungissa. Aliina osallistui toimintaan kirjoittamalla ja levittämällä lentolehtisiä, ”Kipinöitä”, joita jaettiin jokaiseen kotiin. Kielto saatiinkiin aikaan. Monet pitivät Aliinaa yli-innokkaana ja liian vaativana, ja hän sai osakseen pilkantekoakin, mutta se ei häntä lannistanut.
Raittiusaate ei ollut ainoa Aliinan harrastuksen kohde. Hän toimi Tampereen Kasvatusopillisessa yhdistyksessä, otti kantaa terveysasioihin ja ajoi rauhanaatetta, kansallisuusaatetta ja naisasiaa. Kaikessa toiminnassa oli mukana kristillinen pohjavire. Vapaa-aikaa hänellä ei juuri ollut. Opettajantoimensa ohella Aliina Salomaa kiersi puhujamatkoilla Tampereen ulkopuolellakin. Esimerkiksi helmikuussa 1898 hän piti esitelmiä Viialassa, Kangasalan kansanopistossa, Pälkäneellä ja Luopioisissa. Seuraavan vuoden tammikuun 1.–7. päivinä Aliina esitelmöi Kauvatsalla, Kokemäellä, Harjavallassa, Nakkilassa, Ulvilassa ja Porissa. Jo pelkkä matkustelu sen aikaisilla kulkuvälineillä vaati sinnikkyyttä.
Aliina Salomaa oli tuottelias kirjoittaja. Hänen kirjoituksiaan ja runojaan julkaistiin muun muassa Wäinämöinen-nimisessä kristillisessä raittiuslehdessä ja muissa tamperelaisen Wäinämöinen-osuuskunnan julkaisuissa. Vuonna 1904 ilmestyi kertomuskokoelma ”Kaikuja elämästä”. Postuumina ilmestyi teos ”Ylöspäin”, joka sisältää Aliinan hengellisiä runoja sekä elämäkertatietoja. Wäinämöiseen Aliiina suomensi ja muokkasi erilaisia kertomuksia, usein raittiusaiheisia. Hän käänsi suomeksi myös pari uskonnollista kirjaa.
Aliina Salomaa poti vuosikausia sydäntautia, mutta hoiti opettajantointaan viimeiseen saakka. Hän kuoli pitkäperjantaina 9.4.1909 vain 43-vuotiaana. Tampereen raittiusseurat perustivat Aliina Salomaan muistoksi rahaston, jonka tuotto tuli käyttää raittiustyön tukemiseksi.
Hämeen Sanomissa 22.4.1909 oli selostus hautajaisista:
Opettajatar Aliina Salomaan hautaus toimitettiin viime sunnuntaina Lopen hautausmaalla. – – Haudan umpeen luotua laskettiin kummulle runsaasti kukkia ja seppeleitä, joista erittäin mainittakoon ”Työtovereilta Tampereelta”, Raittiusyhdistys Liitolta, vainajan luokkatovereilta, nykyisiltä ja entisiltä oppilailta, Lopen Raittiusseuralta, jonka jäsen vainaja oli ollut, Tampereen Raittiusseurojen Keskuskomitealta. Kukilla peitetyn kummun äärellä puhui vielä talollinen Aapo Vuorenrinne vainajan työstä erittäin Lopen Raittiusseurassa, rva Yrjö-Koskinen hänen kansallisista harrastuksistaan ja hra M. Malinen Tampereelta hänen raittiustyöstään Tampereella. – – .
*******
Aliinan isän Aleksanteri Sohlmanin vanhemmat olivat Vilhelm Sipinpoika (Sigfridinpoika, perukirjassa ”Sifferinpoika”) ja Anna Juhontytär Brask. Vilhelm oli renkolaista Markkulan sukua. Annan isä Juho (Johan) Brask oli entinen sotilas ja sahanrenki, myöhemmin Hirssuon torppari pappilan mailla. Aliinan äidin Maria Leanderin vanhemmat olivat pitäjänräätäli Erik Johan Leander ja Eeva Stiina Sajalin Sajaniemestä.
Lähteitä:
Salomaa, Aliina, 1909: Ylöspäin. Kyösti Huhtalan muistokirjoitus ”Aliina Salomaa. Elämänkerrallisia piirteitä.” Wäinämöisen kirjakauppa. Tampere.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Suomalainen Wirallinen Lehti 1.5.1897. Tampereen Sanomat 23.4.1898. Kansalainen 27.12.1899. Aamulehti 11.4.1909 ja 31.3.1910. Hämeen Sanomat 22.4.1909. Opettajain Lehti 23.4.1909. Raittiuskasvatus 1.1.1935.
