Lukusilla eli lukukinkereillä tutkittiin lasten luku- ja kristinopin taitoja. Muistiinpanoja Lopen lukukinkereistä on säilynyt kirkonarkistossa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty vuonna 1886 lukukinkereillä lukemassa olleiden lukumäärä. Jos oikein tulkitsen, ensimmäisessä sarakkeessa on seurakunnan koko väkiluku kinkeripiireittäin, seuraavissa kolmessa yli 12-vuotiaat lukukinkereillä käyneet, ensin miespuoliset, sitten ”vaimopuoliset” ja kaikki yhteensä. Seuraavissa alle 12-vuotiaat pojat, tytöt ja lapset yhteensä. Viimeisessä sarakkeessa ovat kunkin kinkeripiirin eli lukulahkon kinkereillä käyneet yhteensä.
Otteita vuoden 1887 muistiinpanoista:
3.2. Leppäniemen lukulahossa luki alle 12 v. 8 + 8 = 16. [Ensimmäinen luku on poikien, toinen tyttöjen lukumäärä.] Puolivälin vävy Antti Kustaa Wikman ei taitanut ollenkaan lukea, on tuleva pappilaan lukemaan ennen ripille käymistä.
7.2. Tevännän Wuorensyrjässä luki alle 12 v. 19 + 15 = 34. Katkismuksen tutkinnon, 1. uskonkappale, piti A. S–n. – –
9.2. Pilpalan Hyrryllä (Ollilla) luki lapsia alle 13 v. 12 + 16 = 28. Tevännön Ollilan jyvämiehen tytär Miina Stenberg oli hyvin huono lukija. Katkismuksen tutkinnon (2. uskonkappale)
A. S–n. – –
15.2. Metsäkylän Mattilassa luki alle 13 v. 20 + 17 = 37. Tutkinnon piti J. H. Foudila. Roution Juho puolusti oppiansa. [Juho Routio edusti paikkakunnalla jonkin verran jalansijaa saanutta lestadiolaisuutta.] – –
9.3. Topenon Yli-Heikkilässä luki alle 13 v. 25 + 25 = 50. Katkismuksen tutkinnon piti (6. pääkappale). A. S–n. Yli-Tarvon tyttö Amanda Kustaava oli hyvin huono ja on mennyt pois kiertokoulusta. Vähä-Peuran tyttö pitää olla Hilda eikä Hilma.
10.3. Lopen kylä Ilkko alle 13 v. 14 + 18 = 32. Tutkinnan piti J. H. Foudila.
Alle 13-vuotiaita lapsia oli sinä vuonna kinkereillä yhteensä 750, joista poikia 360 ja tyttöjä 390.
Kinkereille piti mennä kelillä kuin kelillä. Kirkkoherra on lisännyt kinkeriselostukseen katsauksen alkuvuoden 1887 säätilasta:
Muistutus. Wähän ennen Joulua 1886 tuli hyvin vähän lunta että tuskin reki kulki. Tammikuussa 1887 oli joku aika rekikeliä, mutta Helmikuussa ei satanut lunta juuri ollenkaan, vaan suojailmat ja kovat tuulet hävittivät lumen kokonansa että laskiaisaikana ja Maaliskuun alussa usiat kulkivat rattailla, sillä maantiet olivat paljaat. Ilma usein 3–4 astetta lämmin. Kylmin ilma oli 18. ja 19. p. Tammikuuta 10 astetta ja Maaliskuun 10–12. jolloin oli 11–14 asteeseen kylmä ja silloin satois vähän lunta. Jäät paljaat lumesta. – 7. p. Maaliskuuta 1887 kauhea myrsky Länsipohjasta. (Siis talvi: liepeä ja lumetoin.)
Lopelle oli perustettu ensimmäinen kansakoulu vuonna 1867, mutta sinne menevien lasten oli oltava lukutaitoisia. Alkeisopetus jäi kirkon tehtäväksi, kunnes Lopen kunta vuodesta 1876 alkoi järjestää kiertokouluja, jotka korvasivat seurakunnan pitämät sunnuntaikoulut. Vuonna 1891 sunnuntaikouluja kuitenkin pidettiin vielä useissa lukulahkoissa. Esimerkiksi Salonkylän Salmiossa opettajana olivat neiti Anna Olsson ja seppä Järvinen, Topenolla Peura, Tevännöllä ”vuorotellen talolliset”. Läyliäisissä opettajiksi valittiin Lind ja Oila [ilmeisesti talojen isännät].
7.2.1888 pidettiin kinkerit Launosissa. Paikalla oli 31 alle 13-vuotiasta poikaa ja 32 tyttöä. Kirkkoherra kiitteli kahta sunnuntaikoulujen pitäjää:
Launosten lukulahkossa on Kerolan ittellinen Aaron Willberg pitänyt sunnuntaikoulua ahkerasti ja lapset edistyneet lukutaidossa, jonka tähden Willbergille lahjoitettiin saarnakirja. Samoin on myös Wahteriston torppari pitänyt sunnuntaikoulua ja lupasivat edeskin päin sitä pitää.
Vuodelta 1917 on tietoja myös kiertokoulupiirien esimiehistä, muun muassa:
Tevännöllä kiertokoulupiirimieheksi valittiiin talollisen poika Juho Kustaa Aromäki. Pyhäkoulunopettajat olivat Kalle Nurmi, Stigell ja Hellgren.
Hunsalassa piirimies oli Emil Nuoritalo. Pyhäkoulunopettajat olivat emännät Saksala ja Huitti.
Hevosojalla piirimies oli August Leivo Erävistöstä. Pyhäkoulunopettajaa ei ollut saatu.
Karhulassa piirimies oli Aaro Lähdehuhtimo, pyhäkoulunopettaja oli Nikander.
Lähteitä:
KA Hml Lopen srk:n arkisto. II Ck: 1 Lukukinkeripöytäkirjat.
Kallenautio, Jorma 1976: Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana.
Artikkelikuva: Ote vuoden 1868 muistiinpanoista.
