Aittoniemen ensimmäinen isäntä

Lopen Tevännön kylässä oli 1700-lopulle tultaessa kaksi taloa, Terri ja Olli. Isonjaon yhteydessä perustettiin kolmas talo, kruununuudistila Aittoniemi. Sen ensimmäinen isäntä oli rakuuna Jöran Sundbergin nuorin poika Erik, syntynyt 14.4.1742.

Erik Jöraninpoika menetti äitinsä jo 12-vuotiaana. Nuoruusvuosista ei ole löytynyt tietoa, mutta vähän yli parikymppiseksi päästyään hän oli päätynyt rengiksi. Marraskuussa 1767 Erik avioitui kirkonkylän Kurjen (Kurkelan) talon Maria Jaakontyttären kanssa. Pariskunta vihittiin kirkossa, ja Maria oli pukeutunut perinteiseen morsiusasuun (brudeskrud). Erik oli 25-vuotias, Maria vuotta vanhempi. Pariskunta asui aluksi kirkonkylän Ättyksellä.

Vuonna 1769 syntyneen esikoistyttären Kaisan (Catharina) kastemerkinnässä isä Erik on Pietilän torppari. Kaisalla oli runsasti kummeja: Pietilän isäntä Juho Heikinpoika vaimoineen sekä Heikki ja Isak Heikinpojat, Mikko Jöraninpoika ja Brita Jaakontytär (luultavasti Ättykseltä, äiti ja poika) sekä Anna Maria ja Brita Heikintyttäret. Pietilän torpassa perhe asui vielä toisen lapsen Mikon (Mikkel) syntyessä syyskuussa 1772. Kummeina olivat nytkin Pietilän Juho Heikinpoika ja Ättyksen isäntä Mikko Jöraninpoika vaimoineen, lisäksi paimen Matti Jöraninpoika Sajaniemestä. Nuorin Briitta Stiina syntyi rippikirjan mukaan vuonna 1776.

Vuodesta 1786 Erik oli torpparina Sajaniemen Mustinsuolla eli Suontaustassa. Isonjaon yhteydessä hän sai hallintaansa Aittoniemen uudistilan Tevännön kylästä. Erik anoi hallinta- ja asumisoikeutta eli immissiota Tevännön liikamaalle perustettavaan kruununtilaan vuonna 1788, ja päätös tuli 2.7.1789.

Erik Jöraninpoika oli anonut puolen manttaalin uudistilaa, ja maanmittari Martin oli katsonut, että sellaiselle on Tevännön liikamaalla tilaa. Huonon maanlaadun vuoksi maaherra katsoi hyväksi lisätä mitattuun 211 tynnyrinalan viiden kapanalan tilaan 538 tynnyrinalaa 27 kapanalaa Sakara-järven pohjoispuolelta, joten tilan yhteisala oli 750 tynnyrinalaa eli noin 370 hehtaaria. Päätöksessä on virheellisesti Eric Johansson, mutta anomus on kyllä tehty Eric Jöranssonin nimellä. KA Hml. Uudenmaan lääninkonttorin arkisto, DA: 28 Kirje- ja päätöskonseptit 1789.

Erik Jöraninpojan ja Maria Jaakontyttären lapset:

  • Kaisa (Katariina) Erikintytär (1769–1801) avioitui Pilpalan Hyrryn Erik Kristerinpojan kanssa. Kaisa kuoli nuorena lapsivuoteeseen. Ainoa eloon jäänyt lapsi oli vuonna 1800 syntynyt Anna Sofia. Hän meni vuonna 1822 naimisiin Anders Erikinpoika Styfin kanssa. Pariskunta asui Pilpalassa, ja Antti Styf kävi käräjiä Hyrryn väen kanssa muun muassa vaimonsa perintöoikeuksista. Pilpalasta perhe muutti Tammelaan ja myöhemmin Jokioisiin.
  • Mikko (Mikkel) Erikinpoika (1772–1858) oli Aittoniemen isäntä Erikin jälkeen. Hänen puolisonsa Leena (Helena) Simontytär tuli Pilpalan Karhulasta. Mikolla ja Leenalla oli kymmenen lasta, joista yhdeksän saavutti aikuisiän ja kahdeksan sai jälkeläisiä.
  • Briitta Stiina Erikintytär (1776–1847) meni naimisiin Pilpalan Karhulan Erik Simonpojan kanssa (Erik oli Mikko Erikinpojan vaimon veli). Lapsia oli kymmenen, seitsemän eli aikuisiksi saakka ja kuusi sai jälkeläisiä.

Maria Jaakontytär kuoli “vanhuudenheikkouteen” 62-vuotiaana vuonna 1803. Erik, joka vaimonsa kuollessa oli 61-vuotias, avioitui vuoden kuluttua uudelleen. Uusi puoliso oli vasta 21-vuotias Leena (Helena) Antintytär ja kaikkia Erikin ensimmäisen avioliiton lapsia nuorempi. Leenalle ja Erikille ei lapsia syntynyt.

Erik Jöraninpoika oli luovuttanut talonpidon pojalleen Mikolle jo vuonna 1802. Vuonna 1812 talo luovutettiin vanajalaiselle Juho Kustaanpoika Patailalle 166 riikintaalarin 32 killingin valtionvelkasetelin hinnalla. Mikko Erikinpoika sai “tietyin ehdoin” hallintaansa Suontaustan torpan. Ehdoista ei ole löytynyt tarkempaa tietoa. Erik Jöraninpoika puolisoineen jäi asumaan Aittoniemeen. Todennäköisesti sopimukseen sisältyi Erikille jonkinlainen syytinki, sillä perukirjan mukaan hänellä oli kotieläimiäkin. Pataila ei itse asunut Aittoniemessä, vaan tilaa hoiti lampuotina Sigfrid Reinholdinpoika.

Erik Jöraninpoika kuoli 71-vuotiaana 8.7.1813. Perunkirjoitus pidettiin 14.9.1813. Perukirjassa lueteltiin tavanomaisia rautatavaroita: padat, kirveet ja viikatteet. Sen jälkeen tulivat peltotyökalut, joita oli yksi aura, sekä ajo- ja ratsastuskalut eli yhdet matkakärryt, puusatula ja pari aisoja luokkineen, sitten puukalut, joihin kuuluivat muun muassa tynnyrit, saavit, vakat ja tuopit sekä kangaspuut tarvikkeineen. Kirkko- ja pitovaatteita Erikillä oli harmaa ja sininen sarkajakku, lammasnahkaturkki ja lyhyt turkki, saukonnahkainen päähine ja huopahattu sekä rohtimisia paitoja. Vaimon vaatetusta olivat muun muassa kaksi atlassilkkistä päähinettä, silkki- ja pellavaliinat, musta kamlottiröijy ja -hame sekä kolme puolivillaista ja yksi pellavainen röijy ja hame. Sänkyvaatteita olivat päällyksellä varustettu lammasnahkavälly, höyhentyynyt ja rohtimiset lakanat.

Perukirjassa mainitaan yksi hevonen, musta kaksivuotias tammavarsa. Lehmiä oli kaksi: mustankirjava Docka (Nukke) ja valkoinen Joutike. Lisäksi oli vuoden ikäinen mustankirjava sonni ja kaksi pikkuvasikkaa, neljä lammasta ja seitsemän karitsaa. Koko irtaimen omaisuuden arvo oli 22 riikintaalaria 21 killinkiä pankkoriikintaalareina. Erik oli Pilpalan sahalle velkaa kahdeksan taalaria kaksi killinkiä ja seitsemän vuoden koron kolme taalaria kahdeksan killinkiä. Sen lisäksi vähennyksiin tuli köyhäinosa 1/8 prosenttia, arviomiesten palkkio ja perukirjan kirjoittajan palkkio, kaikki yhteensä 13 taalaria 43 killinkiä ja neljä runstykkiä. Perilliset sitoutuivat maksamaan velat kukin perintöosansa suhteessa. Omaisuus jaettiin seuraavasti:

  • leski Leena Antintytär sai etuosana 1/20:n, huomenlahjana 1/20:n ja naimaosana 1/3:n eli kahdeksan riikintaalaria 44 killinkiä kuusi runstykkiä
  • poika Mikko Erikinpoika sai 1/2 eli kuusi riikintaalaria 36 killinkiä kolme runstykkiä
  • tytär Briitta Erikintytär 1/4 eli kolme riikintaalaria 18 killinkiä 1 1/2 runstykkiä
  • tyttärentytär Anna Sofia Erikintytär sai 1/4:n, saman verran kuin Briitta Erikintytär.
Puumerkkejä Erik Jöraninpojan perukirjassa. Perinnönjaon hyväksyivät Mikko Erikinpoika, Erik Simonpoika (Briitta Stiinan puoliso) ja leski Leena Antintytär. Todistajina olivat Pilpalan sahan kirjanpitäjä C. M. Morin ja sahanrenki Erik Malmström. Perukirjan kirjoittaja lienee sahan kirjuri Ståhlberg.

Leski Leena Antintytär avioitui vuonna 1814. Puoliso, Salon Niinimäen torppari Kustaa Mikonpoika, oli myös leski ja Leenan kanssa suunnilleen samanikäinen. Pariskunta sai viisi yhteistä lasta.

Aittoniemi oli Patailan hallinnassa vuoteen 1824. Kertomus jatkuu.

Lähteitä:
KA Hml Uudenmaan lääninhall. konttorin arkisto. AD 12/73 1788; Da: 28 Kirje- ja päätöskonseptit 1789; Da: 44 Kirje- ja päätöskonseptit 1814.
KA Hml Lopen srk:n arkisto. Perukirjat 1738–1849. Erik Jöraninpojan perukirjaa ei ole löytynyt tuomiokunnan arkistosta. Kirkonarkistossa siitä on kaksi kopiota, joissa rivijako hieman eroaa, joten kyseessä ei ole sama kahteen kertaan kuvattu kuva.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *