Piika Eeva Stiina Matintytär Salonkylästä vaati nimismies Tammelanderin avustuksella palkkasaataviaan Kustaa Kustaanpoika Mäkelältä Lopen talvikäräjillä 9.2.1846.
Eeva Stiina oli ollut Mäkelän luona palveluksessa yhdeksän vuotta. Kuuden ensimmäisen vuoden aikana hän oli saanut asianmukaista palkkaa: ensimmäisinä vuosina pienen pestirahan ja palkan, viidentenä ja kuudentena vuonna sopimuksen mukaan pestirahana viisi ja palkkana kahdeksan riikintaalaria valtionvelkaseteleinä sekä viiden riikintaalarin arvoisen puvun, seitsemän kyynärää palttinaa, kaksitoista kyynärää rohdinkangasta, puoli leiviskää pellavaa, kahdet kengät ja kaksi naulaa villoja. Kahdelta seuraavalta vuodelta Eeva Stiina ei lainkaan saanut palkkaa sillä perusteella, että hänestä oli tulossa miniä taloon. Eeva Stiina oli nimittäin Kustaa Mäkelän suostumuksella kihlautunut Mäkelän pojan, Juho Kustaanpojan, kanssa.
Käräjiä edeltäneen vuoden elokuussa isäntä oli kuitenkin mielivaltaisesti purkanut kihlauksen ja sen jälkeen ajanut Eeva Stiinan talosta. Eeva Stiina vaati nyt aiemmin saamansa palkan suuruista korvausta myös kahdelta viimeiseltä vuodelta.
Kustaa Mäkelä ei saapunut käräjille, vaikka lautamies Hemmo oli hänet asianmukaisesti todistajan läsnäollessa haastanut. Eeva Stiinan todistajaksi kutsuma Juho Juhonpoika Korventaka oli paikalla. Oikeus päätti Mäkelän poissaolon takia siirtää asian käsittelyn seuraaville käräjille, joille asianomaisten tuli saapua viiden hopearuplan sakon uhalla. Mäkelälle tuomittiin poissaolosta 96 kopeekan sakko.
Heti tämän jälkeen käsiteltiin käräjillä toistakin Eeva Stiina Matintyttären nostamaa kannetta. Kustaa Mäkelää ja Juho Mäkelää syytettiin siitä, että he haitanteon tarkoituksessa (i en vilja och gärning) olivat edellisen vuoden elokuussa ajaneet talostaan siellä piikana ja tulevana miniänä pidetyn Eeva Stiinan ja oman käden oikeudella ottaneet haltuunsa seuraavan Eeva Stiinalle kuuluvan omaisuuden (arvo hopearuplina):
- yhden ruplan 50 kopeekan arvoisen kirstun
- viisi pukua, yhteensä kaksi ruplaa 50 kopeekkaa
- kaksi täkkiä, yhteensä kaksi ruplaa
- kymmenen paitaa, yhteensä kolme ruplaa
- viisi paria villasukkia, yhteensä yksi rupla 20 kopeekkaa
- viisi kaulaliinaa, yhteensä yksi rupla
- viisi kyynärää palttinaa arvoltaan 50 kopeekkaa
- 30 kyynärää rohdinkangasta arvoltaan kaksi ruplaa kymmenen kopeekkaa
- puoli tynnyriä rukiita arvoltaan kaksi ruplaa 50 kopeekkaa.
Eeva Stiina vaati Mäkelän miehiä edesvastuuseen laittomasta omaisuuden riistosta ja vaati heitä heti palauttamaan tavarat.
Saapuvilla oli vastaajista vain Juho Mäkelä, joka kiisti syytteen kaikilta osin. Eeva Stiina kutsui todistajiksi torppari Juho Korventaustan ja hänen vaimonsa Maija Stiina Kustaantyttären, itsellisleski Liisa Juhontytär Korventaustan, renki Eerik Kustaanpojan, itsellismies Kustaa Mikonpojan, piika Stiina Juhontyttären ja Iisak Juhonpoika Vähä-Rahikon. Juho ja Maija Stiina Korventaka olivat jääneet pois, samoin kuin Vähä-Rahikko, jota ei ollut haastettukaan. Paikalla olleita todistajia ei nyt kuultu, vaan Kustaa Mäkelän poissaolon vuoksi asia siirrettiin seuraaville käräjille.
Tuomiokirjojen selailu paljasti, että Eeva Stiina Matintyttären ja Mäkelän väen epäsovun takana olevat syyt olivat palkkausta monimutkaisemmat. Mistä kaikki alun perin johtui, siitä seuraavassa kirjoituksessani.
***
Yksjärven Mäkelän torppari Kustaa Kustaanpoika oli muuttanut Salonkylään Tammelasta vuonna 1827 vaimonsa Maija Kustaantyttären ja poikansa Juhon kanssa. Juho, s. 26.7.1807, meni vuonna 1833 naimisiin Cecilia Juhontyttären kanssa. Vaimo kuoli synnytykseen lokakuussa 1835. Lapsesta ei ole merkintöjä.
Eeva Stiina (Kristiina) Matintytär syntyi 23.12.1820 Yksjärven Mattilassa. Äiti Hedvig Adamintytär kuoli lapsivuoteeseen 29.1.1821, ja isä Matti Matinpoika avioitui uudelleen saman vuoden joulukuussa. Eeva Stiina tuli Mäkelän torppaan piiaksi 17-vuotiaana jo ennen ripillepääsyään.
Lähteitä:
KA Uusi astia. Janakkalan tk:n renovoidut tuomiokirjat. Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1846.
