Kutoja Maria Kristiina Krusberg Huittisista

Benvikin neitoja tutkittaessa on tullut vastaan muitakin kutojia, jotka ovat saaneet huomattavan paljon Suomen talousseuran palkintoja kudonnaisistaan. Yksi heistä on huittislainen Maria Kristiina Krusberg.

Maria Kristiina, myöhemmin rippikirjoissa Maija Stiina, syntyi 7.6.1805 Huittisten Kivirannassa pellavakankuri Johan Reinholdinpoika Krusbergin (s. 1739) ja Kaisa Andersintyttären (s. 1764) nuorimpana lapsena. Avioliitto Kaisan kanssa oli Johan Krusbergin toinen, ja hän oli Maija Stiinan syntyessä jo 66-vuotias. Ensimmäisestä avioliitosta Maria Tuomaantyttären (1735–1794) kanssa syntyneet lapset Johan (s. 1758), Leena, Efraim (s. 1766) ja Abraham (s. 1768) olivat jo aikuisia. Toisessa avioliitossa syntyivät Maija Stiinan lisäksi Carl Johan 1798 ja Katarina (Kaisa) Ulrika 1802.

Krusbergin suvussa oli pellavakankureita monessa polvessa. Maija Stiinan isänisä Reinhold Henrikinpoika Krusberg (s. 1712) oli kankuri, ja myös velipuolet Johan Johaninpoika ja Efraim Johaninpoika Krusberg ryhtyivät kankureiksi. Varmaan Maija Stiinakin sai kutomisen perusopit isältään, vaikka olikin vasta 13-vuotias isän kuollessa – siihen aikaan lapset aloittivat työnteon pienestä pitäen. Myös äiti Kaisa saattoi kutoa, sillä jollain tavalla hän onnistui elättämään perheen puolison kuoltua.

Veli Carl Johan lähti suutarinoppiin ja toimi myöhemmin suutarina Huittisissa. Maija Stiina vihittiin marraskuussa 1826 renkivouti Matts Erikinpojan kanssa. Hän oli silloin palveluksessa Leppäkosken Nikkilässä, jossa oli piikana myös sisar Kaisa Ulrika.

Nikkilän jälkeen Maija Stiina puolisoineen asui Kannilassa ja Matikkalan Kuusistossa. Lapsia oli syntynyt kaksi: Johan Gustaf 26.4.1827 ja Leena Kaisa 28.7.1828. Poika kuoli neljän kuukauden ikäisenä. Vaikka oli jo perheellinen, Maija Stiina otti 12.7.1832 matkatodistuksen opiskellakseen Turun kudontakoulussa. Puoliso jäi Huittisiin, mutta nelivuotiaan tyttären Maija Stiina otti mukaansa. Tytär kuoli Turussa rokkoon lokakuussa samana vuonna.

Kesäkuun 18. päivänä 1833 Maija Stiina erosi koulusta. Matrikkelin mukaan hän oli silloin täysinoppinut drellin eli kilpikankaan kutoja. Vuoden 1834 elokuussa perheeseen syntyi tytär Loviisa, joka eli vain viikon. Joulukuussa samana vuonna Maija Stiina oli Turun koulussa vielä toiseen otteeseen.

Rippikirjassa 1839–1845 Maija Stiinan sanotaan olevan pellavakankuri, jolla on oikeus ottaa oppilaita. Kudontakoulua ei Huittisissa ollut, mutta oliko Maija Stiinalla omia oppilaita? Rippikirjassa perheen kohdalla mainitaan kolme piikaa: Johanna Johanintytär, jonka sanotaan olevan kudontakoulun oppilas (spinnskole elev), Turusta vuonna 1837 tullut Sophia Carolina Henrikintytär, joka muuttaneiden luettelossa on oppilas (elev), ja Leena Johanintytär. Vuonna 1838 Talousseura antoi Huittisiin kaksi palkintoa: Maria Kristiina Krusbergille ja Sophia Carolina eli Carolina Sophia Holmbergille. Muita vihjeitä mahdollisista oppilaista ei ole löytynyt.

Maija Stiina Krusberg oli kutonut 218 kyynärää ja Carolina Sophia Holmberg 76 kyynärää palttinaa. Palkkiot ilmoitettiin seteliruplina. KA Senaatin tiliarkisto Gs: 30 1838.

Seuraavassa rippikirjassa perheenjäsenet ovat epätavallisessa järjestyksessä: ylinnä kutoja Maria Christina Krusberg, sitten hänen miehensä Matts Erikinpoika ja 28.10.1840 syntynyt tytär, äitinsä mukaan nimen saanut Maria Christina. Puolison syntymäajaksi on korjattu 7.2.1800 (aiemmin 22.1.1799). Maija Stiina ilmeisesti vastasi suurelta osin perheen elatuksesta. Vuonna 1853 Matts Erikinpoika sai todistuksen sairaalaan. Hän kuoli ”vanhuuteen” 29.3.1867. Vuosien 1853–1859 rippikirjasta lähtien elämänsä loppuun saakka Maija Stiina oli taas itsellisen vaimo tai leski.

Maija Stiinalle myönnettiin kudontapalkintoja ainakin vuodesta 1835 vuoteen 1856. Maksut eivät aina tulleet kovinkaan nopeasti. Lokakuussa 1836 Maija Stiina kirjoitti Talousseuralle, ettei hän vielä ollut saanut luvattua palkintoa edellisenä talvena kutomastaan 28¾ kyynärästä damastidrelliä [kilpikangasta]. Allekirjoituksena oli Maria Christina Krusberg, privilegierad Dräll och Linne väfvärska, boende i Huittis. Seuraavan vuoden tammikuussa Maija Stiinalle toimitettiin 40 seteliruplan palkinto.

Vuonna 1855 palkittiin myös Maija Stiinan tytär, joka oli kutonut äitiäänkin enemmän. Äiti-Krusberg sai 85 kopeekkaa ja Flickan neljä ruplaa 84 kopeekkaa hopeassa:

Yhteensä palkinnot olivat viisi ruplaa 69 kopeekkaa hopeassa. KA Senaatin tiliarkisto Gs: 47 1855.

Seuraavana vuonna Maija Stiina sai kilpikankaasta palkinnon ja sen lisäksi kolme ruplaa muuta rahallista tukea.

Vuonna 1865 Maija Stiina anoi eläkettä Talousseuralta, mutta sitä ei todennäköisesti myönnetty. Vaikka Maija Stiinalla olisikin ollut muutamia oppilaita, ei varsinaisesta koulusta voi puhua. Talousseura antoi kyllä eläkkeitä Turustakin valmistuneille pienten koulujen opettajina toimineille kutojille. Maija Stiinan viimeinen ripilläkäyntimerkintä Huittisissa on vuodelta 1869. Hänet on senkin jälkeen merkitty Huittisten kirjoihin, mutta hän kuoli Espoossa Dahlsvikin köyhäintalossa keuhkotautiin 74 vuoden ikäisenä 3.9.1879. Oliko tyttären muutto Helsinkiin syynä Maija Stiinan Espoossa oleskeluun, on epäselvää.

Tytär Maria Kristiina Krusberg
Matts Erikinpojan ja Maija Stiina Krusbergin ainoa eloon jäänyt tytär, Maria Kristiina, oppi kutojan taidot äidiltään. Vuonna 1858 Maria Kristiina muutti Kokemäelle ja oli kutojana kanttori Springertin luona. Sieltä hän vuonna 1861 muutti Porin maalaiskuntaan ja siirtyi kaupunkiseurakuntaan mentyään vuonna 1892 naimisiin telegraafivahtimestari Gustaf Strömin kanssa. Seuraavana vuonna syntynyt esikoispoika kuoli kahden vuoden ikäisenä, ja toinen lapsi, tytär, syntyi kuolleena. Vuonna 1866 Maria Kristiina menetti myös puolisonsa, joka kuoli keuhkotautiin vain 26-vuotiaana.

Vuonna 1869 Maria Kristiina solmi avioliiton nahkurinkisälli Herman Hällströmin kanssa, ja seuraavana vuonna pariskunta muutti Helsinkiin. Perhe kasvoi, mutta menetyksiltä ei nytkään vältytty. Vuoden 1881 loppuun mennessä kuolivat lapset Stefanus (s. 1875) ja Arkadius (s. 1880). Elossa oli 5.6.1877 syntynyt Anders. Hällströmien myöhemmät vaiheet ovat tutkimatta.

Lähteitä:
ÅAB FHS, E II 1, DXVI 3, DXXIII 15.
KA Senaatin tiliarkisto. Suomen talousseuran tilitykset tositteineen, Gs: 27, Gs: 29, Gs: 30–31, Gs: 45–47.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Åbo Underrättelser 19.12.1856 no 98 ja 4.4.1864 no. 39.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *