Luukas Hedborg

Kemin järjestysoikeuden arkiston vanhin pöytäkirjanide on vuodelta 1876. Ensimmäinen pykälä on 15.1.1876 pidetystä istunnosta:

Kemin kaup. Järjestysoik. pöytäkirja Tammik. 15 pä 1876.
Läsnä: Neuvosmies Matti Niemelä ja nyt määrätty pakari R. W. Lackström.


§: 1.


Färjäri Luukas Hedborg esilletuli ja antoi oik. näin kuuluvan kirjallisen hakemuksen:
Litt. Lukaah.
jonka julkiluettua hakija esilletoi läänin kuvernöörin virasta Heinäkuun 15 pä 1861 hänelle annetun färjäri ammatti määräyksen Pyhäjoen pitäjääseen josta määräyksestä havaittiin että hakija sitä ennen oli toteuttanut ammatti näytteensä, ja sai nyt astua ulos kunnes Oik.

Päätettiin:

Koska hakija Lukas Hedborg täällä näytetyillä kirjoilla on todistanut ammattinsa ja hyvän maineensa, niin ja koska myös Kaupungissa on tämän kaltaisen ammattilaisen puute, niin näkee J. O. kohtuulliseksi hakijan anomuksen hyväksyä; jonka johdosta färjäri Luukas Hedborg tämän kautta asetetaan färjärimestariksi tähän kaupunkiin niillä eduilla ja oikeuksilla kuin laki ja asetukset tässä suhteessa määräävät. Tullen tästä pöytäkirjan ote valtakirjana annettavaksi. Merkittiin.

Luukas Hedborg oli jättänyt järjestysoikeudelle omakätisen hakemuksen.

Luukas Hedborgin hakemuksen 1. sivu.
Kunnioitettavalle Kemin Kaupunkin Järjistys oikeutelle!
Täten rohkenen Nöyrinmästi pyytää saada Painuri eli Färjäri tointa ruveta vastaan ottaan mainitussa Kaupunkissa sitoutuen Kaikkiin niihin velvollisuuksiin kuin Laki ja Oikeus Määrää sekä vastata Minulta Kruunun ja Kaupunkin määrätyt
Luukas Hedborgin hakemuksen 2. sivu.
vuotuiset Ulos menot myötä liittäen nähtäville jätetyt pääkirjat sekä virka ammatistani ja Papinmuuttototistuksestani Kemin pitäjääseen, pyytäen nöyrin mästi lunastusta vastaan net kopioituttaa ja pääkirjat takasisaaha.
Kemissä se 14 päivä Tammik 1876.
Luukas Hedborg

Luukas Hedborg ja Maria Lovisa Åkerlund

Luukas Hedborg syntyi 26.12.1833 Vihannissa. Hänen vanhempansa olivat torppari Jooseppi Alppe ja Anna Stiina Kapanen. Vuonna 1851 Luukas muutti Ouluun ja sai vuonna 1856 sieltä muuttokirjan Turkuun. Vuosina 1857–1859 hän asui Pietarissa ja muutti sieltä ilmeisesti Oulun kautta Haapavedelle Haapajärven kylään.

Maria Lovisa Åkerlund syntyi Kortesjärvellä 13.3.1834. Koska syntymäajaksi on myöhemmin merkitty yleensä 17.3.1834, tulkoon tähän näkyviin syntymätietojen kirjaus:

Maria Lovisa Åkerlund syntyi 13.3.1834.
”Maaliskuun 13. päivänä syntyi allekirjoittaneen ja hänen vaimonsa Johannan tytär Maria Lovisa.”

Tyttären kastoi 20.3.1834 hänen oma isänsä, välivuodensaarnaaja Karl Gustaf Åkerlund.
Lähde: Kortesjärven seurakunta, Syntyneiden luettelo 1833–1860, tiedosto 2.

Maria Lovisan isä Karl Gustaf Åkerlund oli Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisun mukaan ”mahtavaääninen ja hyvä saarnamies, mutta viinaan menevä”. Hän kuoli Alakiimingissä heinäkuussa 1840. Keväällä 1841 Aleksanteri II myönsi leskelle ja neljälle alaikäiselle lapselle kaksi ylimääräistä armovuotta Alakiimingin pappilassa. Maria Lovisa asui isänsä kuoleman jälkeen ainakin Teerijärvellä, Raahessa ja Sievissä.

Luukas Hedborg ja Maria Lovisa Åkerlund solmivat avioliiton Haapavedellä maaliskuussa 1865. Haapaveden rippikirjaan 1862–1869 Luukas Hedborg on merkitty sivulle 107. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi tytärtä, Selina Gustava ja Johanna Sofia Lovisa.

Oulun Wiikko-Sanomissa oli 11.4.1868 ilmoitus, jonka olivat allekirjoittaneet A. Jääskeläinen, A. Vatanen ja L. Hedborg

Tuorstaina ja perjantaina 23 ja 24 päiwinä huhtikuuta myödään huutokaupalla Haapaweden pitäjässä Haapajärwen kylässä, Torkkolan maalla, färjäri Luukas Hedborg’in konkurssiin luowuttua irtainta omaisuutta, niinkuin: hewosia, lehmiä, lampaita, kärryjä, pelto- ja muita ajokaluja, olkia, heiniä, eloa, pottuja, huonekaluja, makuu-waatteita, prässi- ja färjäyskoneita, färiä, ynnä stamppi ja jauhomylly. Samassa tilassa tarjotaan mainittu Torkkolan maa arennilla wiljeltäwäksi tulewaan syksyyn asti, muistutuksella että huuto-summat paikalla owat maksettawat, waan arenti-summaa saadaan takuuta wastaan pitää wasta määrättäwään aikaan asti. Joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Haapawedellä 26 p. maalisk. 1868.

Tammikuussa 1869 samassa lehdessä oli ilmoitus helmikuussa pidettävästä julkisesta huutokaupasta, jossa myytiin Hedborgin omistamaa Torkkolan 3/8 manttaalin perintömaata.

Luukas muutti perheineen Kemiin vuonna 1876 ja kuoli siellä heinäkuussa 1902. Perä-Pohjolainen kirjoitti värjärimestarin kuolemasta ensimmäisenä:

Eilen waipui kuoleman uneen täällä yksi Kemin raittiusseuran perustajista ja sen innokas kannattaja L. Hedborg. Hän oli syntynyt 1833 jouluk. 26 p. Wihannissa. Käytyään wärjärin opin Oulussa, perusti hän oman liikkeen Haapawedelle ja pääsi warakkaaksi mieheksi. W. 1866, jolloin maamme kärsi nälänhätää, auttoi wainaja köyhiä kunnan esimiehenä ollen ja uhrasi paljon warojaan niiden hautaamiseen. W. 1876 muutti wainaja Kemiin ja perusti entisen liikkeensä, jossa teki uutterasti työtä kunnes kolme wuotta sitten sai halwauksen ja siihen tautiin nyt kuoli. Wainaja oli kaikkien hywien pyrintöjen kannattaja.

Perä-Pohjolainen 12.7.1902 sivu 2

Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.
KA Oulu, Kemin järjestysoikeuden arkisto, Ca:1 Järjestysoikeuden pöytäkirjat 1876–1878.
SSHY:n kuvatietokanta jäsenille. Linkki tekstissä.

Artikkelikuvana Oulun Wiikko-Sanomien ilmoitus 11.4.1868.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *