Anna Stiina (Christina) Matintytär jäi vuoden 1844 raastuvanoikeuden päätöksen jälkeen Hämeenlinnan linnanvankilaan odottamaan asian jatkokäsittelyä. Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjoja en ole tutkinut, mutta Anna Stiinan saama rangaistus selvisi Hämeenlinnan kaupunkiseurakunnan vuoden 1845 rikoskirjasta. Asia oli alistettu Turun hovioikeudelle:
Kuljeskeleva piika Anna Christina Matintytär tuomittiin Turun hovioikeuden 24.1.1845 tekemällä päätöksellä menettämään kunniansa, koska on käyttänyt toisen nimelle annettua muuttokirjaa, ja hänelle langetettiin näpistyksestä ja murrosta 16 päivän vesileipävankeus – – ripitetty yksityisesti Hämeenlinnassa 16.7.– –.
Helsingin rippikirjassa on lisätietoa Anna Stiinan aiemmista muutoista. Turusta Ulla Antintyttärenä vuonna 1838 lähtiessään hän oli saapunut ensin Helsingin pitäjän Viikkiin, mistä hän vuoden kuluttua muutti Helsinkiin. Helsingin kirjoihin on myöhemmin lisätty tieto, että oikeasti hän on Anna Stiina Matintytär. Syntymäaika ja -paikka ovat kuitenkin jääneet korjaamatta, joten lopun ikäänsä Anna Stiina kulki Ulla Antintyttären ikäisenä.
Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan rikoskirjassa on 4.10.1846 merkintä:
Nainen Anna Stiina Matintytär eli Ulrika Andersintytär (rangaistu ensikertaisesta varkaudesta 16 parilla vitsoja) kärsi julkisen ripin, tunnusti syyllisyytensä ja sai synninpäästön.
Tuomio oli erilainen kuin Hämeenlinnan kirjoissa, ja synninpäästökin oli taas annettu. Elokuussa 1844 kämnerinoikeudessa olikin ollut esillä Helsingin poliisikamarille ilmoitettu varkausjuttu:
Keisarillisen Aleksanterin yliopiston lehtori Carl Axel Gottlund ilmoitti heinäkuussa, että hänen palveluksessaan ollut piika Ulrika Antintytär oli saman kuun 9. päivän vastaisena yönä jättänyt työpaikkansa ja lähtenyt Janakkalaan väärennetyllä palvelustodistuksella. Lehtorilla oli syytä epäillä piian syyllistyneen varkauteen.
Gottlundin pyynnöstä Ullan kaupunkiin jättämä kirstu avattiin sepän avustuksella, ja sieltä löydettiin Ullan edellisten isäntien kamreeri Åkessonin ja Anton Vilhelm Arppen omaisuutta. Ulla oli palvellut kyökkipiikana Åkessonilla vuonna 1842 ja Arppella 1.11.1843 lähtien. Anastetut tavarat, joiden arvo oli yhteensä neljä ruplaa 10 kopeekkaa, olivat:
- lakana priimaa palttinaa, alareunaan ommellut nimikirjaimet oli leikattu pois
- tyynyliina samanlaisesta palttinasta, nimikirjaimet C. Å.
- hieno palttinapaita
- kaksi käsipyyhettä, toiseen ommellut nimikirjaimet oli leikattu pois
- servietti, jossa nimi A. J. Arppe n:o 44.
Rouva Åkesson tunnisti muut paitsi servietin, jonka taas Arppe tiesi omakseen. Kiinniotettaessa Ulla tunnusti varkaudet (kirstun avainta häneltä ei ollut saatu, Ulla sanoi sanoi jättäneensä sen maaseudulle). Poliisi siirsi tutkinnan kämnerinoikeudelle ja kielsi Ullaa poistumasta Helsingistä, jossa hänellä kuuleman mukaan olisi palveluspaikka lokakuun alusta lähtien. Kun tapaus 16.8. tuli oikeuden käsittelyyn, Ullaa ei tavoitettu eikä hänen olinpaikkaansa tiedetty.
Samaan aikaan kun Anna Stiina Matintytär oli otettu kiinni ja asiaa puitiin Hämeenlinnan raastuvanoikeudessa, ”Ulla Antintytärtä” etsittiin tuloksetta Helsingissä. Papintodistustakaan ei saatu, koska Helsingissä samannimisiä Ulrika Andersdottereita oli useita. Joulukuussa 1844 hänestä annettiin tuntomerkit: noin 34-vuotias, pitkä, ruumiinrakenteeltaan vahva, tummat hiukset ja kulmakarvat. Selvisi myös, että väärä pestuutodistus oli saatu ”tuntemattomalta everstiltä Suomenlinnassa”. Ulla etsintäkuulutettiin.
Helsingin kämnerinoikeuden renovoiduissa tuomiokirjoissa on joulukuusta 1844 lähtien vain maininta, että asia koskee hovioikeudelle alistettua Ulrika Antintyttären asiaa, mutta alkuperäisistä tuomiokirjoista selviää enemmän. Toukokuussa 1845 Hämeen lääninkansliasta tuli kämnerinoikeudelle kirje, josta kävi ilmi Ulla Antintyttären eli Anna Stiina Matintyttären oikea henkilöllisyys ja Turun hovioikeudessa saama rangaistus. Oli ollut tarkoitus, että Anna Stiina saataisiin Helsingin kämnerinoikeuteen 4.4. Hän oli kuitenkin lähtenyt Hämeenlinnasta, ja olinpaikka selvisi maistraatille liian myöhään, jotta määräys olisi ehtinyt perille. Anna Stiina kuului olevan palveluksessa Hattulan Mervissä Matts Styckellä. Sielläkään hän ei kauan viipynyt.
Anna Stiinaa ei ollut tavoitettu vielä heinäkuussakaan. Uudenmaan lääninkansliasta oli kuitenkin tullut tieto, että Anna Stiina oli jo 11.5. ottanut Rengosta matkakirjan Helsinkiin ja lähtenyt silloisesta palveluspaikastaan Vehmaisten Sydänmaan talosta. Asia siirrettiin elokuun 29. päivälle. Maaherraa pyydettiin antamaan Anna Stiinasta etsintäkuulutus ja määräämään, että hänet otettaisiin kiinni tavattaessa.
Hovioikeuden pöytäkirjat, joista jutun loppuvaiheet selviäisivät, ovat jääneet tutkimatta. Anna Stiina oli Helsingissä ainakin vuonna 1846, jolloin hän sai synninpäästön. Vuonna 1848 hänellä on ripilläkäyntimerkintä. Samana vuonna hän otti muuttokirjan Kronstadtiin.

Anna Stiina jätti muuttokirjan Pietarin Pyhän Marian seurakuntaan. Pietarissakin hän palveli piikana. Vuonna 1850 hänet vihittiin nyörinpunojankisälli Erik Hyypiän kanssa. Puoliso oli syntynyt Luumäellä vuonna 1829. Puoliso oli Anna Stiinaa huomattavasti nuorempi. Avioliitto ei tainnut olla kovin auvoinen, sillä rippikirjassa 1867–1876 sanotaan, että Erik Hyypiä asuu Matilda Nyholmin kanssa. Matilda oli syntynyt Hämeenlinnassa 4.4.1850 ja tullut Pietariin vuonna 1866. Hänelle ja Erikille syntyi vuonna 1872 poika Aleksander, joka kuoli aivan pienenä. Matildakin menehtyi samana vuonna johonkin keuhkosairauteen.
Pietarin kirjojen mukaan Anna Stiina Matintytär Hyypiä kuoli ”verisuonten kalkkeutumiseen” 90-vuotiaana 9.10.1898, mutta oli Hämeenlinnan kirkkoherra Churbergin ilmoittamasta syntymäajasta laskettuna vasta vähän yli 83-vuotias. Ei ole varmaa, pitääkö Churbergin papintodistuksessa ilmoittamana syntymäaikakaan paikkaansa, sillä kyseisenä päivänä ei Rengossa kastettujen luettelon mukaan ole syntynyt Anna Stiina (Christina) -nimistä tyttöä.
Lähteitä:
Hämeenlinnan, Helsingin ja Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kirkonkirjat.
KA Uusi astia. Helsingin kämnerinoikeuden renov. tuomiokirjat 27.8., 11.10., 19.11. ja 13.12.1844.
Helsingin kaupunginarkisto. Sinetti-arkistotietojärjestelmä. Kämnerinoikeuden tuomiokirjat, vuonna 1844: 27.8 § 12, 11.10. § 16, 19.11. § 13, 13.12. § 8; vuonna 1845: 14.2. § 13, 4.4. § 1, 16.5. § 17, 11.7. § 13.
Akatemiasampo. Linkki tekstissä.