Finlands Allmänna Tidningenissä julkaistiin 10.7.1856 luettelo niistä Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonassa kuolleista henkilöistä, joiden perinnönsaajat eivät vielä olleet tiedossa.
Luettelossa mainittiin myös Lopella syntynyt Johan Abrahaminpoika Aurén. Hänen jälkeenjäänyt omaisuutensa oli 12 hopearuplaa 31 3/4 kopeekkaa.
Juho (Johan) Aurén oli syntynyt Läyliäisillä 16.4.1826 räätäli Abraham Simonpoika Aurénin ja Maria Heikintyttären toiseksi nuorimpana lapsena. Juhon lisäksi perheessä olivat tyttäret Loviisa (s. 1816) ja Maija Greta (s. 1821) sekä poika Kustaa (s. 1831).
Aurénin pojat lähetettiin kotoa jo alle rippikouluikäisinä. Juho muutti 12-vuotiaana vuonna 1838 Poriin. Muuttokirjan mukaan hänet otettiin merimieheksi Porin raatihuoneella 15.10.1838, ja Porin rippikirjassakin hän on merimies (sjöm.). Oliko Juho tosiaan koko ajan merillä, on epäselvää. Kun hän viiden vuoden kuluttua marraskuussa 1843 palasi Lopelle, hänen sanotaan olevan oppipoika (lärgosse). Lopella Juho meni räätälinoppiin Anders Löfströmille, kävi rippikoulun ja muutti sitten Hämeenlinnaan, jossa jatkoi harjoitteluaan räätälimestari Metzbergillä ja räätäli Kreijerillä vuoteen 1846.
Jostain syystä Juho Aurén päätti lähteä armeijan leipiin. Hän värväytyi vuonna 1847 Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonaan Turkuun. Pataljoona oli perustettu edellisenä vuonna ja sijaitsi Sirkkalan kasarmilla. Juho Aurén sai sotilasnimen Aura, mutta Aurén-nimi seurasi mukana asiakirjoissa. Ensimmäiset vuodet hän oli tarkk’ampujana pataljoonan 2. komppaniassa, ja vuonna 1854 hänet siirrettiin 3. komppaniaan.
Sirkkalan pataljoona osallistui vuosina 1855–1856 Oolannin sodan taisteluihin Suomen alueella. Juho Aurén ei kuitenkaan kuollut sotatoimissa, vaan menehtyi vähän alle 29-vuotiaana 19.3.1855 ilmeisesti lavantautiin (nerffeber). Saman epidemian uhreja olivat muun muassa Lopella syntynyt 19-vuotias Josef Henrikinpoika Hellén ja Tammelasta tulleet 20-vuotias Gustaf Hedviginpoika ja 25-vuotias Karl Marianpoika Trast. Miehiä kuoli paljon enemmän tauteihin kuin taisteluissa.
Kirkkoherra K. A. F. von Qvantén selvitti Juho Aurénin mahdollisia perillisiä. Hän lähetti pataljoonankomentajalle 23.7.1856 päivätyn kirjeen, jossa hän viittasi Finlands Allmänna Tidningenin kuulutukseen ja todisti, että Juho Aurénin isä Abraham oli vielä elossa ja oikeutettu perintöön poikansa jälkeen.
Von Qvantén ilmoitti komentajalle, että Abraham Aurén eli seurakunnan köyhäinkassan avustuksen turvin. Köyhäinhoito-ohjesääntöön vedoten kirkkoherra anoi köyhäinhoitolautakunnan puolesta, että perintö annettaisiin johtokunnalle, joka saaduilla varoilla sitoutuisi elättämään perinnön saanutta tämän kuolemaan saakka.
Abraham Aurén eli perinnön jälkeen vielä kaksi vuotta. Hän kuoli ”vanhuuteen” 80-vuotiaana 23.6.1858.
* **
Abraham Aurén oli kotoisin Läyliäisten Karrilta. Aurén-nimi ja räätälin ammatti hänellä esiintyy ensimmäisen kerran rippikirjassa 1817–1824.
Juho Aurénin veli Kustaa lähti kotoa 13-vuotiaana vuonna 1844. Hän muutti Hämeenlinnaan ja asui ensin kauppias Wahlroosilla ilmeisesti jonkinlaisena puotipoikana (gosse), kunnes aloitti räätälinopinnot räätälimestari Rosenlundin ja myöhemmin räätäli Söderströmin oppipoikana. Vuonna 1851 hän muutti Turkuun ja jatkoi samalla muuttokirjalla Helsinkiin. Sieltä hänen sanotaan parin vuoden kuluttua muuttaneen takaisin Hämeenlinnaan.
Abraham Aurénin tyttäretkin muuttivat Lopelta. Loviisa avioitui vuonna 1849 renki Kustaa Isakinpojan kanssa ja asui Vanajassa. Maija Gretan puoliso oli sahuri Heikki Tuomaanpoika Flinkman. Perhe asui Hämeenlinnassa.
Lähteitä:
KA Hml Lopen srk:n arkisto. II Ck 1.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Finlands Allmänna Tidning 10.7.1856 no 158, s. 6.
KA Uusi astia. Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonan srk:n arkisto. Rippikirjat 1854–1859. Haudatut 1855.
https://seurakunnat.genealogia.fi/post/suomen-krenatooritarkkampujapataljoona
