Räyskälän Pyhälammin tytär Maija Leena (Maria Helena) Erikintytär haastoi renki Karl Fredrik Ahlqvistin vuoden 1849 syyskäräjille ja vaati, että Ahlqvist määrättäisiin vahvistamaan heidän kihlauksella aloitettu avioliittonsa viemällä morsiamensa vihille. Kihloissa pariskunta oli ollut jo pari vuotta.
Karl Fredrik Ahlqvist kertoi oikeudelle, että oli kyllä valmis menemään vihille Maija Leenan kanssa. Hän oli pyytänyt kirkkoherra Fredrik Elersiltä kuulutuksia, mutta Elers oli kieltäytynyt. Kirkkoherra oli perustellut kieltoaan sillä, että Maija Leena oli sairaalloinen ja kyttyräselkänen. Asia siirrettiin seuraaville käräjille, joihin mennessä Maija Leenan tuli hankkia kirkkoherralta todistus kiellosta ja sen perusteluista.
Vuoden 1850 talvikäräjillä Ahlqvist esitti kirkkoherran antaman todistuksen:
Muonatorppari Karl Fredrik Ahlqvist Salon kartanosta kävi noin puolitoista vuotta sitten papinkansliassa pyytämässä, että hänet kuulutettaisiin avioliittoon vuonna 1822 syntyneen, Räyskälästä kotoisin olevan lampuodintyttären Maija Leena Erikintytär Pyhälammin kanssa. Kieltäydyin antamasta kuulutuksia seuraavista syistä:
Maija Leena on kyttyräselkäinen, ja Naimiskaaren 18. luvun 2. pykälän ja 13. luvun 8. pykälän mukaan senkaltaiset ihmiset eivät saa solmia avioliittoa. Maija Leena Pyhälammi ei vammaisuutensa vuoksi pysty elättämään itseään, vaan kuuluu välillä kulkevan kerjuulla seurakunnassa. Kuulemani mukaan turkulainen kauppias Thomé, joka nykyisin omistaa Pyhälammin talon, on määrännyt talosta jonkinlaisen avustuksen hänen elatuksekseen niin kauan kuin hän pysyy naimattomana. Mitä tulee Karl Fredrik Ahlqvistiin, hän on jo vanhahko, syntynyt vuonna 1808, ja kuuluu olevan huononpuoleinen työmies, joka hädin tuskin saa elätettyä itsensä puhumattakaan siitä, että lisäksi joutuisi huolehtimaan vaimosta, joka ei pysty osallistumaan perheen elatukseen. On todennäköistä, että molemmat pian olisivat seurakunnan köyhäinhoidon taakkana, varsinkin jos Jumala siunaisi heitä jälkikasvulla. Mikä todistetaan, Lopen pappilassa 8. huhtikuuta 1850.
Fredrik Elers.
Karl Fredrik Ahlqvist ja Maija Leena Pyhälammi ilmoittivat, että antaisivat kyllä vihkiä itsensä, jos se sallittaisiin, ja Maija Leena vakuutti, että pystyisi ilman miestäkin elättämään itsensä ilman köyhäinapua.
Asia lykättiin taas seuraaville käräjille, jolloin Maija Leena Pyhälammin tuli esittää lääkärintodistus, josta kävisi ilmi, oliko hänellä sellainen vamma, joka estäisi vihkimisen. Maija Leena pystyi esittämään todistuksen vasta syyskäräjillä 1851:
Talollisen tytär Helena [Maria Helena] Erikintytär Pyhälammi Räyskälän kylästä Lopen pitäjästä on tehdyssä tutkimuksessa todettu kyttyräselkäiseksi, mutta muuten ruumiinrakenteeltaan vahvaksi ja muilta jäseniltään normaalisti kehittyneeksi, eikä hänen toivomalleen avioliitolle ole fyysisiä esteitä. Todistetaan valalla niin totta kuin Jumala minua auttakoon hengen ja sielun puolesta.
Hämeenlinnassa 21. elokuuta 1851.
W. Granlund, piirilääkäri.
Karl Fredrik Ahlqvist vakuutti edelleen olevansa halukas menemään vihille Maija Leena Pyhälammin kanssa. Oikeus teki seuraavan päätöksen:
Kuten lääkärintodistuksesta ilmenee, ei Maija Leena Pyhälammilla ole fyysisiä esteitä avioliiton solmimiselle eivätkä kirkkoherran ilmoittamat muut syyt ole vihkimisen laillisia esteitä. Oikeus katsoo, ettei sillä ole syytä kieltää vihkimistä, joten jos osapuolet vielä haluavat vahvistaa avioliittonsa vihkimisellä, heidän tulee tämän pöytäkirjan päätös mukanaan pyytää kirkkoherralta asianmukaisia kuulutuksia.
Asian vieminen käräjille saattoi olla Maija Leenan ja Karl Fredrikin ainoa mahdollisuus kumota kirkkoherran kieltäytyminen. Se onnistuikin, ja pariskunta vihittiin Pyhälammilla 10.2.1852. Maija Leena oli silloin 29-vuotias, Karl Fredrik täyttänyt 51 vuotta. Pariskunnan vihki kappalaisen apulainen J. A. Hedenberg.
***
Maija Leena syntyi 21.9.1822 Pyhälammilla uudistilallinen Erik Henrikinpojan ja Eeva Helena Isakintyttären seitsemästä lapsesta nuorimpana. Hän oli vasta puolitoistavuotias, kun isä kuoli tapaturmaisesti lyötyään kirveellä jalkaansa. Äiti solmi seuraavana vuonna uuden avioliiton.
Karl Fredrik Ahlqvist syntyi Salonkylässä 19.10.1800 torppari Immanuel Abrahaminpojan ja Eeva Regina Ernestintyttären perheeseen. Syntymäaika on rippikirjoissa muuttunut. Hän elätti itseään renkinä ja muonatorpparina. Jossain vaiheessa hän myös värväytyi sotilaaksi ja ilmeisesti silloin otti Ahlqvist-nimen. Sotilaana hän käytti myös nimeä Hurtig.
Perheeseen syntyi kaksi poikaa: Juho (Johan) vuonna 1853 ja Karl Fredrik vuonna 1857. Isä Karl Fredrik on viimeisinä aikoinaan merkitty kirkonvaivaiseksi. Hän kuoli elokuussa 1859 ”vesitautiin”, ja puoliso Maija Helena menehtyi toukokuussa 1865 ”hengenahdistukseen ja pistoksiin”. Pojat pääsivät vanhempien kuoltua asumaan Topenon Yli-Heikkilään, 11-vuotias Juho rengiksi ja kahdeksanvuotias Karl Fredrik kasvatiksi. Yli-Heikkilä oli sukulaistalo: isäntänä oli Antti Juho (Anders Johan) Erikinpoika, Maija Leena Pyhälammin veli.
Lähteitä:
Uusi astia. Janakkalan tk:n renov. tuomiokirjat. Lopen syyskäräjät 1849 § 61, talvikäräjät 1850 § 39, syyskäräjät 1850 § 52, syyskäräjät 1851 § 76.
Ruotsin valtakunnan laki 1734. (Elersin kirjeessä mainittu ensimmäinen lainkohta pitänee olla 4. luvun, ei 18. luvun 2 §.)
Elersin kuva on kuvattu Lopen kirkon sakastin seinältä v. 2004, artikkelikuva KA Hlm Janakkalan tk:n varsinaisasiain pk:t 1850.
