Jöran Jöraninpoika Sundberg, suomalaisittain Yrjö Yrjönpoika, syntyi rippikirjojen mukaan 23.4.1701. Hän oli Sajaniemen rakuuna numero 96 Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin Everstiluutnantin komppaniassa.
Katselmusrullissa Jöran-Yrjön syntymäpaikan sanotaan olevan Lopen Sajaniemen kylä. Isästä ei toistaiseksi tiedetä muuta varmaa kuin se, että hänkin oli Jöran. Jöran Sundbergilla oli Ingeborg-niminen sisar, ja äiti eli vielä vuonna 1734. Se käy ilmi Lopen talvikäräjien pöytäkirjasta vuodelta 1734, jossa rakuuna Sundberg ja hänen sisarensa sopivat tätinsä (isän sisaren) jälkeenjääneen omaisuuden jaosta. Jöran Sundbergin puoliso oli Margareta Jaakontytär, joka rippikirjojen mukaan oli syntynyt 15.7.1700.
Jöran Sundberg oli otettu rakuunaksi Johan Lindbergin tilalle 21.1.1723. Elokuussa 1728 Helsingin Malmilla pidetyn katselmuksen aikaan Sundberg oli jo naimisissa. Ikää hänellä sanotaan olevan 26 vuotta ja palvelusvuosia viisi ja puoli. Vuonna 1727 rustholli oli antanut hänelle uuden hevosen, seitsenvuotiaan ruskean valakan, jolla oli valkoiset takajalat. Rakuunan ja hevosen varusteet on lueteltu tarkkaan. Niihin kuuluivat muun muassa:
- vuonna 1726 kruunulta saatu musketti ja pistin
- edelliseltä mieheltä jääneet kutakuinkin käyttökelpoiset viitta, takki ja sininen liivi, saappaat, karbiininremmi, pistooli, pistoolikotelo, pistoolisukat sekä miekka ja miekankannatin, kannukset hihnoineen, patruunalaukku sekä satula ja muita hevosen varusteita.
- rustholli oli antanut yhden paidan, yhdet hevosenkengät ja niihin naulat
- puutelistalla olivat hirvennahkatakki, housut, hansikkaat, hattu, musta kaulahuivi, pari sukkia, musketinremmi, 12 piikiveä, ruutisarvi, voidesarvi, sankkipuikko, varusteiden suojukset, rintaremmi, satulatyyny, riimu, pyyhe, rehupussi ja -köysi, ristipussi ja laukku erinäisille tarvikkeille.
Varsinaisen ratsutilan lisäksi rakuunan kustannuksiin osallistui yksi tai useampi aputila eli augmentti maksamalla veronsa rusthollille. Vuonna 1728 rakuunan numero 96 varusti Melkko, ja aputiloina olivat Heikkilä ja Pälsi Sajaniemestä sekä Eskola Joentakaa. Rippikirjoissa Sundberg on merkitty Melkon sivulle ainakin vuodesta 1733.
Isonvihan aikaan Sundberg ei vielä ollut armeijan palveluksessa, mutta Hattujen sotaan (1741–1742) hän lienee osallistunut. Hän oli mukana vielä vuoden 1743 katselmuksessa. Joitain vuosia sen jälkeen hän sai eron palveluksesta. Vuoden 1750 katselmuksessa numerolla 96 on hämäävästi melkein saman niminen Lopella syntynyt 23-vuotias rakuuna Jöran Sandberg, jonka sanotaan palvelleen kolme vuotta. Sandbergin patronyymi oli Henriksson, ja puoliso oli Kirstin Erikintytär.
Jöran Sundberg oli vapautettu palveluksesta heikon terveytensä takia, sillä kun hän vuonna 1748 muutti Nurmijärven Kytäjärvelle, hänen sanotaan olevan eron saanut vanha rakuuna:
Heikon terveytensä vuoksi sotapalveluksesta vapautettu vanha rakuuna Jöran Jöraninpoika Sundberg ja hänen vaimonsa Margareta Jaakontytär ovat tässä pitäjässä asuessaan esteettä nauttineet armonvälineitä, minkä vuoksi heitä voidaan suositella muuttopaikkakuntansa sielunhoidon piiriin. Lopella 4. marraskuuta 1748. Isaac Pacchalenius.
Sundberg vaimoineen palasi Sajaniemeen kolmen tai neljän vuoden kuluttua ja muutti asumaan Pälsille. Puoliso Margareta Jaakontytär kuoli ”rintatautiin” 29.4.1754. Seuraavan vuoden huhtikuussa Jöran Sundberg solmi avioliiton rakuunanleski Anna Juhontyttären kanssa.
Vanha rakuuna Jöran Sundberg kuoli ”vesitautiin” 66-vuotiaana 13.12.1767.
Lapset
Sundbergin lasten tarkkaa lukumäärää ei pysty selvittämään, mutta eri lähteiden perusteella lapsia oli ainakin viisi tai kuusi. Marian ja Matin väliin mahtuisi kaksi tai kolmekin lasta:
- Maria, s. 1726, syntyneiden luettelo (Sajaniemi Melcko draguns bn). Kummit olivat Melkon isäntäväki ja Juho Harri puolisoineen.
- ”Melkon rakuunan Jöranin lapsi”, k. 1730. Haudattujen luettelo.
- ”Melkon rakuunan lapsi”, k. 1732. Haudattujen luettelo.
- Beata, rippikirjassa 1729–1734 syntymävuosi on epäselvä. Myöhemmin syntymäaika on 19.11.1735, mutta kyseisen vuoden syntyneiden luettelossa Beataa ei ole. Syntymäaika ei myöskään sovi, jos 24.2.1736 syntynyt Matts on Beatan veli.
- Matts, s. 24.2.1736. Syntyneiden luettelo, ”Melkon rakuunan lapsi Matts”. Kummit: Jaakko Yrjön/Jöraninpoika Jalkunen, Simo Juhonpoika Heikkilä, Pekka Heikinpoika, Kaarina Heikintytär ja piika Sofia Juhontytär, kaikki Sajaniemestä.
- Abraham, s. 14.12.1738. Syntyneiden luettelo. Kummit: Heikki Juhonpoika Lopenkylästä, Simo Juhonpoika, Jaakko Jaakonpoika, Maria Simontytär ja Anna Juhontytär Sajaniemestä.
- Erik, s. 14.4.1742, k. 8.7.1813. Catalogue Liberorum 1738–1743. Syntyneiden luettelossa äiti on virheellisesti Margareta Ericsdr. Kummit: Kaarle Mikonpoika ja Erik Matinpoika Joentakaa, Anna Jaakontytär Sajaniemestä, ja Liisa Simontytär Joentakaa.
Kommentit ja lisätiedot Sajaniemen taloista ja Sundbergin jälkeläisistä ovat tervetulleita. Itse olen tutkinut Jöran Sundbergin nuorimman lapsen Erikin sukua. Hänestä tuli Aittoniemen uudistilallinen Lopen Tevännölle. Aittoniemen talon historiaa käsittelen tulevissa kirjoituksissani.
Lähteitä:
SSHY. Jäsensivut. Sotilasasiakirjat. Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentti. Ev. ltn:n komppania. Pääkatselmusluettelot 1728. Luetteloita 1724–1743: Katselmus 1743. Luetteloita 1698–1758: Katselmus 1750.
Riksarkivet.se. Nylands och Tavastehus läns dragonregemente. Fanritningar 1721. Linkki kuvatekstissä. Generalmönsterrullor 1735 (artikkelikuva).
KA Uusi astia. Raaseporin tk:n renov. tuomiokirjat. Lopen talvikäräjät 1734, 8§. Linkki tekstissä.
KA Uusi astia. Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä. Asiakirjat. 8182 Maakirja 1728.
Jöran Jöraninpoika Sundberg oli esimerkkinäni Anja Nieminen-Porkan ”Ruotusotilaat sukututkimuksessa” -kurssilla vuonna 2017. Opettajan ja muiden kurssilaisten apu oli korvaamatonta käsialan ja sotilastermien tulkinnassa.
