Kieliä kirjeitse

Suomessa toimi 1920-luvun alkuvuosina kolme kirjeopistoa: Kansanvalistusseuran eli KVS:n kirjeopisto, Suomen kirjeopisto ja Suomen kieliopisto. KVS:n kirjeopiston tarjonta oli näistä kattavin: ”Se on niiden opisto, jotka täydentävät tietojaan yleis- ja kansalaissivistykseen kuuluvissa aineissa ja myöskin niiden, jotka haluavat hankkia tietoja omalla erikoisalallaan.” Turkulainen Suomen kirjeopisto keskittyi kirjanpidon opetukseen, Vaasassa toimiva Suomen kieliopisto taas etupäässä englannin ja esperanton opettamiseen.

Suomen kieliopisto mainosti kurssejaan pontevasti. Vuonna 1922 se julkaisi sanomalehdissä toistakymmentä erilaista ilmoitusta.

Helmikuun ilmoituksissa lupailtiin, että kielten opiskelu tuo rutkasti…

Rahaa! Rahaa!! Rahaa!!!

Jokainen voi ansaita helposti rahaa kun osaa maailmankielen, jonka avulla pääsee välittömään yhteyteen ulkom. ”rahapomojen” kanssa. Kuka maallikko hyvänsä voi ruveta välittämään hyvää palkkiota vastaan ulkom. keräilijöille postimerkkejä, kuvapostikortteja, maalausjäljennöksiä, kirjoja sekä kaikenlaisia muinaisesineitä y. m. s., puhumattakaan teollisuustuotteista y. m. kauppatavarasta. Me opetamme kirjeellisesti

yleismaailmallista kieltä englantia
ja
kansainvälistä kieltä esperantoa.

Lähettäkää osotteenne ja 2 mk. lähetyskuluja varten, niin lähetämme kurssiselostuksen! Mainitkaa kumpiko kieli?

Aamulehti 18.2.1922

Maaliskuussa korostettiin kielitaidon merkitystä avioliittomarkkinoilla:

Huhtikuun ensimmäisissä mainoksissa ylistettiin suomen kielen ohessa englantia ja esperantoa ja vähäteltiin muita kieliä nimeltä mainitsematta:

Nouse, riennä suomenkieli
niinkuin se tekeekin

Maailmankielen taito on tarpeeseen sille, joka on asioissa ulkomaal. kanssa tai haluaa yleismaailmalliset tiedot suoraan alkuperäisistä lähteistä. Joutavain kielten opiskelu ja kannatus aiheuttaa vain kieliriitoja y.m. rettelöitä. Me opetamme kirjeellisesti yleismaailmallista kieltä englantia ja kansainväl. kieltä esperantoa.
Me lähetämme selostuskirjan ylläm. kielten opetuksesta, saatuamme osotteenne ja 1 mk. lähetyskorv. Mainitkaa kumpiko kieli?

Häme 8.4.1922

Huhtikuun lopussa viesti vaihtui repäisevämmäksi:

Murhan tekijä
joutuu tavallisesti kärsimään ankaran rangaistuksen rikoksestaan, jollei voi todistuttaa itseään hulluksi. Niinpä enin osa joutohetkiensä tappajistakin ovat tuomitut elinikäiseen pakkotyöhön tai suolivyön kiristelyyn. Kotiopiskelu joutoaikoina voi vapauttaa näistä kärsimyksistä. Joutuisimman hyödyn tuottaa maailmankielen opiskelu. Me opetamme kirjeellisesti:
maailmanmahtavaa englanninkieltä ja kansainvälistä kieltä esperantoa.
Lähettäkää osotteenne ja 2 mk. lähetyskorv., niin postitamme selostuskirjan oppikursseistamme! Mainitkaa kumpiko kieli!

Aamulehti 22.4.1922

Touko- ja kesäkuussa opisto mainosti ilmaista Englanninkielen Opetuskurssin Selostuskirjaa muutamalla erilaisella ilmoituksella.

Älkää lähettäkö rahaa,

sillä me tahdomme lahjoittaa Teille kirjan – –
Huom.! Kirja on uutta painosta ja on laaja ja kuvallinen sekä kelpaa luettavaksi kenelle hyvänsä, vaikka ei nimestä päättäen näytäkään erikoisen houkuttelevalta. Prospekti esperantokurssista lähetetään myöskin sitä haluaville.

Rovaniemi 20.5.1922

Teitä etsitään.

Koska olemme jo pitemmän aikaa olleet läheisessä vuorovaikutuksessa useitten tämän lehden lukijoitten kanssa, päätimme muistoesineenä ilmaiseksi tarjota kauniin esittelykirjamme jokaiselle t.l. lukijalle.
– – sisältö on mielenkiintoinen, jokaiselle luettavaksi kelpaava ja hyödyllinen. Sen ulkoasu on siro ja on kuvallinen.

Raivaaja 27.5.1922

Otteita loppuvuoden ilmoituksista:

• Ihminen ei elä ainoastaan leivästä ja kesäisistä huvituksista; tietoja myös tarvitaan. Tiedoista arvokkain on Englanninkielen taito, sillä siitä voi puristaa ulos sekä leivän että huvin, samalla kun se johtaa opiskelijan suoraan alkuperäisille tiedon lähteille. (Pohjan Kansa 1.7.1922)
• Yksijalkainen mies on ruumiillisesti raajarikko; yksikielinen henkilö on henkisesti puutteellinen, sillä hän ei voi olla asioissa suuren maailman kanssa. Oppikaa maailmanmahtavaa englanninkieltä, sitä ymmärretään kaikkialla ja sen kielinen kirjallisuus on laajin maailmassa. (Kaiku 2.9.1922)
• Koulut ovat suletut tuhansille opinhaluisille, mutta Suomen Kieliopisto on avoinna jokaiselle, sillä meitä ei rasita ahtaat kouluhuoneet. Opetusaineemme maailmanmahtava Englanninkieli on kielistä tarpeellisin; se johtaa opiskelijan alkuperäisille ja laajimmille tiedonlähteille. (Ilkka 9.9.1922)
• Valttiässällä voittaa. Englanninkieli on valttiässä muihin kieliin verrattuna. (Uusi Aika 26.9.1922)
• Viisas neitsyt ja nuorukainen varustaa tiedonöljyä lamppuunsa, sillä menestyksen portti on avoinna ainoastaan niille, joiden lampussa palaa tiedonvalo. (Helsingin Sanomat 14.11.1922)
• Kristiinan ”marttyyrit”. Jos ne suomalaisen yhteiskoulun oppilaat, jotka Kristiinan raastuvanoikeus tuomitsi solvaajansa kurittamisesta, lähettävät nimensä ja osotteensa, saavat he jonkin sivistyskielen – ei ruotsin eikä ryssän – kirjeellisen oppikurssin vapaasti. (Kristiinan sanomat 24.11.1922)

Vuoden viimeisessä mainoksessa tarjottiin muidenkin kielten ja oppiaineiden kursseja:

Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.