missä laevat huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo

Saimaan kanava avattiin vuonna 1856. Pian Kuopiosta tuli tapulikaupunki, joten sillä oli oikeus lähettää laivoja ulkomaille ja päästää ulkomaisia laivoja satamaansa. Ensimmäinen Kuopiosta ulkomaille purjehtinut laiva oli kuunari Wellamo, jonka paluusta kuopiolainen ilmoituslehti Annons-Blad kirjoitti 19.6.1858 ilmestyneessä numerossaan. Kuunari saapui Kuopioon Välimereltä 11.6.1858 lastinaan suolaa.

Kuopion tullikamarin arkistossa on luettelo laivoista, jotka olivat vuonna 1858 kuopiolaisomistuksessa:

Laivan tyyppi ja nimiLästilukuOmistaja(t)
Kuunari Wellamo82Kauppias August Kellgrenin leski
Kuunari Kuopio72Kauppiaat Konstantin Pavlov ja Gustaf Ranin
Kaljaasi Petter 1sta60Kauppias Konstantin Pavlov
Kuunari Iris60Kauppias Otto Wilhelm Roeringin perilliset
Kuunari Savon Neito46Kauppias August Kellgrenin leski
Kaljaasi Tapio54Kuopion Höyrylaiva-yhtiö
Lotja Ahti73Kuopion Höyrylaiva-yhtiö
Lotja Ystävä45Kuopion Höyrylaiva-yhtiö
Lotja Albert44Kuopion Höyrylaiva-yhtiö
Lotja Victoria44Kuopion Höyrylaiva-yhtiö
Höyrylaiva Seura22Kuopion Höyrylaiva-yhtiö

Samassa arkistoyksikössä on luettelo Kuopioon vuonna 1858 saapuneista laivoista. Ensimmäiset laivat tulivat kesäkuussa:

KippariLaivan kotipaikkaLaivan tyyppi ja nimi
C. A. HellmanKuopioHöyrylaiva Seura (1)
A. HoviKoivistoKuutti Uimari (2)
J. KytzeinKoivistoKuunari Amalia (3)
A. BacklundKuopioKuunari Wellamo (4)
P. KarhuViipuriLotja Wilhelmina (5)
K. WillaPietariKuutti Walter (6)
A. RapeliJohannesKuffi Maria (7)
M. KorteViipuriLotja Lainetar (8)
G. PysingViipuriLotja Johannes (9)
D. LautniemiViipuriLotja Albertina (10)
J. MitikkaViipuriLotja Ahti (11)
G. AhokainenViipuriKuutti Mikko (12)
J. H. KlaveKuopioLotja Ahti (13)
J. H. PyhtinenKuopioLotja Albert (14)
M. HentunenViipuriLotja Alvine (15)
O. KakkinenKuopioKaljaasi Petter 1sta (16)
M. OlkkonenViipuriKuutti Strömsdahl (17)

Annons-Bladissa ei ollut ilmoitusta yllä olevan taulukon viidestä ensimmäisestä laivasta, jotka saapuivat kesäkuun alkupäivinä. 11.6. ja sitä myöhemmin saapuneiden laivojen ilmoituksissa oli osittain erilaisia tietoja kuin tullikamarin luettelossa:

SaapumispäiväLaivan tyyppi ja nimi
11.6.1858kuunari Walter, kuunari Wenäläinen, kuunari Wilhelm, kuunari Wellamo
17.6.1858kuunari Maria, lotja Lainetar, höyrylaiva Nyslott, matkustajalaiva Wellamo
21.6.1858höyrylaiva Seura
23.6.1858kuutti Alexander, kuutti Johanna, kuutti Albertine
26.6.1858kuutti Ahti, kuutti Mikko
28.6.1858höyrylaiva Seura, kuutti Ahti, kuutti Albert
29.6.1858kuutti Alvine, kaljaasi Petter I:sta, kuutti Strömsdahl
Höyrylaiva Seura (1)

Laivan saapumisilmoitus on päivätty 2.6.1858. Ilmoituksessa todetaan, että höyrylaiva Seura on rakennettu hongasta tasasaumaan. Laivan vetoisuus on 22 lästiä, koneteho 50 hevosvoimaa ja syväys 5 jalkaa. Laiva on tulossa Lauritsalasta ja mukana on seuraava miehistö: perämies ja luotsit Peter Turunen ja Johan Koistinen, koneenkäyttäjä P. A. Landin sekä lämmittäjät Johan Fredrik Korhonen, Erik Vilhelm Svahn ja David Hämäläinen. Laivalla ei ole lastia vaan 15 matkustajaa.

Kuutti Uimari (2)

Hongasta tasasaumaan rakennettu Uimari oli lähtenyt Pietarista 22.5. ja saapunut kahden päivän päästä Viipurin. Kuutin vetoisuus oli saapumisilmoituksen mukaan vajaat 46 lästiä ja syväys 7½ jalkaa. Kuopioon Uimari pääsi 9.6.1858. Tullikamarin vahtimestari J. F. Lönnqvist vahvisti 12.6., että lastina oli esimerkiksi 120 säkkiä vehnäjauhoja ja 1 200 säkkiä ruista. Säkit olivat menossa kauppias R. Kellgrenille.

Kuunari Wellamo (4)

Laiva oli lähtenyt Hièresin satamasta maaliskuussa ja saapui Uuraan satamaan Viipuriin 61 päivää myöhemmin 25.5. Kippari Backlund ilmoitti, että miehistöön kuuluivat perämies H. Annerstedt, konstaapeli J. Melin, puosu J. Forsberg, kirvesmies J. Westerlund, matruusi Z. Jacobson, matruusi J. Häckell, jungmanni P. Martikainen ja kokki H. Pähkönen. Laiva tarkastettiin Uuraassa samana päivänä. Kuopiossa Wellamon tarkasti tullikamarin vahtimestari Carl Henrik Streng 11.6.1858. Viikkoa myöhemmin vahtimestari Streng vahvisti, että kauppias Kellgrenin leskelle osoitettu suolalasti on purettu. Lastista menee 594 tynnyriä tullaukseen ja 786 tynnyriä tullivarastoon.

Lotja Ahti (11)

Minä Josep Mitikka Kippari, johdattava Lotjaa nimeltä Ahti nyt oleva Wiipurissa valmiina purjehtimaan Kuopioon jossa minun Lastini on purettava, tunnustan tämän kautta, että olen vastaanottanut Alukseeni kannen alle Herroilta Hackman & C:o
300 Tynnyriä Kadiksin Suoloja
50 Kulia Ruisjauhoja ja
78 Säkkiä Kaffea, painavat 681 leiviskää 9 naulaa ja
8 Koko Tynnyriä ja 10 Nelikkoa Silliä ja vielä
8 Säkkiä Kaffea painavat 74 leiviskää
kaikki hyvästi holhottuna ja varattuna tässä osoitetulla Merkillä; ja sitoun minä, onnellisesti päähän päästyäni, jättämään yllämainitut tavarat yhtä kunnollisessa tilassa takapuolella nimitetyille Herroille Kuopiossa ollen vastuun-alainen Lain ja Asetusten jälkeen.
Näitä Konnossomenttia olen minä alakirjoittanut kolme yhtäpitävää kappaletta eli Eksemplaria, joista vaan yksi on voimallinen
Wiipurissa 28 Mai 1858.
Josep Mitikka
puumerkki

Konossementin kääntöpuolella on luettelo ”Herroista Kuopiossa”. Kuvassa näkyvät myös J. Mithéniä, J. Bomania ja Rurik Kellgreniä koskevat merkit.

Kuutti Mikko (12)

Johan Mithén allekirjoitti 26.6. Kuopiossa anomuksen saada lossata kuutti Mikko, joka oli saapunut Viipurista lastinaan 390 tynnyriä Cagliarin suolaa. Kuutin kippari oli Gabriel Ahokainen.

Lotja Ahti (13)

Kippari J. H. Klave teki 19.6. lotja Ahdin lastinilmoituksen (angifnings-sedel) Viipurissa ja maksoi 850 matosta rukiita ja ruisjauhoja kanavamaksua 102 hopearuplaa. 28.6. hän ilmoitti lotjan saapumisesta Kuopioon. Lotjan vetoisuus oli 73 lästiä ja syväys 7 jalkaa. Miehistöön kuuluivat merimiehet Ananias Jänkä, A. Lappalainen ja A. Tikkanen. Lastina oli 420 mattoa rukiita ja 430 mattoa ruisjauhoja. [matto = kuli = 147,42 kg] Vastaanottaja oli Kauppahuone Rosenius & Seseman.

Lähteitä:
KA Jns, Kuopion tullikamari, Bg:44 Inventaarioluettelot, Kuopion kaupungin varasto 1858.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.

Artikkelikuva: Kuopion satama-aluetta. Kuvassa entinen Tulli- ja pakkahuone (1860, suunnittelijana Carl A. Edelfelt, laajennus 1889). Nykyisin rakennuksessa toimii kesäisin ruoka- ja anniskeluravintola Wanha Satama. Kuvattu 12.7.2019.
Paju~commonswiki, CC BY-SA 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0, lähde: Wikimedia Commons.

Kirjoituksen otsikko on lainattu asianajaja Aaro Jalkasen (1875–1960) sanoittamasta laulusta Kallavesj’. Laulu perustuu virolaiseen kansanrunoon Üksinda (Yksin), jonka on säveltänyt Johannes Kappel (1855–1907).

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *