Marraskuussa 2021 pellavaoppiin saapunut Anna Maria Ström eli Benvikin neito 30 kutoi vuoden 1822 katselmukseen 43½ kyynärää ja vuoden 1823 katselmukseen 41¾ kyynärää toisen luokan kangasta. Vuoden 1822 katselmuksesta Anna Maria sai palkintoa 13,50 ruplaa.
Toimintavuodelta 1824 laatimassaan katsauksessa koulun johtaja Johan Vilhelm Bladh luonnehti Anna Maria Strömiä ahkeraksi, huolelliseksi, kuuliaiseksi ja elämäntavoiltaan siivoksi. Hän kehui Anna Mariaa myös hyväksi kutojaksi. Anna Maria oli yksi niistä neljästä neidosta, jotka olivat saaneet valmiiksi kolme kangasta. Kaikkiaan oppilaita oli tuolloin 20.
Helmikuussa 1825 pidetyssä loppukatselmuksessa Anna Maria Strömiltä oli mukana kaksi hienointa eli kolmannen luokan kangasta. Toinen niistä oli 50½ ja toinen 63 kyynärää pitkä. Talousseura lähetti kankaista ansaitun 45,40 ruplan palkintosumman vuonna 1827 Mustasaaren kirkkoherra Henrik Snellmanille edelleen palkinnonsaajalle toimitettavaksi.
Loppukatselmuksessa päätettiin antaa seitsemälle neidolle kolme pirtaa eli kaidetta. Yksi heistä oli Anna Maria Ström. Muut olivat Agatha Benich, Eva Björkfelt, Helena Hänninen (Hemmelin), Agatha Jahn, Carolina Radin ja Elin Ukkonen (Ukander).
Ennen paluutaan Mustasaaren Helsingbyhyn Anna Maria allekirjoitti todistuksen mukaansa saamistaan työkaluista, tarvikkeista ja rahoista.
Anna Maria Ström niin kuin monet muutkin Benvikin neidot hakivat ja saivat Talousseuran palkintoja opintojen jälkeenkin. Talousseuran arkistossa Turussa on esimerkiksi Anna Marian 1.12.1828 allekirjoittama anomus palkinnon saamiseksi:
Vaasan kaupungissa 2. marraskuuta tänä vuonna pidetyn yleisen pitäjänkokouksen pöytäkirjan johdosta anon minä allekirjoittanut pellavakäsitöiden opettaja nöyrimmästi saada Hänen Keisarillisen Majesteettinsa kaikkein armollisimmin lupaaman palkinnon työstä, jonka tekemiseksi olen mitä suurimmalla uutteruudella ponnistellut ja josta liitän nöyrimmästi oheen näytteen.
ÅAB FHS. D XXIII 11.
(I anledning af protocollet hållit uti Allmän Kyrkostämma i Wasa stad den 2 November detta år, anhåller jag undertecknad Linneslöjds Lärarinna Alldra ödmjukast, att erhålla det af Hans Kejserliga Majestät allernådigst utlåfvade premium för det arbete som jag med alldra största flit bjudit till att fullgöra, och hvaraf profstycket nu ödmjukast bilägges.)
Anna Marian mainitsema työ oli 69 kyynärää pitkä ja kuusi korttelia leveä kolmannen luokan kudonnainen. Kangas todettiin pitäjänkokouksessa laadultaan hyväksi ja hyvin valkaistuksi. Merimiehen leski Maria Beata Sandelin ja työmiehen vaimo Maria Rådman vahvistivat kokoukselle, että tekijä oli itse kehrännyt langat ja valmistanut kankaan.
Avioliitto
Anna Maria vihittiin 2.3.1831 Vaasassa merimies Johan Arvolinin kanssa. Johan oli syntynyt 21.6.1806 Maksamaalla, ja hänen vanhempansa olivat merimies Johan Andersinpoika Arvolander (s. 14.6.1770) ja Margareta Johanintytär Dahl (s. 7.2.1782). Johan Andersinpoika sai perheineen vuonna 1808 muuttokirjan Uumajaan.
Vaasan vuosien 1834–1840 rippikirjassa Johanin ja Anna Marian perheeseen on merkitty 8.3.1822 syntynyt kasvattitytär Maria Ulrikantytär Lax, jonka todetaan muuttaneen vuonna 1834 Kristiinankaupunkiin. Pariskunnalla on myös oma tytär, 6.9.1834 syntynyt Sofia Maria. Tytön kummit olivat postiljooni Anders Abraham Sundberg ja hänen vaimonsa Sofia Charlotta, merimies Benjamin Holm ja vaimo Catharina Margareta sekä Johan Perander ja Anna Lovisa Runsten.
Johan Arvolanderia ei ole arkistojen kätköistä toistaiseksi juuri löytynyt, mutta esiintyy hän sentään Vaasan maistraatin pöytäkirjoissa vuodelta 1835. Maistraatin istunnossa 30.3.1835 laivuri Gustaf Westerlund Kaskisista vahvisti pestanneensa miehistön, jonka kanssa oli tarkoitus matkata ensin maitse Kronstadtiin ja sieltä prikillä Helsingöriin. Honkapuusta tasasaumaan rakennettu priki Grönvik oli 40 raskaan lästin vetoinen. Miehistöön kuuluivat perämies, kirvesmies, kaksi matruusia (joista toinen Johan Arvolander), puolimatruusi, kolme laivapoikaa ja yksi kajuuttapoika.
Vaasan rippikirjassa 1841–1849 Johan on vielä nimellisesti mukana, mutta ehtoollismerkintöjä ei ole. Anna Marian kohdalle on merkitty huomautussarakkeeseen ”har skola i Wikby”. Hän piti toisin sanoen koulua Mustasaaren Vikbyssä. 1840-luvun henkikirjoihin Anna Maria on kirjattu tyttärensä kanssa Mustasaaren Vikbyn kylässä sijaitsevaan Kellbergin taloon. Mustasaaren rippikirjassa 1850–1856 todetaan Johanin karanneen vuonna 1840. Anna Marian ammattina on lastenopettaja (barnalärarinna).
Anna Maria Arvolander kuoli halvaukseen 14.9.1851.
Sofia Maria Arvolander
Sofia Maria jatkoi äitinsä jalanjäljissä lastenopettajana Vikbyssä. Opettaminen oli hänelle kutsumus, ja hän kantoi huolta sekä lasten luku- ja kirjoitustaidosta että heidän siveellisestä kasvatuksestaan. Kun ojentamiseen oli aihetta, Sofia Maria ei säästellyt sanojaan. Näin kirjoitti Helsingfors Dagblad 6.7.1887 Vaasassa 29.6.–2.7.1887 pidetystä raittiuspäivistä:
Opettajatar Sofia Maria Arvolander kertoi kokemuksista, joita hänellä oli juopottelun leviämisestä lasten keskuuteen Mustasaaressa. Arvolanderin mukaan 3/4 hänen pienten lasten koulunsa oppilaista on juomareita. Seitsemän vuoden iässä he ovat jo täydellisesti juopottelun pauloissa. Kaikenlaisia apteekkitippoja käytetään päihteinä.
Sofia Maria teki opetustyötä Vikbyssä yli 30 vuotta. Uran jo loputtua lokakuussa 1895 hänelle haettiin palkintoa Topeliuksen perustamasta Tammikuun 14 päivän rahastosta. Monisivuisen, Maria Sofian ansioituneisuutta seikkaperäisesti korostavan hakemuksen allekirjoittivat Vaasassa 24.10.1895 käsityönopettaja J. W. Kjellberg Ilmajoelta, kansakoulunopettaja A. Kronberg Vaasasta sekä Augusta Kronman, Wendla Högman, Amanda Frisk ja Maria Wikman. Hakemus tuotti tulosta, ja palkinnosta oli uutinen tammikuu 1896 monissa lehdissä.
Sofia Maria kuoli 11.3.1899 Mustasaaren Tuovilan kylässä (Toby).
Lähteitä:
KA Hki, Kansanvalistusseuran arkisto, Ha:1 Hakemukset 1896–1903.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä ja kuvatekstissä.
KA Sta Gs:19.
KA Vsa, Caa:16 Maistraatin pöytäkirjat 1835.
ÅAB FHS, D XXIII 11.
