Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin…
Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja…
Meritullivahtimestari Carl Axel Cajanderin ja Sara Greta Grönlundin toiseksi vanhin tytär Johanna Petronella syntyi Turussa 27.6.1828. Vuonna 1846 hän muutti vanhempiensa mukana Kristiinankaupunkiin ja meni siellä syyskuussa 1849 naimisiin kultasepänkisälli Simon Törnqvistin kanssa. Simon Törnqvist Simon syntyi 14.2.1815 Ikaalisten Kilvakkalan…
Vanhoja sanomalehtiä selatessa löytyy monenlaisia uutisia Topenoltakin. Hämeen Sanomat kertoi 20.2.1880, että kylään ollaan puuhaamassa omaa kansakoulua. Aloitteentekijöinä olivat kyläläiset itse, ja varoja koulun rakentamiseen kerättiin laskiaistiistaina järjestetyillä iltahuveilla. Arveltiin, että koulu voitaisiin aloittaa jo seuraavana syksynä, ensin vuokratiloissa. Viisitoista…
Yrjö ja Hilja Knuutin perheeseen Alatornion Ruottalassa syntyi kolme poikaa ja kuusi tytärtä. Vuosina 1935–1945 syntyneet tytöt ovat ikäjärjestyksessä Eira, Terttu, Ella, Ulla, Elsa ja Eila. Olen tälle iloiselle sisarusparvelle sukua isäni kautta. Yhteiset esivanhempamme ovat Aaro Rautiola (1764–1808) ja…
Benvikin pellavanjalostusopistoon otettiin viimeisen kerran oppilaita vuonna 1823. Silloin sinne saapuivat Agatha Sofia Sanmark, Sofia Vilhelmina Lilius, Anna Greta Präst (Ekholm), Maria Söderberg ja Clara Forsström. Seuraavana vuonna koulu päätettiin lopettaa, ja kaikki oppilaat lähtivät sieltä vuoden 1825 alkupuolella. Viimeksi…
Viipurin pitäjän välikäräjät 1896 Viipurin käräjäkunnan välikäräjillä käsiteltiin tammi- ja helmikuussa 1896 kahdessatoista pykälässä kymmentä asiaa. Tuomio- eli juttuluetteloon merkityt asiat olivat suurimmaksi osaksi tutun oloisia: Viides asia tuntui kuitenkin tuomioluetteloon oudolta, joten katsoin sitä vähän tarkemmin. Syytettynä oli Elias…
Maaseudulla käsityöläisten lukumäärä pitäjää kohden oli vielä 1800-luvun puolivälissä rajoitettu. Ammatin harjoittamiseen tarvittiin puoltolause kihlakunnanoikeudelta ja lupa lääninhallitukselta. Käsityöläisammatin harjoittaminen maaseudulla vapautui vuoden 1868 elinkeinoasetuksella. Virallisen tilaston mukaan Lopella oli vuonna 1861 yhteensä 62 pitäjänkäsityöläistä ja heillä 19 oppipoikaa. Eniten…
Olin 31.1.2023 Hyvinkään rautatieasemalla vastassa blogin toista kirjoittajaa, kun satuin vilkaisemaan seinässä olevaa kylttiä. Huomasin, että oli asemaravintolan 161-vuotispäivä: Hyvinkään asemaravintola on toiminut keskeytyksettä vuodesta 1862 pitäen. Hyvin säilynyt ravintolasali lisättiin rakennukseen 1890-luvulla. Martha Grönholm s. Nilsson Yksi 1900-luvun…
