Poliisitutkinta Tornion kaupunginvankilassa pidettiin 30. ja 31. elokuuta 1899 poliisitutkinta, jossa olivat läsnä kaupunginpalvelijat Emil Hackzell ja Henrik Björn sekä maapoliisi Juho Lempeä. Tutkinnan aiheena oli eräässä Haaparannan kaupungin anniskelupaikassa tapahtunut varkaus. Työmies Eskil Lotvonen Kempeleestä halusi nostaa syytteen rahakukkaronsa…
Benvikin neitoja tutkittaessa on tullut vastaan muitakin kutojia, jotka ovat saaneet huomattavan paljon Suomen talousseuran palkintoja kudonnaisistaan. Yksi heistä on huittislainen Maria Kristiina Krusberg. Maria Kristiina, myöhemmin rippikirjoissa Maija Stiina, syntyi 7.6.1805 Huittisten Kivirannassa pellavakankuri Johan Reinholdinpoika Krusbergin (s. 1739)…
Suomen Rakuunarykmentin sotaoikeuden juttu vahtimestari Oskar Saarista ja varusmestari Theodor Evald Björklundia vastaan oli käsiteltävänä ensimmäistä kertaa 27.1.1896. Istunnon alusta on selonteko aiemmassa blogikirjoituksessa. 27.1.1896 Syyttäjä von Essenin vaadittua vastaajien eli Saarisen ja Björklundin saattamista edesvastuuseen vastaajat tulivat vuorollaan kuulluiksi:…
Aiemmin blogissa on kerrottu värjäri Elias Fagerlundista, jonka aikoinaan oli perustettava manufaktuuri voidakseen harjoittaa värjärin ammattia maaseudulla. Myöhemmin värjäreitä voitiin nimittää myös pitäjänkäsityöläisiksi, mutta maaseutuvärjäreiden määrä pysyi vähäisenä. Fagerlundin jälkeen Lopen seuraava värjäri oli Aleksander Görman. Aleksander syntyi 26.7.1828 Topenolla…
Agneta ja Amalia Nurmijärven syyskäräjillä 1893 käsiteltiin 8.11. kunnianloukkausta koskevaa asiaa, jossa kantajana oli talollisen vaimo Agneta Vanhamylly Nurmijärven pitäjän Hyvinkään kylästä ja vastaajana työmiehen vaimo Amalia Åberg Helsingin kaupungista. Kantajaa eli hakijaa edusti istunnossa entinen poliisikonstaapeli Daniel Malm. Vastaaja…
Nimimerkki ”Viator” kertoi Hämäläinen-lehdessä marraskuussa 1885 julkaistussa kirjoituksessa matkastaan Hämeenlinnasta Helsinkiin. Junassa käytettiin valaistuksena kynttilöitä, vaikka joitain lamppujakin jo oli: Hämeenlinnan asemalla, kun astuin Tampereelta tulewaan ja Riihimäelle menewään junaan, hawaitsin kolmannen luokan waunuissa wielä nuo kaksi paksua kynttilän pätkää…
Laitakariin saapuivat ensimmäiset asukkaat vuonna 1860 rakentamaan Kemin ensimmäistä höyrysahaa. Saha oli toiminnassa 1862–1939. Viimeiset asukkaat muuttivat pois 1966. Saaren värikkäästä elämästä saatiin lukea usein lehdistä. Tässä malliksi muutama Perä-Pohjolaisen kirjoitus vuosilta 1897 ja 1898. Raakaa wäkiwaltaa Laitakarin sahalla.Wiime tiistaina…
Ruotsin vallan ajalta peräisin olevasta kyytijärjestelmästä, hollikyydistä, oli 1800-luvun alkupuolella tullut kohtuuton rasitus maanomistajille. Kievareista hyvinkin kaukana olevat talot joutuivat pitämään hevosia ja miehiä useita päiviä kievareissa kyytejä odottamassa. Lisäksi kievareiden naapuritalot olivat velvollisia pitämään tarjolla varahevosia siltä varalta, ettei…
Oulun ja Tornion välillä liikennöi vuosina 1891–1904 höyrykäyttöinen siipirataslaiva s/s Pohjola. Oululainen sanomalehti Kaiku kirjoitti laivasta jo 1.11.1890: Uusi höyrylaiwa, joka tulee wälittämään liikettä Oulun ja Tornion wälillä, tilattiin Ouluun toissapäiwänä Bergsundin konepajasta Ruotsista. Laiwa tulee olemaan noin 45 hewosen…
Viktor Bruun syntyi 21.2.1862 Nastolassa Villähteen Yrjölässä lampuoti Kaarle Andersinpoika Bruunin ja Henrika Kaarlentyttären lapsista nuorimpana. Muut eloon jääneet lapset olivat Kaarle Kustaa, s. 1852, Maria, s. 1857, ja Vilhelmiina, s. 1859. Toiseksi vanhin, hänkin nimeltään Viktor, oli kuollut kaksivuotiaana…
