Tanskalainen Hans Petersen perusti vuonna 1889 Ruotsissa naistenlehden, jonka nimeksi tuli Svensk Dam-Tidning. Vielä nytkin ilmestyvän lehden nimi on nykymuodossa Svensk Damtidning tai lyhennettynä Svensk Dam. Selailen aina silloin tällöin kirjastooni päätynyttä vuoden 1901 vuosikertaa, jonka alkuperäinen omistaja oli Tyyne…
Suometar-lehdessä oli vuoden 1853 keväällä kaksiosainen artikkeli Hämeestä. Ensimmäisessä osassa kerrottiin hämäläisten historiaa Erik-kuninkaan ristiretkestä lähtien. Toinen osa käsitteli Hämeenlinnan kaupunkia, jonka perustamisesta ”kreivi Pekka Brahe” antoi etuus- ja lupakirjan vuonna 1650. Alkuperäisiä artikkeleita pääsee lukemaan yllä olevista linkeistä. Kirjoittajalla…
Syyskuu 1839 Kämnerinoikeus jatkoi Joonas Reivilän murhajutun käsittelyä 3. syyskuuta 1839. Paikalla olivat syyttäjä Berndt Gabriel Sahlbergin lisäksi vankilasta noudetut rengit, Joonas Reivilän murhasta epäillyt Fredrik Ropsfelt ja Fredrik Thusberg sekä kauppapuukhollari Carl Joseph Hildén, kivalteri Gabriel Dahlberg ja renki…
Rautakosken ruukki perustettiin Lopen Salonkylään vuonna 1850. Ammattitaitoinen työvoima oli hankittava pitäjän ulkopuolelta muilta ruukeilta. Inspehtoriksi palkattiin Anders Reinhold Ginman Högforsilta, ja ensimmäiset sepät tulivat Jokioisilta ja Kellokoskelta. Marraskuussa 1850 Rautakoskelle muuttivat vasarasepät (hammarsmed) Erik Flink ja Carl Meller, molemmat…
Naisten viikosta (18.–24.7.) kirjoitettiin 1800-luvun suomalaislehdissä ainakin lähes vuosittain. Tässä maininta vuodelta 1883: Hämeenlinnasta.Sataa, eikä lakkaakaan. Monella maanmiehellä on koko näitten pitkällisten sateitten aikana ollut heiniä maahan niitettynä; niitäpä tuskin enään woidaan mätänemästä estää. Sitä wastaan on kaste nähtäwästi wirkistänyt…
Turun piista Johannes Gezelius ja tuomiokapitulin jäsenet sekä suuri osa papistoa lähtivät maasta isonvihan alkuvuosina, eikä tavanomaisia rovastintarkastuksia järjestetty. Miehityksen loppuaikana niitä alettiin taas pitää. Vuonna 1719 tarkastuksia oli nykyisen Kanta-Hämeen alueella muun muassa Hattulassa, Vanajassa, Janakkalassa, Lopella ja Tammelassa.…
Suomessa Benvikin neito 27 viipyi pellavaopistossa vähän toista vuotta. Koulun johtaja J. V. Bladh kirjoitti 22.11.1821 todistuksen, jonka mukaan Seraphia pääsi toiveensa mukaisesti pois koulusta, koska hänellä ei ollut taipumuksia alalle (varder såsom mindre fallen för Linneslöjd och enligt sin…
Finlands Allmänna Tidning ja muutkin sanomalehdet julkaisivat aikoinaan läänikohtaisia luetteloita maaherrojen raportoimista ”mainittavista tapahtumista” (anmärkningsvärda tilldragelser enligt af guvernörerne inlämnade rapporter). Epidemioiden, rikosten ja onnettomuuksien lisäksi listoilla on runsaasti tulipaloja. Seuraavassa lähinnä Loppea koskevia tulipalouutisia FAT:n palstoilta ja muuutamasta muustakin…
Monissa suomalaisissa sanomalehdissä julkaistiin 17.–25.1.1896 uutinen Lappeenrannasta: Suurta hämmästystä on waikuttanut Lappeenrannassa se, että rakuunarykmentin 4:jännen eskadroonan wahtimestari Saarinen ja warusmestari Björklund istuwat wangittuina, Björklund rykmentin yleisessä arestihuoneessa ja Saarinen 2:sen eskadroonan werstassa. Wiime maanantaina tuli siellä ilmi, että mainitut…
Aliina Vilhelmiina Salomaa syntyi maaliskuun 26. päivänä vuonna 1866 Lopen kirkonkylässä. Hänen vanhempansa olivat pappilan suutari (gårds skomakare) Aleksander Sohlman ja Maria Leander. Sohlmanin perheeseen syntyi viisi tytärtä, joista vanhin ja nuorin menehtyivät aivan pieninä. Aikuisiksi elivät Aliinan lisäksi Edla…
