Nikkari Matts Nordlund tuli ensimmäisen kerran esiin tutkiessani Lappeenrannan kehruuhuoneessa kudonta- ja kehruumestareina toimineita Agatha ja Sophia Nordlundia. Selvisi, etteivät siskokset ja Matts kuitenkaan olleet sukua toisilleen. Seuraavan kerran tapasin Matts Nordlundin Hämeenlinnan raastuvanoikeuden arkistoja selaillessani.
Matts Andersinpoika Nordlund syntyi Sääksmäen Ritvalan kylässä 30.8.1805. Vuonna 1821 hän muutti Hämeenlinnaan nikkarimestari Anders Johan Åströmin oppipojaksi. Matts oli Åströmillä kisälliksi saakka vuoteen 1830. Käsityöläisenä hän otti nimen Nordlund, ja samaa nimeä käytti myös hänen veljensä Tobias, s. 1815, joka tuli Åströmin oppiin vuonna 1833.
Kisällien tuli hankkia kokemusta eri työnantajien palveluksessa ennen kuin he saattoivat anoa mestarikirjaa. Seuraavien parin kolmen vuoden aikana Matts Nordlundkin vaihtoi useasti paikkakuntaa ja työpaikkaa. Hän lähti helmikuussa 1830 Turkuun ja pestautui siellä mestari Cederqvistille. Elokuussa 1831 Nordlund otti muuttokirjan Vaasaan. Seuraavan kerran hänet tavataan Lappeenrannassa, minne hän kesäkuussa 1832 jätti Turusta saamansa muuttokirjan ja meni nikkarimestari Emanuel Lindholmin kisälliksi. Jo saman vuoden syksyllä Matts Nordlund päätti jatkaa matkaa suuntanaan Pietari. Jos hän sinne saakka meni, visiitti oli lyhyt, sillä huhtikuussa 1833 hän jätti Viipuriin Lappeenrannasta saamansa muuttokirjan:
Viipurissa Matts Nordlund viipyi vajaan vuoden. Hän palasi Lappeenrantaan syyskuussa 1833 ja meni takaisin Emanuel Lindholmin verstaaseen. Parin vuoden kuluttua hän sai mestarikirjan, ja Lappeenrannan kaupunki myönsi hänelle porvarioikeudet 23.2.1835. Mattsin sisar Maria Andersintytär (s. 1808) muutti veljensä luo taloutta hoitamaan, ja myös kisälliksi edennyt Tobias Nordlund oli Lappeenrannassa vuodet 1842–1843. Vuoden 1844 henkikirjan (tehty 11.1843) mukaan nikkarimestari Matts Nordlund asui Suuren esikaupungin (Stora Förstaden) 2. korttelin talossa no 31. Hänellä oli palveluksessaan neljä kisälliä: W. Lönnroth, Daniel Tiainen, Gabriel Eliasson ja Erik Broända.
Matts Nordlund irtisanoi porvarioikeutensa Lappeenrannassa syksyllä 1844 ja palasi Hämeenlinnaan seuraavan vuoden alussa. Sisar Maria oli tullut jo hieman aiemmin. Nordlund sai Lappeenrannan maistraatilta suositukset muuttaessaan uudelle paikkakunnalle:
– –
Kaupungin maistraatti toteaa antamassaan suosituskirjeessä, että nikkarimestari Nordlund on hoitanut kaikki velvollisuutensa kruunua ja kaupunkia kohtaan, ja maistraatti voi niin ollen hyväntahtoisesti suositella Nordlundia, joka aikoo siirtyä harjoittamaan ammattiaan muualla. Kirje allekirjoitettiin Lappeenrannan raatihuoneella 17.8.1844 ja vahvistettiin kaupungin sinetillä. KA Hml Hämeenlinnan maistraatin arkisto, Ch: 65 1844.
Hämeenlinnan maistraatti kysyi kaupungin nikkareilta mielipidettä siitä, tulisiko Nordlundille antaa porvarioikeudet, eikä nikkarimestareilla ollut mitään sitä vastaan. Lasimestari Wikholm ja nikkarimestari Åström antoivat kruunun ja kaupungin verojen maksusta omavelkaisen takauksen kuudeksi vuodeksi. Vuonna 1844 Matts Nordlund osti talon no 127 Karitsa-korttelista (uudessa kaavassa 27. korttelin no 136). Kauppahinta oli 342 hopearuplaa 85 4/7 kopeekkaa, minkä summan Nordlund oli ottanut lainaksi rusthollari Klemolalta.
Vuoden 1846 marraskuussa 41-vuotias Matts Nordlund vihittiin häntä 12 vuotta nuoremman neiti Vilhelmina Sofia Warénin kanssa. Vilhelmina Sofia sisarineen oli kasvanut isoäitinsä, maanmittarinleski Fredrika Sophia Holmbergin hoivissa, sillä vanhemmat olivat kuolleet lasten ollessa alaikäisiä: äiti Loviisa Charlotta Holmberg vuonna 1820 ja isä, pastori Gustaf Warén, vuonna 1821.
Nordlundilla oli vuosien mittaan useita oppipoikia ja kisällejä. Taloudessa asuivat ajoittain myös sisaret Maria ja Regina sekä naimisiin menon jälkeen käly Sofia Lovisa Warén. Pariskunnan esikoinen Mauritz Wilhelm, joka syntyi 24.9.1847, kuoli alle vuoden ikäisenä. Heinäkuun neljäntenä vuonna 1849 syntyi tytär Ulrika Lovisa Sofia (myöhemmin asiakirjoissa Lovisa Ulrika). Puoliso Vilhelmina Sofia menehtyi kuumeeseen viikon kuluttua tyttären syntymästä.
Maaliskuussa 1850 Matts Nordlund myi talonsa kirjuri Gustaf Nikanderille 350 hopearuplalla. Nordlund lienee ollut jo sairaalloinen, ja pojan ja puolison kuolemat olivat olleet kova isku. Kun Matts Nordlund toukokuussa 1850 kuoli ilmeisesti jonkinlaiseen halvaukseen (slagnära), alle vuoden ikäinen tytär Lovisa Ulrika ja naimaton mamselli Sofia Lovisa Warén, jonka holhooja Nordlund oli ollut, jäivät ilman laillista suojelua. Raastuvanoikeus päätti määrätä tyttären holhoojaksi kauppias Roosin ja mamselli Warénin holhoojaksi kultaseppäoltermanni Gustafssonin. Kauppias Roos anoi suojattinsa puolesta pesän konkurssia ja perinnöstä luopumista. Pesä oli velkaa useille tahoille, suurin velkoja oli käly Sofia Lovisa Warén.
Nordlundin tytär Lovisa Ulrika asui aluksi tätinsä Sofia Lovisa Warénin luona, mutta kun tätikin kuoli, vähän alle kuusivuotias tyttö joutui köyhäintaloon. Sieltä hänet pelasti kappalainen Anders Johan Reinhold Pettersson. Petterssonin perhe muutti vuonna 1864 Ahvenanmaan Getaan, ja heidän mukanaan muutti perheeseen kasvatiksi otettu Lovisa Ulrika Nordlund, joka silloin oli 15-vuotias. Tytön myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
Lähteitä:
KA Hml Hämeenlinnan maistraatin arkisto. Ch: 65 Pöytäkirjat liitteineen 1844.
KA Uusi astia. Hämeenlinnan RO. Renov. ilm. as. pöytäkirjat. 1. lh 19.4.1847, 3. lh 3.4.1848, 1. lh 13.5.1850 ja holhous 13.5.1850. Kiinnitys 19.4.1847. Vars. as. pöytäkirja 3.6.1850.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Finlands Allmänna Tidning 20.5.1851 no 115.
