Oulun ja Tornion välillä liikennöi vuosina 1891–1904 höyrykäyttöinen siipirataslaiva s/s Pohjola. Oululainen sanomalehti Kaiku kirjoitti laivasta jo 1.11.1890:
Uusi höyrylaiwa, joka tulee wälittämään liikettä Oulun ja Tornion wälillä, tilattiin Ouluun toissapäiwänä Bergsundin konepajasta Ruotsista. Laiwa tulee olemaan noin 45 hewosen woimanen ja maksanee 70,000 kruunua. Osakkeilla on koottu noin 83,000 markkaa ja toiwottiin, että Wellamon osakkaat myöskin suostuisiwat myymään wanhan Wellamon ja kauppasummalla ottaisiwat osaa tähän uuteen yritykseen, waan eiwät kuulu wielä siihen suostuneen.
Kun matkustaja- ja tawaraliike Oulun ja pohjosten satamien wälillä yhä on lisääntynyt, niin että Wellamo usein kyllä ei ole pystynyt kuljettamaan kaikkea tarjolla olewaa rahtitawaraa, on tämä uusi alus tositarpeen waatima ja ikäwällä jo kauan kaiwattu.
Uuden laiwan kapteeniksi sanotaan tulewan Wellamon matkustajain suosima kapteeni Alfred Halleen, joka noin 15 wuotta on hywällä menestyksellä kulettanut matkustajia Oulun ja Tornion wälillä.
Elokuun 6. päivänä 1891 samaisessa Kaiku-lehdessä julkaistiin Kirje Tukholmasta, jonka kirjoittaja oli nimimerkki F. A. L. Näin hän kirjoitti höyrylaiva Pohjolasta:
Hyvin harwoin täällä sattuu tapaamaan oman maan miestä; sen tähdenpä tuntuuki warsin hauskalta, kun joskus sellainen onni kohtaa. Tiesin, että Bergsundin konepajassa on oululaisia uuden höyrylaiwan Pohjolan työtä walwomassa.
– –
Wahdilta kysyttyäni kapteeni Hallénia, päästi hän minun kohteliaasti pihalle ja tuli neuwomaan tietä. Hauskasti kului sitten päiwä haastellessa iloisen ja ystäwällisen Pohjolan kapteenin kanssa oman maan oloista ja ruotsalaisten elämästä. Päiwällisen jälestä käwimme katselemassa Oululaisten uutta höyrylaiwaa, joka on nyt walmistumaisillaan ja kuukauden kuluttua saapunee Ouluun. Warsin siewä ja pulska alus siitä muodostuu niin, että siinä tulee hupainen ja mukawa matkustaa kesäyön aurinkoa Aawasaksalle ihailemaan. Kyllä tämä, uusi meriuros, tultuaan wanhan Wellamon noloksi tekee ja riistää siltä matkustajat mukawimpiin ja tilawimpiin suojiinsa. Pohjolasta tulee pari syltää pitempi ja syltää leweämpi sekä kaksi kertaa woimakkaampi höyryalus, kun wanha Wellamo.
Ikäwä waan, että eiwät saaneet sitä määrälleen walmiiksi, niin olisiwat jo tänä kesänä raittiusseuralaiset ja kansanopistojuhlassa juhliwaiset saaneet käyttää sitä hywäkseen. Mutta onpa sillä syksyllä markkinoille Ouluun mukawa tulla suhottaa Torniosta, Kemistä ja muista pohjoisista paikoista. – On maar!
Oulun Ilmoituslehti tiesi kertoa 23.8.1891, että Pohjola on valmis ja saapuu Ouluun tuota pikaa. Neljä päivää myöhemmin Kaiku-lehdessä oli ilmoitus liikenteen aloittamisesta.
Pohjola ehti kulkea Oulun ja Tornion väliä ensimmäisenä kesänä kaksi kuukautta. Seuraavana vuonna liikenne alkoi jo kesäkuun alkupäivinä. Kesäkuun puolivälissä Oulun Ilmoituslehdessä oli uutinen aluksen karille ajosta Pikisaaren ja Raatinsaaren välisessä väylässä. Kyydissä olivat silloin esimerkiksi läänin kuvernööri Anders Johan Malmgren ja lääninsihteeri Viktor Emil Liljeblad, jotka olivat matkalla Tornioon. Laivaliikenne jatkui sinäkin vuonna lokakuun lopulle:
Laiwaliikkeestä loppu tällä purjehduskaudella. Oulussa woi jo sanoa laiwaliikkeen melkein päättyneen tänä wuonna. “Pohjola” lähti toissa aamuna wiimeiselle matkalleen Oulusta pohjoiseen päin ja käwi Kemissä asti, josta se palasi eilen illalla. Nyt paneutuu sekin talwiteloille ja on siis lakkauttanut liikkeensä.
Oulun Ilmoituslehti 28.10.1892
Pohjolan kyydissä matkusti monenlaista väkeä, ja tapahtumia riitti lehdissäkin kerrottavaksi. Tässä muutamia esimerkkejä vuosilta 1896 ja 1897:
- Wenäläisen tähtitieteellisen retkikunnan jäsenet waltioneuwos, Pultawan obserwatoorin professori Glasenap sekä kenraali Kaulbars seurueineen saapuiwat wiime torstai-iltana Ouluun junalla. Perjantaina he matkustiwat höyrylaiwa Pohjolalla Tornioon, josta he jatkawat matkaa saapuaksensa Enontekiöön 9 päiwäksi elokuuta tutkimaan siellä silloin tapahtuwaa auringon pimenemistä. Pohjalainen 14.7.1896.
- Syvä uni. Eräs tukholmalainen lähti viime sunnuntaina huvimatkalle Kemistä Tornioon. Torniossa matkaajamme nukahti heinäkuun hymyilevän auringon vaikutuksesta Pohjolan kannelle niin syvään uneen, ettei häntä saatu hereille vielä Kemissäkään, missä hänen oli määrä nousta laivasta. Pohjola jatkoi matkaansa, ja matkaajamme vain uinui autuaasti. Iissä hän vihdoin heräsi, huomasi, miten petollinen Morfeus [unten jumala] oli hänelle ollut, jätti hyvästit, nousi maihin ja kolisteli kaksipyöräisillä kärryillä takaisin Kemiin (skakade på “rapphöna” tillbaka till Kemi). Norrbottensposten 23.7.1896.
- Laiwojen rawintola-oikeuden uhri. Höyrylaiwa Pohjolassa käwi t. k. 5 p. onnettomasti muutaman laiwan kannella istuwan miehen, nimeltään Kalle Kiiskelä, Iisalmelta kotoisin, hänen paluumatkalla ollessaan Kemistä tukkityöstä. Hän näet laiwan kannelta, kokassa olewan n. s. pollarin päältä pudota tupsahti mereen laiwan kulkiessa kowaa wauhtia. Laiwa kyllä heti pysäytettiin ja wene laskettiin alas, kun huomattiin mies kadonneeksi, mutta siinä ehti siksi monta minuuttia kumminkin mennä, että miestä ei näkynyt ei kuulunut. Tämä tapahtui pohjoispuolella Iin Röyttää. Paljo oli wäkeä tällä kertaa laiwassa, toista sataa työmiestä, ja sanotaan hukkuneen olleen juowuksissa. Siis uusi wiinan uhri! Mies oli noin 40 wuotias ja naimisissa. Huomattawa on, että Pohjolassa, niinkuin muissakin matkustajalaivoissa, jotka kulkewat rantakaupunkeimme wäliä, on kapakka, jossa miestä wäkewämpää on tarjona, kuhun wain on rahaa. Uusi Suometar 9.10.1887.
- Merellä syntynyt. Höyrylaiwa Pohjolan ollessa tällä wiikolla matkalla Torniosta Ouluun synnytti eräs waimo merellä Iin Röytän kohdalla esikoisensa, tyttölapsen. Laiwan saawuttua tänne aamupäiwällä kello 10 aikaan, jatkoi reipas waimo wielä samana päiwänä matkaansa tawarajunalla kotipuoleensa Niwalan seuduilla. Oulun Ilmoituslehti 22.10.1897.
- Rohkea ihmishengen pelastus. Höyrylaiwa Pohjolan ollessa Kemin satamassa wiime Perjantaina oli eräs Olsen niminen ruotsalainen mies tulossa laiwaan, waan juowuksissa kun oli, niin horjahti laiwaan wiewältä lawalta mereen. Pohjolasta ojennettiin hänelle nuora, waan hän ei tajunnut ottaa siitä kiinni, waan rupesi wajoomaan sywyyden uhriksi. Tämän huomattua Pohjolan perämies Wille Hagström hyppäsi arwelematta perään ja sai kun saikin, oman henkensä uhalla, miehen weden pinnalle, josta he yhdessä köydellä nostettiin ylös, hengissä molemmat. Kaiku 1.11.1897.
Rannikkolaivaliikenne tyrehtyi, kun rautatie tuli pohjoiseen vuonna 1903.
Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
Ruotsin kansalliskirjasto, Svenska dagstidningar. Linkki tekstissä.