Antti Gabriel Hinderman
Isak Mikonpojan jälkeen Vahteriston torppaa alkoi pitää Antti (Anders) Gabriel Hinderman puolisonsa Leena (Helena) Hjortin kanssa. Vuonna 1799 syntyneen Hindermanin lapsuudenperhe, joka muutti Lopelle vuonna 1807, oli kotoisin ruotsinkieliseltä seudulta. Muuttokirja on annettu Karjaalla, mutta perhe asui Snappertunassa, joka oli Karjaan kappeliseurakunta.
Kotoa lähdettyään Antti Hinderman hankki elantonsa renkinä ja välillä itsellisenä, sitten sahanrenkinä Pilpalan ja Topenon sahoilla ja muonatorpparina Erävistössä. Ennen Vahteristoon muuttoaan hän oli vuodesta 1847 pappilan renkivouti ja Prestkullan torppari.
Antti Hinderman vihittiin Leena Erikintytär Hjortin kanssa vuonna 1828. Lapsia syntyi kahdeksan:
Karl, s. 12.7.1828 Loppi Halla, k. 3.4.1833.
Jaakko Juho (Jakob Johan), s. 1.5.1831 Loppi Pilpala, k. 29.9.1899. Puoliso 1. Ulrika Erikintytär, 2. Ulla (Ulrika) Heikintytär. Jaakko Juhosta kerrottiin blogissa 14.7.2022.
Karoliina, s. 8.9.1833 Loppi Pilpala. Puoliso 1. Kustaa Gabrielinpoika, 2. Johan Nylund.
Maria Magdalena, s. 11.1.1836 Loppi Pilpala. Maria lähti piiaksi Pietariin ja kuoli siellä lavantautiin 13.2.1858.
Aleksander, s. 24.4.1838 Loppi Topeno. Puoliso Anna Loviisa Erikintytär.
Vilhelmiina, s. 28.10.1840 Loppi Erävistö. Puoliso Kustaa Hipping.
kuolleena syntynyt poika 26.8.1843.
Fredrik Juho (Johan), s. 16.11.1845 Loppi pappila. Puoliso Amanda Karoliina Matintytär.
Ennen avioliittoa Antti Hinderman oli saanut tyttären ja pojan Eeva Liisa Enin (myöh. Hillberg) kanssa. Tytär kuoli pienenä, Nygrén-nimen ottaneesta pojasta tuli räätäli Vojakkalaan.
Hinderman muutti Vahteristosta vuonna 1858 ja siirtyi Salon Niinimäen, myöhemmin Haaramäen torppariksi. Sekä Antti että vaimo Leena menehtyivät lavantautiin huhtikuussa 1868.
Topias Juhonpoika, Erik Juho Heikinpoika
Hindermanin jälkeen Vahteristoon muutti Räyskälän Pietilässä lampuotina ollut Topias Juhonpoika (s. 4.11.1814) vaimonsa Leena Stiina (Helena Kristiina) Juhontyttären (s. 17.11.1818) ja kasvattinsa David Enin kanssa. Leena Stiina ja David olivat serkuksia. Topias kuoli pian muuton jälkeen. Hänellä ja Leena Stiinalla ei ollut rintaperillisiä, sillä kaikki heidän kolme poikaansa olivat kuolleet aivan pieninä. Pariskunta oli vuonna 1848 tehnyt keskinäisen testamentin, jonka mukaan jommankumman kuoltua toinen perii kaiken jälkeenjääneen omaisuuden.
Topias jätti jälkeensä hyvinvoivan torpan. Kotieläimiä oli kaksi hevosta, yhdeksän lypsylehmää, kuusi lammasta ja kolme vuohta. Velkaakaan ei ollut, päinvastoin hieman saamisia. Vuoden kuluttua Topiaksen kuolemasta Leena Stiina, joka silloin oli 41-vuotias, meni naimisiin itseään kymmenen vuotta nuoremman Erik Juho Heikinpojan kanssa. Leena Stiinalle ja Erik Juholle syntyi yksi lapsi, poika Juho Kustaa 28.2.1862. Juho Kustaa meni aikanaan naimisiin Adam Erikinpoika Hjortin tyttären Hilda Karoliinan kanssa.
Vuonna 1866 Leena Stiina Juhontytär ja Erik Juho Heikinpoika muuttivat ensin Vuotavan torppaan ja sieltä pian Salon Leppäniemen Nummelaan.
Isak Hjort Vahteristo
Vahteriston ja Vuotavan torpparit vaihtoivat torppaa keskenään, sillä Vahteristoon tuli Vuotavasta Isak Erikinpoika Hjort.
Isak oli 25.5.1858 vihitty Leena (Helena) Matintyttären kanssa.
Leena Matintyttärelle annettu avioliittolupa: Vähä-Pirttilän tytär Leena aikoo avioliittoon torppari Isak Erikinpoika Vuotavan kanssa. Niin annan minä Matts Vähä-Pirttilä tyttärelleni Leenalle luvan mennä naimisiin. Matts Vähä-Pirttilä Joentaustan kylästä. Jatkuu [kääntöpuolella] Joentakana 4. toukokuuta 1858. Kirj. Otto Grönholm, todistaja ja ??. KA Uusi astia. Lopen srk:n arkisto. Perukirjat.
Isakille ja Leenalle syntyi kaksi tytärtä ja kaksi poikaa:
Kustaa, s. 4.6.1860 Vuotavassa. Kummit olivat renkivouti Kaarle Fredrik Hjort, piika Karoliina Hjort ja muonatorpparin vaimo Eeva Liisa Brask. Kustaa kuoli yskään kahden kuukauden ikäisenä.
Eeva, s. 18.9.1861 Vuotavassa. Kummit: Eeva Brask ja piika Klara Thorn pappilasta.
Kustaa, s. 21.1.1867 Vahteristossa. Kummit: torppari Vilhelm Erikinpoika Hyvähuhta vaimoineen Joentakaa. Tämäkin Kustaa kuoli muutaman kuukauden ikäisenä.
Erika, s. 2.4.1868. Kummit: Vahteriston muonatorpparin vaimo Leena Stiina Maijaleenan tytär (En) ja itsellinen Josef Heikinpoika.
Isakin ja Leenan avioliitto kesti vain kymmenen vuotta, sillä Isak kuoli lavantautiin 3.4.1868. Nuorin lapsi oli syntynyt päivää aikaisemmin. Lapsi vietiin kasteelle 4. huhtikuuta ja isä haudattiin 5. huhtikuuta. Perunkirjoitus Isak Hjortin jälkeen pidettiin 8. kesäkuuta. Alaikäisten lasten etua valvoi Nykullan torppari Heikki Juho Juhonpoika. Kotieläimiä torpassa oli kahden hevosen lisäksi neljä lehmää, kaksi lammasta ja pässi sekä vuohi vohlineen.
Perukirjan Ajokaluja-otsikon alla luetellaan: 2ret ajo silat ja 2ret Suittet, 2ret ajorattaat korien kanssa, 1 Kirkkoreki, 2 tyärekee ja 2 takarekee, 2ret aisat, 3 paria valjaita, 1 Satula, 1 Rauta äjes ja heinähäkit, Kolmet pelto Sahrat ja 2ret kaski Sahrat. Huonekaluja oli: Wähempi ruoka kaappi, 1 maalattu pöytä ja jalaat ja pitkä tuoli, 1 Sänky ja 1 Tantloora. Kuolinpesä oli ruustinna von Qvanténille velkaa neljä tynnyriä rukiita, à 30 markkaa, joten kun laina, toimitusmiesten palkkio ja vaivaistenosa vähennettiin pesän arvosta, pesä jäi velkaa vähän yli viisi markkaa. Janakkalan tk:n digitoidut perukirjat 1868–1875.
Isak Hjortin muutto Vahteristoon osui pahojen katovuosien aikaan. Ravintotilanne oli huono, mutta suurinta tuhoa aiheutti lavantauti, joka pahimpana tautivuonna 1868 vei Lopella yli 300 ihmisen hengen. Suuri osa menehtyneistä oli heikkokuntoisia vanhuksia, mutta myös työikäisiä aikuisia kuoli tautiin. Hjortin suvussa lavantaudin uhreja olivat Isak Hjortin (29) lisäksi Juho Erikinpoika Hjortin puoliso Eeva Liisa Matintytär (54), Leena Erikintytär Hjort (60) ja hänen puolisonsa Antti Hinderman (69) sekä Adam Erikinpoika Hjort (57). Sairaiden ja kuolevien kanssa paljon tekemisiin joutunut kirkkoherra von Qvantén kuoli lavantautiin marraskuussa 1867.
Vuonna 1870 Vahteristoon muutti Nurmijärveltä Erik Robert Erikinpoika. Hänet ja leski Leena Matintytär vihittiin samana vuonna. Vuonna 1782 syntynyt yhteinen tytär Maria Serafia kuoli alle vuoden vanhana. Leenan ensimmäisessä avioliitossa syntynyt tytär Eeva Isakintytär meni vuonna 1882 naimisiin Karhumäen torpan Aleksanteri Juhonpojan kanssa. Aleksanterista, joka myöhemmin otti sukunimen Kanerva, tuli Kalamajan Kulmalan torppari ja myöhemmin Luutasuon metsänvahti.
Päivä ennen isänsä kuolemaa syntynyt Erika Isakintytär vihittiin 18-vuotiaana vuonna 1886 Mustialan maanviljelysopistoa käyneen Kustaa Adolf Björkin kanssa. Björk oli syntynyt Sammatissa 27.4.1864. Lapsia Erikalle ja Kustaa Adolfille syntyi yhdeksän. Björk, joka otti suomenkielisen sukunimen Nurmi, oli Vahteriston viimeinen torppari, ja hänellä oli torpparivapautuksen jälkeen lunastusoikeus Vahteriston torppaan.
Lähteitä (linkit tekstissä):
Ka Uusi astia. Lopen seurakunnan arkisto. Perukirjat 1848–1865. Väkilukutaulukot 1749–1875.
KA Uusi astia. Janakkalan tk:n digitoidut perukirjat 1868–1875.
KA Uusi astia. Janakkalan tk:n renov. varsinaisten asiain pk:t. Lopen talvikäräjät 1859. Lopen käräjäkunnan perukirjat 1856–1867.
SSHY. Jäsensivut.
