Talouskalut tappelussa

§: 176

Kartanonomistajan vaimo Amanda Posti, tästä kaupungista, oli tähän ROn istuntoon tässä jälempänä mainittavassa suhteessa haastattanut teurastaja Kalle Lempisen, Tuusniemen seurakunnasta Kuopion lääniä ja kun asiallisia nyt sen johdosta asiankäsittelyä varten sisälle huudettiin saapui Oteen vja itsekohdastansa, mutta kjan puolesta hänen miehensä Konstantin Posti, seuraavan valtakirjan nojalla: Liite ”Lempi”
joka julkiluettiin.

Kjan asiamies kertoi nyt, että vja oli useamman kerran tämän ja viime vuoden kuluessa ja viimeiseksi viimekuluneessa lokakuussa tunkeutunut kjan asuntoon ja siellä metelöinyt ja särkenyt porsliini astioitakin ainakin kahdenkymmenen markan arvosta sekä sitäpaitsi vielä soimannut kjaa huoraksi, portoksi, varkaaksi ynnä muuta, sanoen muiden muassa, että kja oli ensimmäisen lehmänsä ansainnut huoraamalla, mistä kaikesta asiamies nyt vaati vjan langetettavaksi lailliseen edesvastaukseen ja kuluja asiassa.

Asiassa kuultuna kielsi vja kanteen aivan ja esille toi päinvastoin, että kja oli vuoden 1898 talvella repinyt vjan hiukset ja viikset irti sekä sittemmin kaatanut paloöljyä silmille ja lyönyt kahvipolttimella otsan halki ja että kja väkisin oli ottanut vjan rahakukkaron, kun vja oli hänelle velkaa kolmekymmentä markkaa, antaen jälestäpäin vasta vähän takaisin, kuin myöskin, että kja viimeksi tänä kesänä oli öljymaalilla maalannut vjan parran keltaseksi ja vienyt vjan kengät sekä taasen lyönyt vjan otsan halki helläraudalla, minkätähden vja myöskin vaati kjan langetettavaksi edesvastaukseen näistä teoistaan ja että kja velvoitettaisiin korvaamaan kulut asiassa.

Kja nimitti nyt asiassa todistamaan itsellisen vaimon Kreeta Kurkisen ja itsellisnaisen Kreeta Kalliokosken sekä palvelusnaisen Hilja Kansannivan, minkä ohessa vjakin samassa suhteessa nimitti poliisi Simo Rimpiläisen, jotka kaikki huudolle saapuivat.

Estettä kysyttäessä tojia vastaan ilmoitti vja ettei hän tunne tjaksi nimitettyä Kreeta Kalliokoskea, jolla ei ollut mainetodistusta ja joka senvuoksi saikin esteellisenä poistua Oikeudesta, minkä jälkeen toiset tjat esteettömiksi myönnettyinä ja hyvämaineisiksi tunnettuina saivat vannoa tjan valan, ja todistivat sen arvosta muistutettuina:

1° Kreeta Kurkinen: että vja viime kesänä useamman kerran oli juovuksissa tullut kjan asuntoon ja siellä pitänyt pahaa elämää, haukkuen kjaa lehmäksi, tammaksi ja huoraksi sekä vielä sanonut, että kja oli ensimmäisen lehmänsä rahat ansainnut ruumiillaan, jolla puheella tarkoitti salavuoteutta; vielä oli vja sanonut kjaa varkaaksikin ja väittänyt kjan häneltä vieneen rahat ja lehmiä sekä että vja viime syyskuussa juopuneena särki kjan porsliinitavaroita noin viiden markan arvosta; tja omisti todistuksensa ja astui palkkiota pyytäen ulos.

Todistuksen johdosta huomautti vja, että kja oli lykännyt hänet niin kovasti pöytää vasten, että pöydällä olleet porsliinit olivat pudonneet lattialle, ja kielsi muutenkin todistuksen.

2° Hilja Kansanniva: että tja oli eräänä pyhäaamuna viime lokakuussa mennyt kjan asuntoon, josta kja oli paraiksi ollut ulosajamassa vjaa ja oli vja silloin kjalle sanonut ”älä ole niin lenko, olet ensi lehmäsikin ansainnut huoraamalla”. Tja omisti todistuksensa kun se hänelle kerrottiin ja astui ulos palkkiota pyytäen.

3° Simo Rimpiläinen ei tiennyt mitään asiaa koskevaa, pyysi palkkiota ja poistui.

Kja kertoi nyt kanteensa ja vaati vjan langetettavaksi edesvastaukseen solvauksesta ja kotirauhan rikkomisesta ja että vja tuomittaisiin korvaamaan rikkomansa porsliinit.

Wja pyysi asialle lykkäystä voidakseen toteennäyttää väitöksensä kuin myöskin että asia kelirikon tähden lykättäisiin vähintäinkin kuukauden ajaksi, minkä pöytäkirjaan merkittyä asialliset käskettiin astumaan ulos siksi aikaa kun Osa tehtiin seuraava

Wälipäätös:

Koska vja Kalle Lempinen on anonut asialle lykkäystä voidakseen toteuttaa väitteensä eikä Oskaan ole tätä etua tahtonut häneltä kieltää, siirretään asian likempi käsitteleminen ensitulevan joulukuun 18. päiväksi, jolloin asialliset niinhyvin kja kuin vjakin saapukoot huudolle kanteitaan pitkittämään jos haluavat, mutta kumpikin kolmenkymmenen markan sakon ja tuonnin uhalla omalla kustannuksellansa vastaamaan toistensa kanteita, molemmin puolin varustettuna kaikilla todistuksillaan asiassa. Tämän ohessa velvoitetaan asialliset pyydetyiksi tjanpalkkioiksi suorittamaan kja, Kreeta Kurkiselle ja Hilja Kansannivalle kumpaisellekin erikseen kolme markkaa ja vja Simo Rimpiläiselle neljä markkaa, tullen näihin tojapalkkioihin vielä, pikaisen ja suosiollisen maksun puuttuessa, lisättäviksi tämän pöytäkirjan ja välipäätöksen lyhennysotteiden lunastus, kuin myöskin kaikki muut äsken maksettavaksi määrättyjen tjapalkkoiden niiden ulosotossa tarvittavat kustannukset. Julistettiin.

§. 223

Kun Ros nyt edelleen käsiteltäväksi otti viime Marraskuun 6. pnä pöytäkirjan 176 §:län kohdalla alkaneen, mutta siihen merkitystä syystä täksi päiväksi lykätyn kunnianloukkausta koskevan asian, jossa ovat, kjana Talonomistajanvaimo MAmanda Posti, tästä kaupungista, ja vjana Tuusniemen seurakunnasta Kuopion lääniä oleva Teurastaja Kalle Lempinen, ei asiallisia esiin huudettaessa kuulunut, vaan ilmoitettiin heidän sopineen asiansa, joka siis jätettiin sikseen. Merkittiin.

Teurastaja Kalle Lempisellä oli toukokuussa 1897 ilmoitus Perä-Pohjolaisessa:

Kalle Pekka Lempinen oli syntynyt Ukonlahden kylässä Tuusniemellä toukokuussa 1848. Häntä ei ole merkitty Kemin kaupunkiseurakunnan 1890-luvun rippikirjaan, mutta kaupungin henkikirjassa hän näkyy vuosina 1905–1908 työmies Juho Herralan omistamassa talossa n:o 30. Konstu Postin omistaman talon n:o 73 asioihin palannemme tuonnempana.

Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkki kuvatekstissä.
KA Oulu, Ca:1 Kemin maistraatin pöytäkirjat 1899–1900.