Aina vuoteen 1864 saakka täysi-ikäisenkin naisen tuli saada naittajan suostumus avioliiton solmimiseen: Naimisen kaari, 1 luku §2: Isä on tyttärensä naittaja, ja äiti antakoon siihen neuwonsa. Isän kuoltua äiti on naittajana, neuwotellen lähimmäisten sukulaisten kanssa. Jos ei isä eikä äiti…
Kesäkuussa 1820 pellavaoppiin saapunut Ester Grönstrand eli Benvikin neito numero 25 kutoi vuoden 1821 katselmukseen 49¾ kyynärää, vuoden 1822 katselmukseen 82¼ kyynärää ja vuoden 1823 katselmukseen 57 kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta. Ester muutti kolmen vuoden opiskelun jälkeen takaisin…
Eeva Katariina (Kaisa) Isakintytär Björkin perunkirjoitus pidettiin 7.4.1858. Silloin todettiin, ettei hänellä ollut rintaperillisiä ja että vaimonsa kolmisenkymmentä vuotta aiemmin jättäneen puolison, Heikki Juho Björkin, asuinpaikka oli tuntematon. Ainoana perillisenä tilaisuuteen oli saapunut itsellisen vaimo Eeva Kaisa Röök, edesmenneen veljentytär…
Olen esitellyt blogissa aikaisemmin Merimiesten instructionin. Samassa Oulun maistraatin arkiston kotelossa oli myös pari versiota Ruotsin vallan aikaisesta merimiesten valasta. Alkuperäistä valaa on myöhemmin korjailtu. Poistetut tekstit on alla olevassa tekstissäkin yliviivattu. Lisätyt tekstit näkyvät harmaalla pohjalla. Minä – –…
Finlands Allmänna Tidningen -lehdessä oli heinäkuussa 1858 kuulutus, jossa etsittiin saman vuoden maaliskuussa edesmenneen itsellisnaisen Eeva Kaisa Björkin perillisiä. TaustaaEeva Kaisa syntyi vuonna 1781 Pilpalan Hyrryllä emäntä Kaisa Simontyttären (1743–1798) toisessa avioliitossa Isak Simonpojan (1746–1789) kanssa. Kotoa lähdettyään Eeva Kaisa…
Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin…
Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja…
Meritullivahtimestari Carl Axel Cajanderin ja Sara Greta Grönlundin toiseksi vanhin tytär Johanna Petronella syntyi Turussa 27.6.1828. Vuonna 1846 hän muutti vanhempiensa mukana Kristiinankaupunkiin ja meni siellä syyskuussa 1849 naimisiin kultasepänkisälli Simon Törnqvistin kanssa. Simon Törnqvist Simon syntyi 14.2.1815 Ikaalisten Kilvakkalan…
Vanhoja sanomalehtiä selatessa löytyy monenlaisia uutisia Topenoltakin. Hämeen Sanomat kertoi 20.2.1880, että kylään ollaan puuhaamassa omaa kansakoulua. Aloitteentekijöinä olivat kyläläiset itse, ja varoja koulun rakentamiseen kerättiin laskiaistiistaina järjestetyillä iltahuveilla. Arveltiin, että koulu voitaisiin aloittaa jo seuraavana syksynä, ensin vuokratiloissa. Viisitoista…
Yrjö ja Hilja Knuutin perheeseen Alatornion Ruottalassa syntyi kolme poikaa ja kuusi tytärtä. Vuosina 1935–1945 syntyneet tytöt ovat ikäjärjestyksessä Eira, Terttu, Ella, Ulla, Elsa ja Eila. Olen tälle iloiselle sisarusparvelle sukua isäni kautta. Yhteiset esivanhempamme ovat Aaro Rautiola (1764–1808) ja…
