Triviaalikouluun Hämeenlinnaan

Hämeenlinnan triviaalikoulu oli vielä 1800-luvun alussa läänin ainoa koulu, josta saattoi päästä yliopisto-opintoihin, yleensä Porvoon lukion tai Turun katedraalikoulun kautta tai hankkimalla yksityistä lisäopetusta. Aluksi luokka-asteita oli kolme: apologistan, kollegan ja rehtorin luokat, myöhemmin tulivat lisäksi ylemmän kollegan ja konrehtorin luokat. Koulun toiminta loppui vuonna 1841 uuden kouluasetuksen tultua voimaan. Triviaalikoulun seuraajaksi tuli yläalkeiskoulu.

Koulun matrikkelitietoja on säilynyt vuosilta 1799–1841. Tärkeimmät oppiaineet olivat latina ja uskonto, lisäksi opetettiin Ruotsin historiaa, hieman luonnontieteitä ja vuodesta 1813 venäjää. Suuri osa oppilaista keskeytti koulun jo alimmalla luokalla. Ensin oli opittava ruotsin kielen taito, eikä se kaikille ollut helppoa. Jotkut joutuivat lopettamaan koulun myös taloudellisista syistä.

1800-luvun alkupuoliskolla lähetettiin Lopelta Hämeenlinnan kouluun lähes 30 poikaa. He olivat koulun aloittaessaan hyvin eri-ikäisiä, pari nuorinta alle kymmenvuotiaita, vanhimmat 16-vuotiaita. Useimmat menivät alimmalle luokka-asteelle eli apologistan luokalle. Toiseksi alimmalla eli alemman kollegan luokalla aloittivat sellaiset, joilla oli enemmän aiempaa koulutusta ja ruotsin kielen taitoa. Muutamista perheistä opintielle pääsi useampikin poika, esimerkiksi:

  • kersantti Carl Adolf Fineruksen pojat Carl Fredrik ja Gustaf Vilhelm, molemmat vuonna 1809
  • vääpeli Carl Gustaf Laurentzin pojat Bernt Vilhelm (1817), Gustaf Johan (1817) ja Lars Fredrik (1821)
  • kersantti Gustaf Alftanin pojat Gustaf (1830) ja Viktor (1836)
  • kruununvouti Axel Gabriel Rydmanin viisi poikaa: Frans Otto (1832), Carl Axel (1832), Fredrik Vilhelm (1832), August Johan (1838) ja Odert Edvard (1838)
  • Kormun pehtoori Anders Anderssonin pojat Anton (1835) ja Carl Fredrik (1837)
  • lukkari Jakob Johan Lindbergin pojat Carl Fredrik (1837) ja Johan August (1838).

Harvinaisen vaatimattomista lähtökohdista pääsi triviaalikouluun ja sen jälkeen Porvoon lukion ja Turun yliopiston kautta papin ammattiin Erävistön torppari Matti Simonpojan poika Adam Lundell, s. 1788. Hän tuli apologistan luokalle marraskuun alussa 1803, siirtyi kollegan luokalle 1807 ja rehtorin luokalle 1809. Adam Lundellista kerrottiin blogissa 16.6.2022.

Moni triviaalikoululainen, joka ei jatkanut opintojaan pidemmälle, päätyi kirjanpitäjäksi, siltavoudiksi, liikealalle tai käsityöläisen ammattiin. Joidenkin myöhemmät vaiheet ovat hämärän peitossa. Sellainen on esimerkiksi Vahteriston torpassa 10.3.1809 syntynyt Erik Johan Johansson, jonka vanhemmat olivat torppari Johan Jöraninpoika ja Hedvig Johanintytär. Erik Johan aloitti koulun vuonna 1818 jo yhdeksänvuotiaana ja erosi 1821. Pojan mennessä kouluun perhe ehkä asui Hämeenlinnassa, jonne se Lopen muuttokirjojen mukaan muutti vuonna 1815.

Kolmesta pojasta löytyi lisätietoa. Yksi ennestään tuttu mieskin on joukossa.

Erik Johan Richter
Matrikkelitiedoista poiketen Erik Johan syntyi Janakkalan Tarinmaan Seppälässä 3.3.1791. Pojan lähtiessä kouluun vuonna 1801 perhe asui Lopella Joentaan Mattilassa. Erik Johan erosi koulusta vuonna 1805. Perhe muutti Lopelta Tammelaan ja sieltä Renkoon. Isä kuoli vuonna 1809 ja äiti vuonna 1812. Vuosina 1810–1812 Erik Johan Richter mainitaan renkinä Hämeenlinnassa ja Vanajassa. Rippikirjan merkintä “anvärfd” vihjaisi, että miestä kannattaisi etsiä sotilasasiakirjoista. Hänet onkin merkitty Hämeen pataljoonaan vuoden 1812 katselmuksessa. Seuraavassa katselmuksessa mainitaan, että neljänneksi korpraaliksi 9.11.1812 hyväksytty Erik Richter kuoli 28.9.1813.

Abraham Ahlgren (matrikkelissa Fallgren)
Sajaniemen Ahllundilla 4.10.1797 syntyneellä Abrahamilla ei kirkonkirjoissa esiinny matrikkelissa mainittua Fallgren-nimeä. Hänen vanhempansa olivat uudistilallinen Abraham Sveninpoika (Svensson) ja Leena Johanintytär. Isä kuoli jo vuonna 1803, ja äidin uusi aviomies tuli isännäksi Ahllundille. Abraham aloitti koulun apologistan luokalla 14-vuotiaana vuonna 1811, mutta erosi samana vuonna. Hän joko jäi Hämeenlinnaan tai muutti pian Porvooseen, sillä Lopella hänestä on muuttomerkintä Porvoosta vuonna 1814. Silloin häntä tituleerataan talollisen pojaksi, mutta saattaa olla, että hän oli jo aloittanut värjärin opinnot.

Ahlgren-sukunimi tuli käyttöön, kun Abraham vuonna 1816 muutti Turkuun ja meni oppilaaksi värjäri Björmanille, myöhemmin värjäri Ahlqvistille. Todennäköisesti hän sai jo Turussa kisällikirjan, sillä muuttaessaan Pyhäjärven kautta Espooseen vuonna 1823 hän oli värjärin kisälli. Vuodesta 1826 vuoteen 1828 Ahlgren oli kotona Sajaniemessä ja sen jälkeen lyhyen aikaa kisällinä värjärimestari Nystedtillä Hämeenlinnassa. Seuraavaksi hän otti muuttokirjan Pietariin mutta ei koskaan päässyt sinne tai ei ainakaan jättänyt sinne muuttokirjaa.

Ahlgren oli Lopella taas vuonna 1829 ja muutti seuraavana vuonna Espooseen. Työpaikka oli Johan Skoglingin verkatehdas, jossa työskenteli sekä kutojia että värjäreitä. Ahlgren lähti Espoosta jo samana vuonna tavoitteenaan Porvoo, mutta ilmeisesti hän saapui sinne vasta viiden vuoden kuluttua Lopelta. Porvoosta Ahlgren suunnitteli taas menevänsä Pietariin, mutta päätyi Hämeenlinnaan vuonna 1836. Rippikirjassa on merkintä, että Ahlgren on “vaellellut kesällä ilman todistusta”.

Kirkkoherra Strandberg antoi 24.8.1832 todistuksen Abraham Ahlgrenin Lopella viettämästä ajasta. KA Uusi astia. Lopen srk:n saapuneet muuttokirjat 1831–1834.

Abraham Ahlgren jäi lopullisesti Lopelle vuonna 1838. Hän asui Sajaniemessä ensin Kalevan talossa, jossa hänen sisarensa oli emäntänä, sitten Ahllundilla. Hänen sanotaan olevan itsellinen ja entinen värjärinkisälli. Vuonna 1867 hän muutti ruotuvaivaisena Pilpalan Hyrrylle ja kuoli siellä vanhuuteen kuukausi ennen 70-vuotispäiväänsä.

Vilhelm Lundell
Vilhelm Lundell aloitti opiskelun triviaalikoulun apologistan luokalla huhtikuussa 1822. Hän oli Matti Jaakonpojan ja Anna Stiina Abrahamintyttären poika, syntynyt Vojakkalassa 29.12.1806. Isästä tuli myöhemmin Sandnäsin rusthollari Launosissa.

Vilhelm erosi koulusta kahden vuoden opiskelun jälkeen vuonna 1824. Seuraavien kahdeksan vuoden aikana hän ehti olla kauppapalvelijana Turussa, Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Tampereella. Vilhelm oli seikkailunhaluinen mies ja päätti vuonna 1832 lähteä Pietariin. Silloin hänen sanotaan olevan “värjärin oppilas”. Pietarin-retki ei päättynyt hyvin; siitä kerroin blogikirjoituksessa “Väärällä nimellä kulkeneet“.

Palattuaan Suomeen ja selvittyään väärennysrikoksensa jälkiseurauksista Vilhelm palasi Launosiin. Vuonna 1842 hän muutti muonatorppariksi Vojakkalan Tervalammille ja meni naimisiin Ulrika Erikintyttären kanssa. Perhe muutti useaan otteeseen. Rippikirjan mukaan puolisot asuivat yhdessä, mutta tosiasiassa he olivat erossa jo vuoden 1850 lopulla, jolloin Ulrika syyskäräjillä vaati miestään osallistumaan perheen kahden tyttären elatukseen. Vanhempi tytär oli syntynyt ennen avioliittoa vuonna 1842, toinen vuonna 1844. Vilhelm Lundellin mielestä oli Ulrikan tehtävä pitää huolta lapsista, olihan tämä itse lähtenyt yhteisestä taloudesta. Lautakunta tiesi Lundellin väkivaltaiseksi ja pahansisuiseksi mieheksi, ja oikeus katsoi kohtuulliseksi, että hän osallistuu lasten elatukseen. Lundell määrättiin antamaan puolisolleen tynnyri rukiita vuodessa kunnes lapset pystyvät itse elättämään itsensä.

Vuonna 1854 Vilhelm Lundell muutti rengiksi värjäri Elias Fagerlundille Sajaniemeen. Olisiko hän ennen Pietariin lähtöä ollut juuri Fagerlundin opissa? Lundell kuoli halvaukseen 12.12.1854. Ulrika Erikintytär kuoli vanhuuteen vuonna 1876, jolloin hän asui itsellisleskenä pappilan mailla ja oli yli 78-vuotias.

Lähteitä:
Hämeenlinnan triviaalikoulun oppilasmatrikkeli 1799–1841. Uudelleen toimittanut Seppo Myllyniemi. Hämeenlinnann Sukututkimusseuran julkaisuja 3. Hämeenlinna 2004.
Lindeqvist, K. O. 1926 ja 1930: Hämeenlinnan kaupungin historia II ja III.
KA Hki. M-12/1 Hämeen pataljoona. Katselmukset 1812 ja 1814.
KA Uusi astia. Janakkalan tk:n renov. tuomiokirjat. Lopen syyskäräjät 1850.
Akatemiasampo. Linkit tekstissä.
Artikkelikuva: Lindeqvist, K. O. 1926: Hämeenlinnan kaupungin historia II.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *