Hjortit pappilan torppareina II

Juho Erikinpoika Hjort

Erik Juhonpoika Hjortin kuoltua Vuotavan torppariksi tuli hänen toiseksi vanhin poikansa Juho. Juho oli vuonna 1838 mennyt naimisiin Topenon Iso-Peuran tyttären Eeva Kaisa Matintyttären kanssa. Häät oli pidetty Iso-Peuran talossa, missä Juhon ja perinteiseen morsiusasuun pukeutuneen Eeva Kaisan vihki kirkkoherra Elers.

Juholle ja Eeva Kaisalle syntyi viisi lasta:

  • Kustaava Erika, s. 8.8.1839. Kummeina olivat ruustinna Ulrika Lovisa Elers, syntyjään Maxmontan, lukkari J. J. Lindberg vaimoineen, Vahteriston torppari Isak Mikonpoika ja Ojajoen Seppälän lampuoti Adam Hjort vaimoineen. Kustaava kuoli tuhkarokkoon 12.2.1856.
  • Amanda Loviisa, s. 28.11.1841. Kummit: Huhtariihen torpanvaimo Justiina Juhontytär (p.o. Tuomaantytär) ja Seppälän renki Karl Erikinpoika kirkonkylästä sekä Topenon Iso-Peuran poika Heikki Matinpoika ja tytär Erika Matintytär. Amanda Loviisasta ja hänen tyttärestään kerrottiin blogissa aiemmin.
  • Vilhelmiina, s. 6.8.1844. Kummit: Prestkullan torppari Erik Erikinpoika Hjort ja Vuotavan itsellisvaimo Leena Erikintytär sekä pappilan piika Loviisa Antintytär. Vilhelmiina kuoli 30.4.1858 ”paiseeseen” (bulnaden).
  • Juho (Johan) Fredrik, s. 15.9.1847. Kummit: pappilan renkivouti Kaarle Fredrik Hjort vaimoineen ja Vahteriston torpanvaimo Leena Erikintytär. Juho Fredrikistä tuli Vojakkalan Nummenrannan torppari. Hän kuoli 4.5.1909.
  • Maria Matilda, s. 19.1.1854. Kummit: Vuotavan itsellinen Kaarle Juho Malakiaanpoika vaimoineen ja Joentaan Kittilän piika Eeva Stiina Isakintytär. Maria Matildan puoliso oli Oskar Alfred Koskinen. Pariskunnalla oli ainakin kaksi lasta, Lammilla 1.8.1886 syntyneet kaksoset Juho Emil ja Olga Maria.

Vuotavan torppaan on henkikirjoissa merkitty parina vuonna renkikin, sisarenpoika Jaakko Juho Hinderman.

Vuosina 1851 ja 1852 Lopella riehui punatautiepidemia, joka vaati lähes 250 pitäjäläisen hengen. Suurin osa menehtyneistä oli lapsia, mutta myös kirkkoherra Fredrik Elers ja hänen puolisonsa Ulrika Lovisa Maxmontan olivat tämän taudin uhreja. Elersit kuolivat viikon välein elokuussa 1852. Vt. kirkkoherrana toimi sen jälkeen entinen kirkkoherran apulainen Johan Fredrik Mannström vuoteen 1854, jolloin kirkkoherraksi valittiin K. F. A. von Qvantén. Elersien perunkirjoitus pidettiin 14. lokakuuta. Pesän selvitysmiehenä toimi vt. kirkkoherra Mannström. Perukirjassa luetellaan suuri määrä saatavia sekä torppareilta että talollisilta. Pappilan alustalaisista velallisten joukossa olivat Vuotavan Juho Hjort, metsänvahti Syrjälä sekä Vahteriston ja Huhtariihen silloiset torpparit.

Juho Hjort oli lainannut rovastilta vähän yli 12 hopearuplaa. Tätä sekä korvausta Elersin Hjortille vuosina 1851 ja 1852 lainaamista elintarvikkeista perittiin Hjortilta vuoden 1852 syyskäräjillä. Pesänselvittäjän valtuuttama kruununnimismies Lindberg esitti velkakirjan:

Herra rovasti ja kirkkoherra Elersiltä on allekirjoittanut saanut lainaksi 12 hopearuplaa 39 kopeekkaa, mikä summa kuuden prosentin korkoineen maksetaan takaisin vaadittaessa. Osamaksuna luovutan rovastille Rosina-lehmäni sopimaamme kuuden hopearuplan hintaan ja saan herra rovastin suostumuksella pitää lehmän korvauksetta ensi syksyyn saakka, mikä täten todistetaan. Lopen pappilassa 15. huhtikuuta 1852. Juho Erikinpoika Hjort. Lopen kirkonkylän Vuotavan torppari.

Velkakirjan todistajina olivat muonatorppari Matti Brask pappilasta ja itsellinen Heikki Jaakonpoika Sajaniemestä. Velkakirjaan oli lisätty kuittaus lokakuussa maksetusta osuudesta:

Yllä mainitusta velasta on tänään maksettu seitsemän ruplaa 50 kopeekkaa hopeassa. Lopen pappilassa 9. lokakuuta 1852. Joh. Fred. Mannström.

Koska osamaksuksi sovitun lehmän todettiin edelleen olevan Hjortilla eikä kantaja suostunut ottamaan sitä vastaan, Juho Hjort tuomittiin maksamaan velkakirjan summa korkoineen vähennettynä 9. lokakuuta maksetulla summalla sekä elintarvikkeista vaaditut seitsemän ruplaa 15 kopeekkaa. Lisäksi Juho Hjort joutui korvaamaan 1,5 ruplan oikeudenkäyntikulut.

Vuoden 1855 henkikirjassa (11.1854) pappilan torppareita olivat Vuotavan Juho Hjortin lisäksi Juho Kustaanpoika Prestkullassa, Jaakko Erikinpoika Huhtariihessä, Antti Hinderman Vahteristossa ja torpparinleski Maija Juhontytär Rajalassa. Lisäksi pappilalla oli metsänvahtina Mikko Syrjälä.

Monet loppilaiset hankkivat lisätuloja menemällä joksikin aikaa töihin Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennustyömaalle. Myös Juho Hjort hankki sitä varten kirkkoherralta matkatodistuksen tammikuussa 1858. Hän muutti kuitenkin jo samana vuonna Topenolle Lukkarin muonatorppariksi. Juho Hjort kuoli Topenolla ”vatsavaivoihin” (magkramp) 62-vuotiaana 6.7.1866. Puoliso Eeva Kaisa kuoli seuraavan vuoden marraskuussa lavantautiin.

Kaksi naista ja lehmä. Valokuva. Suomi, Nauvo. Museovirasto. Kansatieteen kuvakokoelma. Museovirasto.finna.fi. CC BY 4.0.

Erik Erikinpoika Hjort

Erik Erikinpoika oli lähtenyt jo nuorena kotoa rengiksi ja oli myös vuoden verran sahanrenkinä Pilpalan sahalla. Vuonna 1834 hänestä tuli pappilan renkivouti ja vuonna 1838 Prestkullan torppari. Vuodesta 1847 Erik Hjort mainitaan henki- ja rippikirjoissa Kalamajan vuokraajana.

Erik Hjort oli helmikuussa 1846 kirjanpitäjä Adolf Ulrik Blåfieldin kanssa suullisesti sopinut, että Hjort ostaisi Blåfieldille kuuluvan Kalamajan kruununtilan 1200 seteliruplalla. Hjort oli maksanut osamaksuna 100 ruplaa. Kauppa kuitenkin peruttiin, ja Hjort jäi Kalamajan lampuodiksi marianpäivästä 1846 elokuuhun 1851. Hänen oli määrä maksaa Blåfieldille vuokraa, huolehtia kruununveroista ja elättää Kalamajassa Blåfieldin mielisairas veli. Jouduttuaan lähtemään talosta Hjort vaati Blåfieldiä palauttamaan osamaksuna annetut 100 ruplaa. Blåfield puolestaan vaati Hjortilta lampuotiajalta maksamatta jäänyttä vuokraa ja veroja sekä Hjortin laiminlyönneistä aiheutuneita kuluja. Vuoden 1854 syyskäräjillä Blåfield tuomittiin maksamaan Hjortille vaaditut 100 ruplaa, mutta myös Hjort joutui maksamaan Blåfieldille korvauksina ainakin saman verran. Linkit käräjäpöytäkirjoihin ovat lähteissä.

Erik Erikinpoika Hjort joutui palaamaan Vuotavan torppaan itselliseksi. Kirkkoherra von Qvanténin aikana torppa jaettiin Juhon ja Erikin kesken. Erik kuoli lokakuussa 1858 rintatautiin 57-vuotiaana. Hänen vaimonsa, Rengossa vuonna 1802 syntynyt Loviisa Heikintytär, oli menehtynyt pari kuukautta aikaisemmin. Lapsia pariskunnalle oli syntynyt vain kolme:

  • Isak, s. 14.11.1838 Prestkullassa. Kummit: ruustinna Ulrika Lovisa Elers, ylioppilas Karl Oskar Mannström ja renkivouti Elias Juhonpoika pappilasta sekä vanha torpanvaimo Ulrika Kaarlentytär kirkonkylästä.
  • Karoliina, s. 27.9.1841 Prestkullassa. Kummit: mademoiselle Mathilda Sophia Hagelberg, torppari Juho Huhtariihi vaimoineen sekä muonatorppari Vilhelm Sigfridinpoika, kaikki kirkonkylästä. Karoliina muutti vuonna 1863 Helsinkiin ja avioitui matruusi Ivan Aloferoffin kanssa.
  • Adolf Fredrik, s. 4.2.1844 Prestkullassa. Kummit: mademoiselle Sofia Antoinella Brungström pappilasta, torppari Juho Huhtariihi ja muonatorppari Kaarle Erikinpoika. Adolf Fredrik kuoli kymmenvuotiaana punatautiin.

Perunkirjoitus Erik Erikinpojan ja hänen puolisonsa jälkeen pidettiin 7.3.1859. Tavanomaisten tarvekalujen lisäksi pariskunnalla oli hevonen ja lehmä. Pesä oli oman ilmoituksensa mukaan velkaa kirkkoherra von Qvanténille 28 hopearuplaa, ja velat ylittivät varat noin 17 hopearuplalla. Erik Erikinpojan kuoltua ja Juho Erikinpojan muutettua Topenolle koko Vuotavan torppaa alkoi pitää Isak Erikinpoika Hjort.

Vuonna 1866 Isak Hjort muutti Vahteriston torppaan ja Vuotavaan tuli Tevännöltä Isak Isakinpoika perheineen. Isak, s. 25.2.1833, käytti myöhemmin sukunimeä Hellberg.

Isak Hjortiin ja muihin Vahteriston torppareihin palataan myöhemmin.

Lähteitä:
KA Uusi astia:
Janakkalan tk:n renov. tuomiokirjat. Lopen syyskäräjät 1852.
Janakkalan tk:n perukirjat 1846–1855. Kirkkoherra Elersin pk.
Lopen srk:n arkisto. Väkilukutaulukot 1852–1852.
Janakkalan tk:n renov. tuomiokirjat. Lopen syyskäräjät 1852 §59, syyskäräjät 1852 §46, talvikäräjät 1854 §59, syyskäräjät 1854 §91.
KA Hml Lopen seurakunnan arkisto, II Ck: 1 Lukukinkeripöytäkirjat. Sisältää myös virkakirjeiden kopioita vuosilta 1858–1860.
SSHY. Jäsensivut.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *