Kaskisissa
Anna Elisabeth Lundholm saapui pellavaoppiin Kaskisiin 12.2.1822 ja oli järjestyksessä 37. Benvikin neito. Samana päivänä kouluun tuli kaksi muutakin neitoa: Maria Roos ja Ottiliana Wilén.
Anna Elisabeth, kutsumanimeltään Lisette, sai elokuussa 1822 lääkkeitä vaikeaan silmäsairauteen. Ilmeisesti neito toipui sairaudesta, sillä hän valmisti vuoden 1823 lokakuussa pidettyyn katselmukseen 35¼ kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta.
Helmikuun 1825 katselmusta varten Lisette kutoi 52½ kyynärää kolmannen luokan kangasta. Hän sai palkinnoksi 21 ruplaa sekä kaksi pirtaa, yhden ensimmäisen ja toisen kolmannen luokan kangasta varten. Seuraavana päivänä hän vahvisti saaneensa koko opiskeluajaltaan eli kolmelta vuodelta ja viideltä päivältä palkkaa 60 ruplaa pankkoassignaatteina eli paperiruplina. Lähtiessään Benvikistä 24.2.1825 Lisette vahvisti allekirjoituksellaan kuitin, jonka mukaan hän oli saanut professori C. C. Böckeriltä
- 28,95 ruplaa kyytirahaa matkalle Kaskisista Kuopioon
- 9 ruplaa ruokarahaa
- rukin, vyyhdinpuun ja niisipuun.
Kuopiossa
Jungfru Anna Lisa Lundholm muutti Kaskisista Kuopioon 9.5.1825 ja palasi rippikirjaan isänsä luo eli sivulle 261. Muuttaneiden luettelossa näkyy kolme riviä aikaisemmin hattumaakarin kisälli Johan Lindholm, joka muutti Kuopioon Porista. Hänet merkittiin rippikirjan sivulle 163 hattumaakari Jakob Hällströmin luo.
Johan Lindholmin tausta
Johan Mikonpoika syntyi 21.4.1800 Lammin Koivukylässä Kettulan torpassa. Vanhemmat olivat Mikko Mikonpoika ja Eeva Pekantytär. Sisaruksia olivat Eeva Kaisa (kuoli puolen vuoden ikäisenä 1784), Helena (1785), Erik (1788), Joonas (1791), Eeva Kaisa (1793), Mikko (1795), Kalle (1797), Fredrik (1803) ja Gabriel (1806).
Johan Mikonpoika muutti tammikuussa 1820 Hämeenlinnaan ja meni siellä hattumaakari Johan Poleniuksen oppiin. Tammikuussa 1825 hän esitti Porissa muuttokirjan, jonka pastori Adolf Wassbom oli allekirjoittanut Hämeenlinnassa 22.11.1824. Muuttokirjan mukaan hattumaakarin kisälli Johan Lindholm oli aikeissa muuttaa Tampereelle. Kisällin sisäluku oli heikkoa, ulkoluku leväperäistä ja kristinopintaidot vähäiset. Porissa Johan asui hattumaakari Liljegrenin luona. Rippikirjan mukaan hän muutti Kaskisiin, mutta kuten edellä kävi ilmi, Kuopioon muuttaneiden luettelossa hänen sanottiin muuttavan Porista.
Avioliitto
Voisi ajatella, että Johan ja Lisette tapasivat toisensa Kaskisissa ennen Kuopioon muuttoa, sillä heidät vihittiin jo vuoden 1825 syyskuussa. Heille syntyi vuosina 1826–1839 kahdeksan lasta:
- Johan Daniel 1826
- Christian Theodor 1828
- Evelina Julie 1829
- Edla Johanna 1832
- Edvard Vilhelm 1834
- Bernt Leonard 1836
- Laura Gustafva 1837
- Otto Alfred 1839.
Lapsista toiseksi vanhin, Christian Theodor, kuoli kuumeeseen 6-vuotiaana helmikuussa 1834, ja Bernt Leonard kuoli muutaman päivän ikäisenä heinäkuussa 1836. Muiden lasten vaiheisiin palaan myöhemmin.
Talokauppoja
Johan Lindholm osti 1.5.1826 värjäri Daniel Tornbergilta ja Kaisa Greta Lundholmilta neljäsosan Pohjoisvuorikadulla eli nykyisellä Kauppakadulla sijaitsevasta tontista numero 65. Hinta oli tuhat riikintaaleria. Johan sai kaupalle kolme lainhuutoa huhti-, touko- ja kesäkuussa 1828. Kiinnekirjan hän sai raastuvanoikeuden istunnossa 24.6.1830.
Lokakuussa 1828 hattumaakari Lindholm haki lainhuutoa kahdeksasosalle lääninsairaalan vieressä sijaitsevasta tontista numero 169 ja sillä olevalle rakennukselle. Lindholm oli ostanut mainitun tonttiosuuden 200 riikintaalerilla Daniel Tornbergiltä ja Greta Lundholmilta, jotka olivat saaneet sen perintönä Gretan isältä, työmies Hans Lundholmilta. Toisen kahdeksasosan olivat perineet Johan Lindholm ja Anna Lisa Lundholm.
Mestarinkirja
Hattumaakari, porvari Johan Lindholm astui 6.4.1829 Kuopion maistraatin eteen ja näytti mestarinäytteenään kamelin- ja jäniksenkarvasta tehdyn pyöreän mustan hatun, joka oli raatimies Laurentius Östmanin todistuksen mukaan Lindholmin valmistama. Istunnossa olivat paikalla pormestari Johan Fredrik Sundberg, raatimiehet Laurentius Östman ja Carl Fredric Moberg sekä vararaatimiehet Johan Fredrik Roswall ja Johan Nyman. Miehet tarkastivat hatun ja totesivat sen tyydyttävästi tehdyksi.
Hatuntekijämestari Lindholm valittiin 1832 yhdeksi kaupunginvanhimmista.
Kuolema
Johan Lindholm kuoli vesipöhöön 28.5.1858. Hänen jälkeensä laaditussa perukirjassa mainitaan kiinteän omaisuuden kohdalla 1/8 tontista numero 65 ja koko tontti 142. Viimeksi mainitun tontin entinen numero oli 169. Johan oli ostanut koko tontin huutokaupassa 1840-luvulla. Tontin 65 kahdeksasosan arvo oli 800 ruplaa ja tontin 142 arvo 200 ruplaa. Perukirjassa mainittiin myös kaksi lehmää, joiden arvo oli yhteensä 12 ruplaa.
Anna Elisabet Lindholm kuoli vanhuuteen 26.12.1872. Hänen jälkeensä vuonna 1873 laaditussa perukirjassa Pohjoisvuorikadulla sijaitsevan tontin 65 neljäsosan arvo oli 3 000 markkaa ja tontin 142 arvo tuhat markkaa.
Artikkelikuvassa on Kuopion kartta vuodelta 1838.
Lähteitä:
KA Jns, Ca:16 ja Ca:19 Kuopion maistraatin tuomiokirja 1829 ja 1832.
KA Jns Kuopion RO, Cca:11 Lainhuudatusasiain pöytäkirjat 1828.
KA Jns Kuopion RO, Eb.8 Perukirjat 1855–1859. Johan Lindholmin perukirja myös Astiassa.
KA Sta, Gs:19.
ÅAB FHS, FI I 49, FI I 53.
