Rautakosken ensimmäisiä seppiä

Rautakosken ruukki perustettiin Lopen Salonkylään vuonna 1850. Ammattitaitoinen työvoima oli hankittava pitäjän ulkopuolelta muilta ruukeilta. Inspehtoriksi palkattiin Anders Reinhold Ginman Högforsilta, ja ensimmäiset sepät tulivat Jokioisilta ja Kellokoskelta.

Marraskuussa 1850 Rautakoskelle muuttivat vasarasepät (hammarsmed) Erik Flink ja Carl Meller, molemmat Jokioisilta. Erik Flink oli syntynyt 24.5.1811 Kiskon Orijärvellä kaivosrenki Erik Johan Flinkin ja Maria Laxströmin perheeseen. Jokioisilla Erik Flink mainitaan kolarina eli sysimiehenä ja myöhemmin apuseppänä (mästarsven). Muuttokirjan mukaan hänen kanssaan Lopelle saapuivat puoliso Maria Wilén ja neljä lasta: Erik Johan, s. 22.1.1835, Frans Oskar, s. 6.3.1843, Maria Vilhelmina, s. 5.10.1845, ja Henrika Lisette, s. 18.4.1849. Erik Flinkin lukutaito oli muuttokirjan mukaan olematon, hän juuri ja juuri tunsi kirjaimet.

Erik Flink työskenteli Rautakoskella kuolemaansa saakka lukuun ottamatta parin vuoden muonatorppariaikaa Räyskälässä. Hän menehtyi ”vesitautiin” 27.1.1865. Lapsista vanhin, Erik Johan Flink, oli Rautakoskella sysimiehenä ja vihittiin vuonna 1854 Kellokoskelta tulleen seppämestari Helénin tyttären, Karolina Sofian kanssa. Vuonna 1856 Erik Johanin perhe muutti Teijon ruukille. Tytär Maria Vilhelmina ja poika Frans Oskar olivat muutaman vuoden palveluksessa eri puolilla Loppea ja muuttivat sitten Tammelaan ja Nurmijärvelle. Nuorin, Henrika Lisette, muutti vuonna 1865 Renkoon.

Carl Meller oli syntynyt Perniössä 5.6.1814. Hänen puolisonsa oli niin ikään perniöläinen, Gustava Höök, s. 26.10.1818. Perhe muutti Perniöstä Jokioisille vuonna 1849 ja sieltä Lopelle. Lapsia oli Rautakoskelle tultaessa neljä: Carl August, s. 14.9.1841, Viktor Vilhelm, s. 13.4.1844, k. Lopella 1852, Gustava Vilhelmina, s. 8.1.1846, ja Henrika Matilda, s. 21.12.1848. Lopella syntyivät Engla Maria (1850–1852) ja Gustaf Adolf 30.7.1853. Vuonna 1855 Meller perheineen muutti Petäjävedelle.

Vuonna 1851 Rautakoskelle tuli kolme seppää:

  • Syyskuussa saapui Karl Erik Illman vaimonsa Ulrika Sofia Lindströmin ja kahden lapsen kanssa. Illman oli syntynyt Kellokoskella ja Ulrika Sofia Helsingin pitäjässä. Lopella perheeseen syntyi kolme lasta lisää. Perhe muutti Padasjoelle vuonna 1859. Illman kuoli siellä vuonna 1863.
  • Seppämestari Johan Fredrik Helén, s. 13.8.1810 tuli marraskuussa Kellokoskelta. Puoliso Agneta Nordman oli syntyisin Helsingin pitäjästä. Lapsia oli Lopelle tultaessa elossa kuusi, ja Lopella syntyi yksi tytär. Perhe muutti Jokioisten ruukille vuonna 1854 ja sieltä takaisin Lopelle vuonna 1856. Vuonna 1859 Helénit muuttivat Padasjoelle, palasivat taas vuonna 1861, mutta muuttivat jo vuonna 1864 Helsingin pitäjään.
  • Gustaf Wilén, s. 13.6.1820, saapui lokakuussa 1851 Jokioisilta. Hänellä oli puolisonsa Fredrika Wialénin kanssa viisi lasta. Vuonna 1861 Wilén muutti itselliseksi Vojakkalaan ja sieltä seuraavana vuonna Jokioisille. Hän palasi Rautakoskelle marraskuussa 1864, jolloin mukana oli puolison lisäksi vain vuonna 1849 syntynyt Johan Gustaf. Wilén vaimoineen muutti Tammelaan vuonna 1866. Poika oli muuttanut edellisenä vuonna Somerolle.

Michel Mattsson Forstén tuli Eurasta vuonna 1853. Hän oli aiemmin ollut sysimiehenä Kauttuan ruukilla ja ennen muuttoaan pari vuotta renkinä. Lopellakin hän oli ensin sysimies ja myöhemmin sepänkisälli eli apuseppä. Forstén sairastui keuhkotautiin eikä loppuvaiheessa enää kyennyt sepän työhön. Hän kuoli Lopella 57-vuotiaana vuonna 1871. Lapsia oli yhteensä yhdeksän, joista kaksi kuoli pienenä ja nuorin syntyi kuolleena.

Teijossa vuonna 1839 syntynyt Robert Höjer perheineen tuli Jokioisilta marraskuussa 1854. Perhe muutti Uskelaan 1867 ja palasi taas Lopelle vuonna 1872 Perniöstä. Robert Höjer kuoli ”vesitautiin” 48-vuotiaana 3.9.1877 jättäen jälkeensä vaimon ja kahdeksan lasta, joista nuorin oli vasta kolmivuotias:

Perunkirjoitus pidettiin 28.2.1878. Pojat Henrik, Kustaa ja Vihtori olivat ”tiätämätömynes”, alaikäiset August, Aleksander ja Aksel sekä tyttäret Vilhelmina ja Amanda asuivat vielä kotona. Alaikäisten lasten etua valvoi seppä Fredrik Illman. Perukirjan kirjoitti suutari Erik Fyhr.

Höjerin leski jäi asumaan Lopelle. Poika Aksel kuoli vuonna 1879, ja muut lapset Amandaa lukuun ottamatta muuttivat Lopelta.

1850-luvulla Rautakoskelle saapuneita seppiä olivat myös Carl Gustaf Techtonius, joka tuli marraskuussa 1855 ja muutti Padasjoelle 1856, sekä Johan Jakob Stenman, joka tuli marraskuussa 1856 ja muutti Ulvilaan 1858.

Sepät vaihtoivat työpaikkaa ruukilta toiselle muutaman vuoden välein, eikä monikaan ruukin alkuvuosina Rautakoskelle tullut seppä tai hänen jälkeläisensä lopulta jäänyt Lopelle. Kaksi 1850-luvulla tulleiden seppien poikaa palasi myöhemmin Rautakoskelle. Erik Johan Flink tuli Teijosta vuonna 1861. Hän oli silloin muuttokirjan mukaan työkaluseppä (klensmed). Vanhin lapsista, Johan Viktor, oli syntynyt Lopella 1855, Teijossa syntyivät August Vilhelm 1857, Frans Oskar 1859 ja Amanda Gustava 1861. Lopelle paluun jälkeen syntyivät Sofia Aleksandra 1864, Selma Maria 1866 ja Aleksander 1869. Erik Johan Flink oli 34-vuotias itsellinen ja entinen seppä kuollessaan lavantautiin huhtikuussa 1869. Samaan tautiin menehtyivät kolmivuotias Frans Oskar ja vuoden ikäinen Aleksander. Myös Sofia Aleksandra kuoli vuonna 1869, hänen kuolinsyynsä oli hivutustauti (tvinsot). Puoliso Karolina Sofia solmi uuden avioliiton Juho Kustaa Marianpoika Virtasen kanssa. Kukaan Erik Johan Flinkin lapsista ei ilmeisesti jäänyt Lopelle.

Karl Erik Illmanin poika, seppä Fredrik Vilhelm Illman (yllä mainittu Höjerin lasten edunvalvoja) tuli Rautakoskelle Padasjoen Vierun ruukilta marraskuussa 1874. Sen jälkeen perhe muutti joksikin aikaa Högforsin ruukille ja palasi Lopelle vuonna 1882. Vuonna 1892 Illman muutti sepäksi Räyskälään. Lapsia puoliso Amalia Nygrénin kanssa syntyi kahdeksan, joukossa yhdet kaksoset:

  • Karl Fredrik Fabian, s. 20.2.1874 Padasjoki. Helsinkiin 1895.
  • Alfred, s. 3.10.1875, k. 9.10.1875 Loppi.
  • Juho Ferdinand, s. 4.1.1877 Loppi.
  • Ida Maria, s. 8.9.1878 Loppi. Helsinkiin 1897.
  • Kustaa Adolf, s. 7.6.1880 Loppi.
  • Hugo, s. 6.2.1883 Loppi. Kaksonen. Helsinkiin 1899.
  • Elin, s. 6.2.1884, k. 18.3.1884. Loppi. Kaksonen
  • Emil, s. 28.8.1886 Loppi.

Fredrik IIman asui Räyskälässä vielä vuonna 1905. Kotona olivat lapset Juho Ferdinand ja Emil. Kustaa oli renkinä Sajaniemessä.

Lähteitä:
KA Uusi astia. Janakkalan tk:n perukirjat 1876–1885. Linkki kuvatekstissä.
Wikipedia.
SSHY. Jäsensivut.

4 kommenttia

  1. Salonkulman tienhaarasta 100m Saloon päin on Kiilmannin oja ja Kiilmannin mäki. Näki on nykyään tienoikaisujen vuoksi vaatimaton. Notkoa täytetty ja yläosaa loivennettu sekä mutka oikaistu. 50 luvulla oli vielä vaativa paikka kuorma-autoille. Mäen päällä oli metsäyhtiön taimitarha ja joskus ollut asuinrakennukset ( kaivo oli jäljellä ). Rippikirjoissa ei ole Kiilman nimeä Salmion/Rautakosken asujissa. Onkohan Illmannin nimi vaan vääntynyt kansan suussa Kiilmanniksi ?

    • Hei,
      valitettavasti en osaa vastata kysymykseen. En ole itsekään huomannut Kiilmania tai Kihlmania Salonkylässä tai Räyskälässä. Illman sen sijaan on Räyskälässä vielä henkikirjassa H 284 1922, .

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *