Edellisessä Haili-kirjoituksessa esittelin Aatami eli Adam Hailin ensimmäistä korvaushakemusta Karjalaan talvisodan alueluovutuksessa jääneestä omaisuudesta. Toukokuussa 1945 säädettiin toinen korvauslaki, jolla korvattiin jatkosodan aineellisia menetyksiä.
Adam teki toisen hakemuksen heinäkuussa 1945 Hyvinkäällä. Menetetty omaisuus sijaitsi Viipurin maalaiskunnan Kaipolan kylässä, jossa Adam oli perheineen henkikirjoitettuna vuosien 1939 ja 1944 alussa.
Rakennukset
Hailin perheeltä oli jäänyt Karjalaan 11 rakennusta:
| Rakennus | Pituus x leveys x korkeus (metriä) | Rakennusvuosi |
|---|---|---|
| Asuinrakennus | 7 x 7 x 3 | noin 1925 |
| Navetta | 5 x 8 x 3 | 1930 |
| Talli | 5 x 8 x 3 | 1943 |
| Riihi | 6½ x 9 x 4 | 1925 |
| Aitat (2) | 4 x 4 x 6 | 1935 |
| Kellarit (3) | 2 x 3 x 2 | 1939 |
| Lato | 8 x 8 x 6 | 1929 |
| Käymälä | 1929 |
Rakennukset oli palovakuutettu Viipurin seudun palovakuutusyhdistyksessä 100 000 markasta. Niitä koskeneen vahingon yhteisarvo oli omistajan ilmoituksen mukaan 296 800 markkaa.
Metsä
Metsäarvio-lomakkeella Aatami ilmoitti omistamansa Anttilan tilan tiedot. Tilan pinta-ala oli 3,373 hehtaaria, josta peltoa oli 2,810 hehtaaria, I luokan metsämaata 0,554 hehtaaria ja joutomaata 0,009 hehtaaria. Metsän sijaintipaikka oli ”kolme kilometriä Kavantsaaren asemalta, 20 kilometriä Viipurin kaupungista ja kolme kilometriä Kavantsaaren kulutuskeskuksesta”. Maantie oli puolen kilometrin päässä. Arvopuita oli Adamin mukaan 20 000 markan arvosta:
- mäntyjä 28 runkoa
- koivuja 5 runkoa
- kuusia 300 runkoa.
Pinotavaraa oli 7 200 markan arvosta; kuusta 50, mäntyä 3, koivua 4 ja muuta 5 kuutiometriä. Kuusitaimiston arvoksi Adam ilmoitti 2 800 markkaa.
Irtaimisto
Kotieläimistä Aatami Haili kirjoitti hakemukseen selostuksen:
2 ruunahevosta toinen 3 vuotta ja toinen 8 vuotta, hieho nuori. Ruuna kantakirjavanhemmista. Isä Muuruveden Tipinä ori. Hevoset ja lehmät täytyi myydä. Lehmä poiki lähtiessä, täytyi myydä halvalla. 2 lammasta myytiin 1.000 mk kpl. Kaikki siitä syystä, koska eläimiä ei voitu pitää.
Vanhempi ruuna myytiin mk 18.000:- Nuori 30.000 mk. Lehmä 700 mk. Hieho mk 3.000:- Olin pakotettu myymään, kun oli sota-aika eikä Hyvinkään kauppalassa ollut pitopaikkaa eläimille ja minun täytyi työvelvollisena olla konepajassa työssä Hyvinkäällä.
Muusta Karjalaan jääneestä irtaimistosta hakemuksen liitteenä oli hakijan laatima 26-sivuinen erittely, joka sisälsi seuraavat otsikot (jaottelu muistuttaa melkoisesti tavaraluokittelua, jota VR käytti rahtiliikenteen hinnoittelussa ja tilastoinnissa):
- puutarhakasvillisuus
- koristepuita
- taulut ja taideteokset
- huonekalut
- valaisimet
- vuodevaatteet
- kaunistekäsityöt
- keittoastioita
- ruokailuastioita
- savivalmisteet
- alumiinivalmisteet
- puuvalmisteita
- emalivalmisteet
- läkkipeltivalmisteet
- rautapeltivalmisteet
- lasivalmisteet
- tinavalmisteet
- kuparivalmisteet
- ruostumaton teräs valmisteet
- galvanisoituja valmisteita
- metallilankavalmisteet
- valuvalmisteet
- harjavalmisteet
- harjavalmisteet
- sekalaista
- pitovaatteet
- vaatteita naisten
- alusvaatteita miesten
- naisten alusvaatteita
- miesten jalkineita
- naisten jalkineita.
Erittelyn sivulla 17 oli kohta Muistiinpanoja:
Läheltä järvestä saatiin piisamia jonka arvo huomattiin tilan oston jälkeen. Jo ennätettiin saada noin 60 kpl 2 keväänä ja noin 20.000 mk. Pyyntiä olis jatkettu suurempana vuosittain. Piisamin pyyntijärven ansioksi lasken, kun opittiin vasta pyyntitavan, niin noin 50.000 mk.
Kalastusarvo järvissä 10 vuoden arvo 50.000 mk.
Rantalietemailta sai melkein ilmaiseksi tehdä heinää josta teimme 5 tuhannen kilon kekoa, hyöty vuodessa 5000 mk siis kortetta ja ei maksanut vuokra 100 mk, 5 vuodessa hyöty 25000.
Tilaa ostettaessa kauppakirjassa mainittiin talon liete ja kalastusoikeus siirtyvät ostajalle siis Adam Hailille.
Tämän jälkeen erittely jatkui seuraavin alaotsikoin:
- ammatti ja tietokirjat
- kulkuvälineet
- vetolaitteet
- valjastuotteet
- vuodat, villat, pellavat
- polttoaineet
- rakennustarvikkeita
- kotitalouden ruokavarastot
- vaatteitten pesu ja saunavälineet
- kotieläimet (kaniinit)
- maatalouskoneet
- heinäharavat
- paja ja työkalusto
- käsityökalusto
- kalastusirtaimistoa.
Erittelyn viimeisellä sivulla mainitun kalastusirtaimiston arvo oli Aatamin mukaan yhteensä 4 675 markkaa. Irtaimistoon sisältyi:
katiskoita, 19 kpl
mertoja, 4 kpl
pitkäsiima uusi, 200 koukkua
hauenkoukkuja, 100 koukkua
iskukoukkuja, 25 koukkua
onkivapoja ja siimoja, 3
jäätuurat, 2
pistimiä omatekoa, 6
talvionkia täydellisiä, 3
haavi, 1
uistinsiimoja, 3
Sisällöltään lyhyin irtaimistoerittelyn kohta oli naisten vaatteiden luettelo:
Naisten [vaatteita] ei sanottavasti jäänyt kun huonoja työvaatteita kasa.
Huonojen työvaatteiden kasankin arvo oli kuitenkin tuhat markkaa. Miesten alusvaatteita oli Adamin ilmoituksen mukaan jäänyt Karjalaan 650 markan ja naisten alusvaatteita 800 markan arvosta. Pitovaatteiden arvo oli Hailin laskujen mukaan 25 620 markkaa.
Marraskuussa 1945 Adam lähetti hakemuksen jälkeen vielä kirjeen:
Viipurin maalaiskunnan I arvioimislautakunta teki päätöksen A. Hailin hakemuksesta 13.5.1946. Palaan päätökseen ja lisäkorvauksiin seuraavassa Haili-kirjoituksessa.
Lähde:
KA Valtiokonttorin korvausasiaintoimisto, Fba:3506 Korvaushakemukset ja -päätökset, 54/9210.
Mielenkiintoista saada tietoa isoisästä ja siitä miten ovat eläneet ja joutuneet jättämään Karjalaan… Varmasti vielä jäikin mitä luettelossa oli mainittu. Voi miten vähän olen isoisästäni eli vaijasta ja äidistäni tiennyt. Olin 5 ikäinen, kun Adam kuoli ja muistan sen, kun olisin halunnut samanlaisen hatun (suruhunnun), kuin äidillä oli. Muistan sen, kun olimme hautajaisiin mennessä valitsemassa kukkia vaijan haudanlepoon saattamiseen ja mitä kirjoitetaan muistoksi. Äidillä oli se kaunis hattu mutta itki kovasti. Itse hautajaisista en muista mitään.