Syyskäräjät 1868
Talollinen Erkki Johan Lindfors eli Mäkelä Leppälammin kylästä haastoi vuonna 1868 itsellismies Henrik Johan Hällforsin Nurmijärven syyskäräjiin maksamatta jääneistä vuokrista. Hällfors saapui käräjäpaikalle henkilökohtaisesti, mutta Lindforsia edusti käräjänotaari Oskar Rydman.
Oskar Rydman esitti aluksi Erkki Johan Lindfors Mäkelän elokuussa 1868 laatiman laskelman vuokrista, jotka H. J. Hällforsilta oli jäänyt maksamatta:
| Hällforsilla on ollut 14.6.1862–1.11.1863 käytössään aitta, josta hänen on suoritettava | 6,- |
| Käytössä ollut mainittuna aikana myös kamari, navetta, rehulato ja liiteri. Näistä tulee maksaa 1 markka 20 penniä kuukaudelta 1 vuoden 4½ kuukauden ajalta. | 19,80 |
| Kun hyyryläinen ei ole vapaaehtoisesti muuttanut pois, hänelle sanottiin, että jos hän haluaa jäädä asumaan, hänen on maksettava 12 mk kuukaudessa. Hän asui Mäkelän talossa tämän jälkeen 15.10.1864 asti, joten häneltä vaaditaan 11½ kuukauden vuokra. | 138,- |
| Seuraavaksi sovittiin, että Hällfors saa asua vuoden ilman vuokraa, mutta ellei hän muuta pois sen jälkeen, hänen tulee maksaa hyyryä 12 markkaa kuukaudessa. Tätä vuokraa lasketaan 14.7.1868 asti eli kahdelta vuodelta yhdeksältä kuukaudelta à 12 markkaa. | 396,- |
| Viimeksi mainittuna päivänä sovittiin yhden markan kuukausivuokrasta marraskuun alkuun asti eli 3½ kuukaudelta. | 3,50 |
| Summa Suomen markkaa | 563,30 |
Käräjänotaari Rydman vaati vastaajaa maksamaan vaaditut 563 markkaa 30 penniä korkoineen sekä korvaamaan kohtuulliset oikeudenkäyntikustannukset.
Hällforsin havaittiin olevan käräjäsalissa niin pahasti päissään, ettei hänestä ollut vastaamaan kanteeseen. Käräjänotaari Rydman ilmoitti, että kantajan vaatimuksen todenperäisyyttä on kutsuttu todistamaan renki Johan Forssell Vihdin Vihtijärven kylästä ja piika Helena Kristiina Ekholm Nurmijärven Leppälammin kylästä. Kumpikaan todistajista ei kuitenkaan ollut paikalla. Lautamies August Wikström todisti, että piika Ekholm oli haastettu todistajaksi asianmukaisesti talollinen Kustaa Höglundin läsnä ollessa. Johan Forssell sen sijaan oli jäänyt haastamatta.
Jutun käsittelyä päätettiin lykätä seuraaville talvikäräjlle. Helena Kristiina Ekholm välttyi tällä kertaa poissaolosakoilta sillä perusteella, että jutun käsittelyä olisi ilman hänen poisjääntiäänkin jatkettu vasta seuraavilla käräjillä.
Talvikäräjät 1869
§ 27
Vuokrariidan käsittely jatkui talvikäräjien kolmantena päivänä. Tällä kertaa paikalla olivat kantaja Lindfors avustajansa Oskar Rydmanin kanssa, vastaaja sekä todistajat Johan Forssell ja Helena Kristiina Ekholm.
Edellisen pöytäkirjan lukemisen jälkeen vastaaja Hällfors jätti oikeuteen viisi asiakirjaa – Hällforsin oman kirjoituksen eli kirjallisen vastauksen, vuosina 1864 ja 1868 laaditut vuokrasopimukset, papintodistuksen ja laskelman – jotka luettiin oikeudessa ääneen.
Hällforsin kirjoitus kuului seuraavasti:
Kihlakunnan ojkeudelle Nurmijärvellä.
Minä saan Nöyrimmästi ilmoittaa ettei Lindforsin hakemukses ej ole totuutta sillä minä muutin Mäkilään sisään se 17. päivä Kesäkuusa 1863 ja hyyryn määrä oli Koko asumisest yhteiseen Kaikist niist huoneist Kuin minun hallussani oli 3. rubla 60. Kop. vuodes, elli joka on 30. kopekka kuukaudes ja sitten kuin tuli Syksy nin Lindforsi pani minun päällens manttaali elli hengi Kirjoisiin niin kuin Drengi ja stellä minun niin kuin omaks väjekses mutta hyyryst ej ollu enään pienintäkään välipuhetta, mutta sitten jälkeen joulun se 8. päivä Tammikuus 1864 Käski Lindforsi minun Lähtemään bois mutta ej hän antannu Ulossedelii, minä Kohta menin Yhteen naapuriin byytämään vaikka itselleni niin sjellä Kohta Kysyttiin jos minulla oli Ulossedeli ettei hei tohri ottaa Lindforsin Väkeä Vastaan Ilman Ulossedelii, sitä ej Lindforsi antanut vaan seuraavas ens helmikuussa Kuin silloin oli 1864 birettiin Lukuset ja Lukusis bani Lindforsi minun daas päällens Kirjoisiin Mäkilän taloon Niin kuin Drengi Niin kuin däs seuravainen papin Kirja Ulos näyttää: minä olin syksyn asti niin se 15. päivä Lokakuus samana vuonna 1864. Anto Lindforsi Kontraktin että minun piti saamaan asua ilman hyyry, Niin kuin däs Seuravainen Kopia Ulos näyttää, sillä en minä enään lupannu hyyry huonetten huonouren tähdren, ja hän bani minun daas päällens Kirjoisiin Kuin Drengi. minä olin Yli sen vuoren ja aina vuodeen 1867, ja Lindforsi pani minun aina päälle Kirjoisiin Niin Kuin Drengi niin kuin täs seuravainen Papin kirja näyttää, ja käski minun vaan asua paikalla, ja sen 15. päivä Lokakuuta 1864. annetun Kotrahrin jälkeen on minun hallussani ollut nämät, Kysymyksessä olevat huoneet aina Kesäkuun 18. Päivään asti 1868., Ilman ettei ole ollut mingäänlaista Välipuhetta sillä ajalla, mutta se 18. päivä Kesäkuus 1868. Ilmoitti Lindforsi ettei hän enään anna huonei ilman hyyry olla, ja sanoi tahtovansa hyyry edes Käsin 1. marka kuukaurelt Niin Kontrakti tehtiin Kaupan Vahvistukseks, Niin kuin täs Seuravainen Kopia Ulos näyttää ja byhämiehist annoin huoneet bois./. ja ilman sitä on neet huoneet Niin Kelvottoman huonot ettei neet ole väärtti markkakan Kuukaurelt, tupa oli niin Kylmä että Vaikka Kuinga paljo boltti buita niin Yhtäkaikki Vesi jääty sisäl multabengit oli huonot Spelti huono ovi ja Ikkuna niin harva että lunta sisään byrytti, Liideri elli bihaton vaja jossa minun hevoseni Välistä oli, oli Kovin harva ja huono Ilman bermantoo ja Katto huono ettei Vettä pitänny samallainen oli bihatto ja latokin. Suvi ajalla bihaton ja Liiderin Lindforsi piti hallussansa ja Vasikka bihattonansa, jonga vuoksi byyrän minä Nöyrimmästi että se Korkia hyyryn makso vähennettäis ja pois otettais. Kaupan jälken olen minä tehny rägningin joka täs fölis seuraa:
Nöyrimmästi byytäisin myös Suullisesti Kuultuksi tulla./.
H. J. Henrikin poika Hällfors
Hällforsin oikeuteen tuomat kaksi vuokrasopimusta saa nähdäkseen kirjoituksessa Hyyräyskontrakteja. Liitteistä neljäs eli papintodistus oli kappalainen August Tolpon huhtikuussa 1869 allekirjoittama:
Viimeisessä liitteessä Henrik Johan esitti oman käsityksensä ja laskelmansa ”hyyry asjast”:
Liitteiden lukemisen jälkeen vastaaja Hällfors ilmoitti olevansa valmis maksamaan Lindforsille oman laskelmansa mukaiset 23 markkaa 60 penniä. Lisäksi hän painotti asuneensa kantajan rakennuksessa vasta 17.6.1863 lähtien. Kantaja puolestaan kiisti pestanneensa Hällforsia rengiksi ja katsoi Hällforsin kirjoituksen tarkoittavan, että vastaaja oli asunut hänen luonaan ainakin 17.6.1863–1.11.1868.
Renki Johan Forssell oli tällä kertaa oikeasti haastettu todistajaksi, ja hän oli saapunut oikeuteen. Forssell oli todistuksensa mukaan ollut muutama vuosi sitten uudenvuoden aikoihin paikalla, kun kantaja oli käskenyt vastaajan joko muuttamaan pois tai maksamaan vuokraa 12 markkaa kuukaudessa. Vastaaja ei ollut vastannut käskyyn mitenkään. Forssell sanoi olleensa kantajan palveluksessa syksystä 1863 syksyyn 1866, eikä vastaaja ollut koko sinä aikana kantajan palveluksessa.
Piika Maria Kristiina Ekholm sanoi hänkin olleensa paikalla, kun kantaja oli määrännyt vastaajan muuttamaan pois tai maksamaan hyyryä 12 markkaa kuukaudessa. Muuta asiaan liittyvää tämä todistaja ei tiennyt.
Vastaaja ei kyennyt kiistämään todistuksia mutta korosti yhä, että vaadittu vuokra oli aivan liian suuri.
Oikeus katsoi toteen näytetyksi, että Henrik Johan Hällfors oli nauttinut edellä esiin tulleita etuja Lindforsin talossa 17.6.1863–1.11.1868 eli yhteensä viisi vuotta neljä ja puoli kuukautta. Tästä ajasta vastaaja Hällfors oli saanut vapautuksen vuokrasta vuodeksi. Koska kantaja ei ollut vahvistanut, että vastaaja olisi suostunut korkeampaan kuukausivuokraan kuin ensimmäisessä sopimuksessa mainittuun 30 hopeakopeekkaan eli 1,20 markkaan, vastaaja Hällfors tuomittiin maksamaan kantajalle 52,5 kuukauden vuokra, yhteensä 63 markkaa.
§ 32
Kruununnimiesmies Ernst Otto Lindqvist jätti oikeudelle otteen edellisten syyskäräjien pykälän 29 pöytäkirjasta, josta kävi ilmi, että Henrik Johan Hällfors oli ollut oikeuden edessä liian juovuksissa voidakseen vastata Erkki Johan Lindforsin häntä vastaan nostamaan kanteeseen. Siitä hyvästä Hällfors sai sakkoja kuusi hopearuplaa eli 24 markkaa.
Tämän pykälän liitteenä oli August Tolpon 20.4.1869 allekirjoittama todistus, jonka mukaan Nummenpään kylän Järvenpään talon entinen renki Henrik Johan Henrikinpoika oli muuttanut vuonna 1867 Tuusulaan.
Päähenkilöt
Hyyryjutun kantaja Erkki Johan Lindfors syntyi Nurmijärvellä Leppälammin Hujan talossa 21.4.1822. Vanhemmat olivat talollinen Juho Jaakonpoika ja Anna Greta Juhontytär.
Vastaaja Henrik Johan Hällström syntyi 2.12.1830 Nurmijärvellä Leppälammin Högdalin talossa. Vanhemmat olivat joulukuussa 1826 avioituneet lampuoti Henrik Andersinpoika ja Liisa Jaakontytär. Äidin ensimmäinen mies oli Kaarle (Carl) Juhonpoika Högdal. Tämä Nurmijärven rosvo on mainittu blogissamme aiemminkin.
Lähteitä:
KA Hml, Porvoon tuomiokunta, Ca3:4–5 Nurmijärven käräjät 1868 ja 1869.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Suomen Kuvalehti julkaisi elo- ja syyskuussa 1874 viisiosaisen artikkelisarjan Kaarle Högdalista ja muista Nurmijärven rosvoista : osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5.
