Benvik
Jossakin Kansallisarkiston uumenissa on Senaatin tiliarkiston säilytysyksikkö Gs:13, joka sisältää vaikuttavan kokoelman Benvikin neitojen palttinanäytteitä. Näytteet on koottu oheisen kuvan kaltaisille yhdeksän näytettä sisältäville lehdille.
Agatha oli pellavaopissa Benvikissä 3,5 vuotta. Hän allekirjoitti siellä helmikuussa 1825 kuitin, jonka mukaan hän oli saanut koko ajalta palkkaa yhteensä 70 riikintaalaria. Samoihin aikoihin hän ilmoitti saaneensa professori C. G. Böckeriltä rukin, vyyhdinpuun, niisipuun, viisi kappaletta Böckerin kutojille kirjoittamaa opaskirjaa sekä kuusi ruplaa ruokarahaa. Lisäksi hän oli saanut keväällä 1825 kolme kaidetta eli pirtaa, joista yksi oli ensimmäisen, yksi toisen ja yksi kolmannen palkintoluokan kudonnaisia varten.
Koulusta päästyään Agatha muutti perheensä mukana Pöytyälle ja sieltä vuonna 1826 yksinään Lemun pitäjään.
Avioliitto
Agatha Vilhelmina kuulutettiin marraskuussa 1838 ja vihittiin joulukuussa 1838 Turussa asuvan lääninkivalteri (Läns enspännare) Carl Gustaf Lindbergin kanssa, minkä jälkeen Agatha muutti Turkuun.
Carl Gustaf oli syntynyt Askaisissa 12.6.1813. Hänen vanhempansa olivat Vihdissä syntynyt puutarhuri Eric Johan Lindberg ja Porissa syntynyt Anna Kuhlman.
Carl Gustafille ja Agathalle syntyi neljä lasta, joista vanhin ja toiseksi nuorin kuolivat pieninä. Kolme ensimmäistä lasta syntyivät Turussa ja kuopus Sundissa Ahvenanmaalla:
Carl Wilhelm 20.10.1839
Amanda Wilhelmina Charlotta 10.1.1842
Hulda Mathilda 18.11.1844
Alexandra Emilia (Alie) 19.5.1849.
Carl Gustafin perhe muutti vuonna 1845 Turusta Ahvenanmaan Sundiin, josta perheenpää sai työpaikan Kastelholman kruununvankilan Vita Björnin vahtimestarina. Vuonna 1865 Lindbergit palasivat Turkuun, missä Carl Gustaf toimi kruununvoutina. Seuraavana vuonna Carl Gustaf valittiin Ahvenanmaan Föglön piirin kruununnimismieheksi ja vuonna 1869 Finströmin piirin kruununnimismieheksi.
Agatha Wilhelmina kuoli keuhkotautiin 2.5.1875 Finströmin Strömsvikissä. Perunkirjoitus pidettiin vajaat kaksi kuukautta myöhemmin, 29.6. Jäämistön arvo lyhennysten jälkeen oli 2 382,74 markkaa. Arvokkain esine oli piano, 150 markkaa. Käsitöihin viittaavia esineitä olivat rukki ja vyyhdinpuu.
Carl Gustaf haki eroa kruununnimismiehen virasta vuonna 1880, ja siinä yhteydessä hänelle luvattiin elinikäistä eläkettä 800 markkaa kuukaudessa.
Åbo Underrättelser -lehdessä julkaistiin 14.10.1887 Carl Gustafin kuolinilmoitus, jossa lapset ilmoittivat isänsä kuolleen Kööpenhaminassa 74 vuoden ikäisenä. Kolme päivää myöhemmin samassa lehdessä oli pieni uutinen Carl Gustafin kuolemasta:
Kuolemantapaus. Kööpenhaminasta on saapunut tänne tieto, että entinen vallesmanni Carl Gustaf Lindberg on kuollut siellä 10. syyskuuta. Koko pitkän elämänsä Ahvenanmaalla asunut Lindberg muutti pari vuotta sitten suureen maailmaan tyttärensä Alie Lindberg-Larsenin ja tyttären miehen luo. Häntä jäivät suremaan lähinnä kaksi tytärtä.
Palaan Agathan ja Carl Gustafin tyttärien vaiheisiin tuonnempana. Esimakuna ja kuriositeettina kuitenkin MyHeritagen lyhyt video pianisti Alie Lindbergin ”puheesta”.
Mitähän tuosta pitäisi ajatella?
Lähteitä:
Artikkelikuvassa on Kastelholman linnan Vita Björn -vankila. Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Reinhold Hausenin kokoelma.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
KA Senaatin tiliarkisto, Gs:13 Tositteita pellavanviljelyrahaston tilitykseen Bennvikin pellavakäsityölaitoksesta näytteineen (1821–1822).
Maksullinen ArkivDigital-sivusto: Agatha Wilhelmina Jahnin perukirja.
