Nimimerkki ”Lieto” kirjoitti vuonna 1909 Hämeen Sanomissa vanhoista hämäläisistä juhlatavoista. Pääsiäisenvietosta hän kertoi:
– – Pitkäperjantai wietettiin wakawana juhlana, jolloin istuttiin pirteissä, syötiin mämmiä, makkaraa ja weisattiin. Edellisyönä oli tapana loihtia ja tehdä taikoja oman onnen waralle. Pääsiäisöinä käytiin ihmeitä kuuntelemassa sellaisten huoneiden harjoilla, joita oli kolme kertaa muutettu. Muualla ei muka nähnyt. Miten he sieltä näkiwät, lienee yhtä naurettawaa sekin. Joku tosin wäitti ”pikkumekkojen” kulkeneen, mutta kylien pojat usein tekiwät leikkiä ja antautuiva ”menninkäisiksi” ja saiwat ihmiset uskoteltua. Muistan itse, miten kerran saimme koko kylän kuohuksiin, kun pääsiäisyönä wanhaa tuulimyllyä pyöritimme ja naristelimme.
Pääsiäiseksi tehtiin keinu melkein joka taloon, ja hyppylautoja. Tytöt ja pojat kilwan leikkiwät, aikojaan kuluttiwat. – – Wallan wanhoina aikoina oli tapana käydä auringonnousua katsomassa ja siitä ennustaa tulewaa elämää.
Vanhoista tavoista on jäljellä ainakin mämmin syönti. Vielä 1900-luvun alussa mämmiä syötiin pääasiassa vain Hämeessä ja Etelä-Suomessa. Uudessa Suomettaressa julkaisiin vuonna 1904 pikku-uutinen, jossa kerrotaan Suomen Museo -lehteä lainaten:
Mämmi on, kuten Anna Olsonin keittokirjassa seikkaperäisesti selitetään, tuokkoseen leiwottu maltaista, ruisjauhosta ja wedestä imellytetty ja uunissa kermattu pääsiäisruokalaji, tummanruskeaa makeata puuroa, joka nautitaan kylmänä jälkiruokana sokerin, kerman ja maidon kera. Tätä omituista herkkua ei tunneta naapurimaissamme ja Suomessa sen käytäntö on rajoittunut Hämeeseen, Satakuntaan, Länsi-Suomeen, Ahwenanmaahan, Uuteenmaahan ja eteläiseen Pohjanmaahan. Sitä werrataan tawallisesti juutalaisten makeaan leipään, joka wiittaisi hywin wanhoihin muistoihin. Eräs lahtelainen palwelustyttö on ilmoittanut, että ”makeanleiwänpäiwästä” (s. o. pitkästä perjantaista) pääsiäiseen syödään ainoastaan mämmiä ja kansakoulunopettaja H. Laitis-vainaja Kangasniemeltä mainitsee samaten ettei pitkänä perjantaina syöty leipää eikä maitoa, waan yksinomaan mämmiä. – –
Jos joku nyt innostuu itse valmistamaan pääsiäismämminsä, hyvä ohje löytyy Jokamiehen – ja jokanaisen – viikkolehdestä vuodelta 1908. Kovin pientä annosta ei kannata valmistaa, sillä ohjeen mukaan tehty mämmi ”säilyy useita viikkoja ja on vanhempana parempaa”.
Samassa lehdessä annetaan myös pääsiäispäivän ja sitä seuraavan viikon ruokalista:
Hyvää pääsiäistä!
Lähteitä:
Kansalliskirjan digitaaliset aineistot. Hämeen Sanomat 18.12.1909 no 143 B. Uusi Suometar 8.6.904 no 130. Jokamiehen – ja jokanaisen – viikkolehti 18.4.1908 no 15. Linkit tekstissä.
