Vuosi 2023

Kieliä kirjeitse

Suomessa toimi 1920-luvun alkuvuosina kolme kirjeopistoa: Kansanvalistusseuran eli KVS:n kirjeopisto, Suomen kirjeopisto ja Suomen kieliopisto. KVS:n kirjeopiston tarjonta oli näistä kattavin: “Se on niiden opisto, jotka täydentävät tietojaan yleis- ja kansalaissivistykseen kuuluvissa aineissa ja myöskin niiden, jotka haluavat hankkia tietoja…

Vojakkalasta Pommerin sotaan

Suuret nälkävuodet 1697–1698 olivat Vojakkalan kylälle erityisen tuhoisat. Lopen kirkontileissä on merkintä helmikuulta 1698: Viime syksynä haudattiin Vojakkalan mäkeenLukanan Antti ja hänen seitsemän lastaanSamoin lautamies Matti ja hänen tyttärensäSamoin hänen poikansa kaksi lastaMikkolan Simo vaimoineen ja poikaSamoin Siukolan kaksi lasta…

Kemijoen kevättulva 1888

Oululaisessa Kaiku-lehdessä julkaistiin 24.5.1888 pitkähkö kirjoitus Kemijoen jäidenlähdöstä, joka kuritti varsinkin Ilmolan kylää: Tämän kuun alkupäiwinä alkoiwat jäät liikkua Kemijoessa. Wettä oli joessa paljo; eiwät wanhatkaan sano muistawansa, että jäiden lähdön aikana olisi wesi ollut niin korkealla. Pahaa peljättiin; eikä…

Syytinkiläisiä

Kun perintötila myytiin jo vanhempien eläessä jollekin lapsista, saivat vanhemmat taloon elämänikäisen syytingin eli asumisoikeuden ja muita etuja. Vuoden 1852 asetuksella määrättiin, että syytingin vakuudeksi on haettava kiinnitystä tilaan: 1:ksi, että kaikki wälikirjat ja kontrahdit, joiden kautta tästälähes, tilaa myytäissä…

Isosedän avioehto

Kemin käräjäkunnan talvikäräjillä rättäri Kustaa Hännisen talossa Kemin kaupungissa käsiteltiin 27. huhtikuuta 1896 seuraavaa avioehtoasiaa: Pyynnöstä eteen päästyänsä näytti talokas Heikki Inkilä, Kemin pitäjän Alapaakkolan kylästä, myös vaimonsa Fredriika Amanda Kaasilan asiamiehenä näin kuuluvan välikirjan Liite A. §.2. Liite A.…

Avioliittolupia

Aina vuoteen 1864 saakka täysi-ikäisenkin naisen tuli saada naittajan suostumus avioliiton solmimiseen: Naimisen kaari, 1 luku §2: Isä on tyttärensä naittaja, ja äiti antakoon siihen neuwonsa. Isän kuoltua äiti on naittajana, neuwotellen lähimmäisten sukulaisten kanssa. Jos ei isä eikä äiti…

Ester Grönstrand

Kesäkuussa 1820 pellavaoppiin saapunut Ester Grönstrand eli Benvikin neito numero 25 kutoi vuoden 1821 katselmukseen 49¾ kyynärää, vuoden 1822 katselmukseen 82¼ kyynärää ja vuoden 1823 katselmukseen 57 kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta. Ester muutti kolmen vuoden opiskelun jälkeen takaisin…

Perillisiä etsitään II

Eeva Katariina (Kaisa) Isakintytär Björkin perunkirjoitus pidettiin 7.4.1858. Silloin todettiin, ettei hänellä ollut rintaperillisiä ja että vaimonsa kolmisenkymmentä vuotta aiemmin jättäneen puolison, Heikki Juho Björkin, asuinpaikka oli tuntematon. Ainoana perillisenä tilaisuuteen oli saapunut itsellisen vaimo Eeva Kaisa Röök, edesmenneen veljentytär…

Merimiesten vala

Olen esitellyt blogissa aikaisemmin Merimiesten instructionin. Samassa Oulun maistraatin arkiston kotelossa oli myös pari versiota Ruotsin vallan aikaisesta merimiesten valasta. Alkuperäistä valaa on myöhemmin korjailtu. Poistetut tekstit on alla olevassa tekstissäkin yliviivattu. Lisätyt tekstit näkyvät harmaalla pohjalla. Minä – –…

Perillisiä etsitään I

Finlands Allmänna Tidningen -lehdessä oli heinäkuussa 1858 kuulutus, jossa etsittiin saman vuoden maaliskuussa edesmenneen itsellisnaisen Eeva Kaisa Björkin perillisiä. TaustaaEeva Kaisa syntyi vuonna 1781 Pilpalan Hyrryllä emäntä Kaisa Simontyttären (1743–1798) toisessa avioliitossa Isak Simonpojan (1746–1789) kanssa. Kotoa lähdettyään Eeva Kaisa…