Agneta ja Amalia
Nurmijärven syyskäräjillä 1893 käsiteltiin 8.11. kunnianloukkausta koskevaa asiaa, jossa kantajana oli talollisen vaimo Agneta Vanhamylly Nurmijärven pitäjän Hyvinkään kylästä ja vastaajana työmiehen vaimo Amalia Åberg Helsingin kaupungista. Kantajaa eli hakijaa edusti istunnossa entinen poliisikonstaapeli Daniel Malm. Vastaaja oli tullut paikalle itse, ja mukanaan hänellä oli aviomies Johan Kustaa Åberg.
Kun tämä oli merkitty, lausui edusmies Malm, että mainittu Amalia Åberg oli syyskesällä tänä vuonna kutsunut hakijan ”kultasormuksen varkaaksi” ja nimittänyt elukaksi, jonka tähden ja kun kantaja ei ollut tehnyt itsensä syypääksi minkäänlaiseen varkauteen, Malm vaati vastaajan langettamista edesvastaukseen sellaisesta törkeästä syytöksestä ja nimityksestä, sen ohessa anoen päämiehellensä korvausta hänen kärsimästään kustannuksesta tässä asiassa.
Syytöksestä kuultuna kielsi vastaaja milloinkaan käyttäneensä kantajasta lausuttuja nimityksiä, jonka tähden hän pyysi kannetta aivan todettomana kumottavaksi, minkä merkitsemisen jälkeen kantaja todistajina asiassa kuultaviksi nimesi itsellisen Kaarle Sundqvistin, torpparinvaimo Maria Sillanpään ja talollisen Jooseppi Kuumolan sekä tämän vaimon Vilhelmiina Kuumolan, kaikki Hyvinkään kylästä, jotka huudettuina paikalle saapuiville tulivatkin ja saivat, kun ei estettä heitä vastaan ilmoitettu eikä ilmaantunut, vannoa todistajanvalan, jonka nojalla he, muistutettuina pysymään totuudessa, eriksensä kuulusteltiin ja kertoivat:
1 Kaarle Sundquist oli kerran syyskesällä tänä vuonna Vanhamyllyn talon navetan ullakolta kuullut vastaajan, joka sanotun talon pihamaalla oli pakinoinut kantajan kanssa, lausuvan viime mainitulle että hänellä oli kultasormus kadonnut sekä ettei hän luullut sen olevan kenenkään muun työtä kuin Vanhamyllyn väen, lisäten vastaaja sen ohessa ettei tekijä käytä itsensä ihmisenä vaan eläimenä.
2 Maria Sillanpää että vastaaja kerran tänä syksynä ollessaan vieraissa todistajan luona oli sanonut kadottaneensa kaksi kultasormusta ja lausunut sanat ”hän otti sormukset” ilman että siinä oli ollut puhetta Vanhamyllyn väestä ja ilman että todistaja varmuudella tiesi ketä vastaaja näillä sanoilla oikeastaan tarkoitti.
3 Jooseppi Kuumola ja Vilhelmiina Kuumola kertoivat yhtäpitävästi että he, jotka ovat asuntoa aivan kertojan talon naapuristossa, asuntonsa porstuasta tänä syksynä olivat kuulleet vastaajan Vanhamyllyn talossa valittelevan että hänellä siellä oli kadonnut kultasormus ilman että hän siinä tilaisuudessa nimenomaan oli sanonut kuka tuon sormuksen olisi ottanut.
Todistajat ovat kerrattaessa omistaneet puheensa olevan pöytäkirjaan oikein merkityt ja astuneet ulos siinä järjestyksessä, jossa heitä kuultukin oli, jokainen sitä ennen pyydettyään palkkiota käräjämatkastaan.
Asianosaiset pyysivät nyt molemmin puolin lopullista päätöstä asiassa, minkä jälkeen he käskystä astuivat istuntohuoneesta ja kihlakunnanoikeudessa tehtiin seuraava
Päätös
Kihlakunnanoikeus on ottanut tämän asian lopullisesti tutkittavaksensa vaan ei katso olevan täydellisesti todistetun, että vastaaja Amalia Åberg suorastaan olisi väittänyt kantaja Agneta Vanhamyllyä syypääksi puheena olevan sormuksen katoamiseen, jonka tähden Kihlakunnanoikeus harkitsee oikeaksi kumota kanteen todistamattomana, minkä ohessa käräjäkustannukset asianosaisten kesken, asian laatuun nähden, kuitataan. Muuten velvoitetaan kantaja vaaditussa suhteessa suorittamaan asiassa kuulustetuille todistajillensa Kaarle Sundqvistille, Maria Sillanpäälle ja Vilhelmiina Kuumolalle kullekin viisi markkaa sekä Jooseppi Kuumolalle kolme markkaa, joihin palkkoihin, ellei niitä pian ja suosiollisesti suoriteta, saadaan lisätä niiden ulosottamista varten tarvittavien, tästä pöytäkirjasta ja päätöksestä kirjoitettavien lyhennysotteiden lunastus, ynnä korvaus samasta ulosottoa seuraavista tarpeellisista ja todistettavista kustannuksista.
Johan Kustaa ja Juho
Kevätkäräjillä 1894 vastakkain olivat edellisten riitapukareiden puolisot: itsellinen Johan Kustaa Åberg Helsingin kaupungista ja talollinen Juho Heikinpoika Vanhamylly Nurmijärven pitäjän Hyvinkään kylästä. He olivat haastaneet toisensa oikeuteen saatavasta ja saapuivat istuntoon kumpikin itse. Molemmilla oli mukana myös asiamies, Johan Kustaalla entinen siltavouti Kustaa Löfgren ja Juholla varatuomari Gösta Palmros.
Asiamies Löfgren kertoi: että Johan Kustaa Åbergin vaimo Amalia Åberg oli ollut Juho Vanhamyllyn palveluksessa lokakuun 16. päivältä 1892 Elokuun 20. päivään saakka 1893 ja tällä ajalla toimittanut 156 talvityöpäivää 50 pennin jälkeen päivältä ja 125 suvipäivää 75 pennin jälkeen päivältä sekä että Johan Kustaa Åberg itse oli työskennellyt Juho Vanhamyllylle puolikolmatta päivää, josta Johan Kustaa Åberg vaati kolme markkaa eli yhteensä sanoi asiamies Löfgren Johan Kustaa Åbergin saatavan Juho Vanhamyllyltä tekevän 178 markkaa 76 penniä, tästä kuitenkin poislukemalla Juho Vanhamyllyltä suoritetut 20 markkaa rahassa ynnä yhden parin kenkiä viiden markan jälkeen; jonka ohessa asiamies Löfgren muistutti Johan Kustaa Åbergin käräjäkuluista asiassa.
Asiamies Palmros Johan Kustaa Åbergin ylläkerrotusta kanteesta kuultuna kielsi sen tykkänään, väittäen ettei Juho Vanhamylly olisi Johan Kustaa Åbergille tehdyistä työpäivistä velkaa muuta kuin 34 markkaa 20 penniä ynnä häneltä lainaksi saadut neljä markkaa, vaan koska Johan Kustaa Åberg oli Juho Vanhamyllylle jättänyt maksamatta 11 vuotias vanha poikansa eläkettä ynnä muuta velkoja, vaati asiamies Palmros Johan Kustaa Åbergin velvoittamista vastahaasteen nojalla Juho Vanhamyllylle maksamaan 179 markkaa 95 penniä poislukemalla äsken sanotut 38 markkaa 20 penniä, eli yhteensä 141 markkaa 75 penniä – –
Tämän jälkeen nimesivät asialliset asiasta todistamaan Johan Kustaa Åberg talollinen Josef Kuumolan, renki Kaarle Kustaanpojan ja Eerikki Walentin Wirnalan, kaikki ylläsanotusta Hyvinkään kylästä, sekä Juho Vanhamylly tarkkampuja Karl Niemisen sekä renki Kustaa Emil Långströmin, molemmat Helsingin kaupungista. – –
Todistajanlausunnot
1 Josef Kuumola että todistaja muutamia kuukausia oli nähnyt Amalia Åbergin ja hänen poikansa toimittavan kaikenlaisia töitä Juho Vanhamyllylle; muun muassa oli Amalia Åberg myös hoitanut Juho Vanhamyllyn karjan ja poika suvella käynyt karjaa metsästä kotiin tuomassa ja aamulla taas sen ajanut metsään.
2 Kaarle Kustaanpoika ja 3 Eerikki Walentin Wirnala kertoivat aivan niin kuin edellinenkin todistaja, lisäten viimemainittu että Amalia Åberg myös oli neulonut vaatteita Juho Vanhamyllylle.
4 Kaarle Nieminen että kun Juho Kustaa oli vienyt poikansa Juho Vanhamyllylle oli ensinmainittu luvannut pojasta maksaa kolme markkaa viikossa, vaan että ei pojan työskentelemisestä silloin ollut puhetta.
Johan Kustaa Åberg väitti, että hän oli sitoutunut tämän summan maksamaan Juho Vanhamyllylle, jos hänen poikansa saisi käydä koulua, vaan koskei poikaa sallittu käydä koulussa, mutta oltiin käytetty kaikenlaisissa töissä, niin vastaansanoi Juho Kustaa Åberg kaikenlaisesta maksamisesta Juho Vanhamyllylle.
5 Kustaa Emil Långström oli kerran viime syksynä kuullut Johan Kustaa Åbergin ja hänen vaimonsa Amalia Åbergin sanovat, että heidän poikansa ruuista maksavat Juho Vanhamyllylle kolme markkaa viikossa.
Todistajat omistivat kerrattaessa puheensa tulleen oikein pöytäkirjaan merkityiksi ja astuivat ulos siinä järjestyksessä jossa heitä kuulusteltiin, jokainen pyydettyään todistajanpalkkaa, Eerikki Wirnala ja Kaarle Nieminen näin kuuluvien laskujen mukaan – –
jotka luettiin, vaan asiallisilta liikaa korkeiksi katsottuina vastaansanottiin.
Tämä merkittynä tekivät asialliset semmoisen sovinnon, että molemmin puolin luopuivat kanteestaan ja suuta suuten kuittasivat saataviansa toinen toiselta, minkä jälkeen – – oikeudessa tehtiin seuraava
Päätös
Kihlakunnanoikeus katsoo hyväksi vahvistaa tämän asiallisten välillä tehdyn sovinnon ja jääpi asia siis sillensä.

Matkustus Hyvinkään kylästä käräjäpaikkaan a 30 kilom. edes ja sama takaisin ja 17 pniä kilom 8:40 [käräjät pidettiin Penttilän talossa Nurmijärven Uotilan kylässä];
kolmen päivän häviö à 3 mkaa, kun on täytynyt palkkaa hoitaja kotia ja lapsia varten 9:-;
25 pniä karttapaperia tähän laskuun;
summa 17:65 mk.
Henkilötietoja
Syyskäräjien 1893 jutun kantaja Agneta Vanhamylly oli syntynyt Lopen Läyliäisissä Takon talossa tammikuussa 1839. Hänen vanhempansa olivat talollinen Eenokki Matinpoika ja Leena Stiina Fredrikintytär. Agneta Eenokintytär ja Juho Heikinpoika Vanhamylly vihittiin joulukuussa 1861.
Ensimmäisen jutun vastaaja Amalia Åberg oli syntynyt marraskuussa 1852 Hausjärven Herajoen kylässä Pitkäsen talossa. Hänen vanhempansa olivat talollinen Kustaa Kustaanpoika ja Ulrika Malakiaantytär. Amalia vihittiin renki Johan Kustaa Åbergin kanssa kesällä 1878. Heidän poikansa Johannes syntyi Hyvinkäällä huhtikuussa 1882.
Johan Kustaa Åberg oli syntynyt Nurmijärven Hyvinkäällä lokakuussa 1854. Juho Vanhamylly oli hänen enonsa. Punakaartilainen Åberg kuoli syyskuussa 1918 Lahden pakkotyölaitoksessa. Suomen sotasurmat -tietokannassa mainitaan myös hänen tässäkin jutussa mainittu Johannes-poikansa, joka kuoli muutamaa kuukautta aikaisemmin.
Lähteitä
KA Hml Helsingin tuomiokunnan arkisto, Ca:139 ja Ca:140 Nurmijärven syyskäräjät 1893 ja talvikäräjät 1894.
Salste Tuomas, Kaarlo A. Sahlstedtin murhayritys sekä sillan räjäytys Hyvinkään Kuumolassa 1918.