Kemin järjestysoikeuden arkiston vanhin pöytäkirjanide on vuodelta 1876. Ensimmäinen pykälä on 15.1.1876 pidetystä istunnosta: Kemin kaup. Järjestysoik. pöytäkirja Tammik. 15 pä 1876.Läsnä: Neuvosmies Matti Niemelä ja nyt määrätty pakari R. W. Lackström. §: 1. Färjäri Luukas Hedborg esilletuli ja antoi…
Hämeenlinnan triviaalikoulu oli vielä 1800-luvun alussa läänin ainoa koulu, josta saattoi päästä yliopisto-opintoihin, yleensä Porvoon lukion tai Turun katedraalikoulun kautta tai hankkimalla yksityistä lisäopetusta. Aluksi luokka-asteita oli kolme: apologistan, kollegan ja rehtorin luokat, myöhemmin tulivat lisäksi ylemmän kollegan ja konrehtorin…
Amanda Wilhelmina Charlotta ja Alexandra Emilia eli Alie Lindberg olivat siskoksia. Heidän vanhempansa olivat Carl Gustaf Lindberg ja Agatha Wilhelmina Jahn, Benvikin neito 28. Musikaalisuus periytyi tyttärille sekä isän että äidin puolelta. Viulutaiteilija Carl Johan Lindberg (1837–1914) oli Amandan ja…
Lopen Tevännön kylässä oli 1700-lopulle tultaessa kaksi taloa, Terri ja Olli. Isonjaon yhteydessä perustettiin kolmas talo, kruununuudistila Aittoniemi. Sen ensimmäinen isäntä oli rakuuna Jöran Sundbergin nuorin poika Erik, syntynyt 14.4.1742. Erik Jöraninpoika menetti äitinsä jo 12-vuotiaana. Nuoruusvuosista ei ole löytynyt…
Ristiinan syyskäräjillä 1890 käytiin 19.11. oikeutta koirasta. Kantaja oli loinen Otto Närhi Outilan kylästä ja vastaaja talollinen Niilo Modig Kuomiolahdelta. Närhi oli ostanut syksyllä 1889 Niilo Modigilta koiran ja maksanut siitä 6 markkaa 25 penniä. Keväällä 1890 koira juoksi vahingossa…
Lopen syyskäräjillä vuonna 1848 nimismies Tammelander syytti Salon kartanon tilanhoitajan ilmiannon perusteella Matti Pihtiötä eli Kantia, Abraham Engbomia ja Juho Hillbergiä siitä, että kyseiset muonatorpparit olivat olleet humalassa työpaikallaan ja herjanneet tilanhoitaja Sarmania, joka toimessaan edusti miesten isäntää, lippujunkkari Sohlmania.…
Posttidningar-lehden sekalaisten ilmoitusten palstalla julkaistiin tammikuussa 1798 luettelo Kemin ja Kajaanin tuomiokunnassa holhoukseen pannuista henkilöistä. Mukaan oli otettu osa niistä, jotka oli määrätty holhouksenalaisiksi vuosina 1793–1797. Heistä kymmenen kuului Kemin kihlakuntaan. Oheiseen taulukkoon on lisätty linkit pykäliin, joissa holhousasiaa käsiteltiin.…
Rummunlyöjä Erik Brockman tuli Suomeen vuonna 1721 Ruotsista siirretyn sotaväen mukana. Suomessa hänen sijoituspaikkansa oli Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin Everstiluutnantin komppania, jossa hän oli 2. rummunlyöjä. Rippikirjoista löysin hänet vasta, kun hän vuoden 1726 tienoilla ilmestyi Renkoon Vehmaisten Marttilaan. Maakirjan…
Suomen vanhan sotaväen aikaan jokaisessa läänissä oli läänintoimisto (länenämnd), joka hoiti kutsunta-asioita kutsuntatoimistoa ylempänä viranomaisena. Toimisto valvoi asevelvollisuuden toimeenpanemista ja käsitteli sotapalvelukseen liittyviä anomuksia ja valituksia. Esimerkiksi Oulun läänintoimiston asiakirjoihin voi perehtyä Kansallisarkiston Oulun toimipisteessä. Läänintoimiston arkistoon sisältyy seuraavia kokonaisuuksia:…
Nimimerkki ”Kynänkärki” Lopelta selosti Hämeen Sanomissa 19.10.1883 runsas viikko aiemmin päättyneitä Lopen ja Rengon syyskäräjiä, jotka oli tällä kertaa pidetty Topenolla Hurrin talossa. Kirjoittaja kiitteli, että monet turhanpäiväiset riidat oli käräjätaloon tultua saatu sovituiksi. Viinan salakauppiaita oli käräjillä ollut syytettynä…
