Wuonna 1891. Helmikuun 9 pnä kokoontui Raast. Oikeus Joensuussa raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari J. A. Nystén, sekä raatimies Simo Hirvonen ja Kaupunginviskaali K. L. Edman ennen tehdyllä tuomarin valalla.
Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén.
– – –
§: 45.
Saunanpitäjä Juho Kärki on kunnian loukkauksesta täksi päiväksi R. Oikeuteen manuuttanut Kauppias Pekka Hakkaraisen, myös tästä kaupungista, ja kuin asiaa nyt tutkittavaksi otettiin tulivat asialliset molemmat itse saapuville.
Kannettansa toimittaen sanoi kja, joka oli seurattuna vaimoltaan Anni Juvoselta, soimanneen kjata väärän konkurssin tekijäksi niin hyvin kirjeessä kjalle itselleen kuin kirjeessä kaupungin papille kaupunginsaarnaaja Laamaselle, minkä tähden kja nyt vaati vjata lailliseen edesvastaukseen, ja antoi nyt todistuksiksi asiassa itsellensä kirjoittaman käsikirjeen Maaliskuun 18 p 1887, jonka ohessa Kaup. saarnaaja Laamanen, joka myöskin oli oikeuteen saapunut, toi näkösälle hänelle kirjoitetun, kjaa muiden muassa loukkaavan kirjeen, jotka tähän jäletysten kopioitiin ja olivat näin kuuluvat:
”Joensuussa Maaliskuun 18 p. 1887.
Kotsukauppias Juho Kärki
Kun olen kuullut varmuudella että olette tyttärenne mukaan laittanna ompelu koneen y.m. tavaraa, niin saan varoittaa, että että jätä niitä pois omaisuus luettelostanne, sillä minä varmuudella tulen näyttämään sen toteen, milloin tyttärenne on omaisuudet siirtänyt ja senkin että ne eivät ole hänen omaisuuttaan vaan Teidän muilta ihmisiltä kiemoiteltua. Ei ole semmoinen oikeaa! Pois vääryys! Kehukaapa nyt maksunne jaksamisilla. Sangen huono alku vanhalla miehellä, että parhaat omaisuudet häpiätte lähettää yöllä kotoanne pois
Pekka Hakkarainen”
”Joensuu 1/12 90.
Arvoisa Weli
Pyydän saada Työmies Heikki Hiltusen maine todistuksen, pika ajuriksi hakua varten, sekä Itselleni vielä köyhemmän todistusta, kuin olet antanut Saunaporvari J. Kärelle, sillä minulla ei ole tuhansia vastoja eikä lehmiä, enkä ole konkurssiakaan petollista enkä oikea tehnyt Kären tapaan, sillä Kärki mestari, jolle olet valmis minun saamiseni sortamiseksi antamaan risti köyhän todistuksen, vaikka kannattaa pata laiskana elä ylellisesti, jota minä en häpiä koskaan tehdä, ihmisten kontolla, on konkurssi ilmoitus päivänä lahjoittanut omaisuutensa laiskalle tyttärelleen.
Minä varmuudella tarvitsen köyhän todistusta niihin juttuihin joita aijon pijan vireille nostaa Sinua vastaan monista asioista niinkuin sen Hengellisen lauluseuran Harmooni kerta ja niistä joita Wiskaalille olen suosiollisena Sinun, ilettävistä vehkeistäisi, jo aikoja ilmoittanut ja josta kuulut uhkaavan, että Sinä muka näytät, mutta saat olla uhkailematta en hämmästy. Sillä sinä et minulle saa yhtään mörköjä, vaan minä saan sinulle, ja teenkin kanssasi ihan kohta kaikkia, mitä ikinä oikeudella voin, vaan minä en raatelevan ja kavalan suden tavalla ryhdy Sinun joukkoosi narrailemaan.
Ystävyydellä
Pekka Hakkarainen
Jos et voine antaa köyhän todistusta niin muuta maine todistusta elä anna.
Sama”
joiden luettua kja muistutti lainkulunkien palkinnostakin.
Kanteesta kuultuna sanoi vja kyllä ei voivansa kieltää kirjoittaneensa edellä kopioituja kirjeitä, mutta arveli niissä ei olevan mitään kjaa loukkaavaa, jonka tähden vja myöskin anoi päästä kanteesta vapaaksi.
Jonkun ajan kiisteltyä, sopivat asianomaiset sitten, että vja myönsi loukanneensa kjaa, ja lupasi semmoista vast’edes välttää, eikä omasta eikä muidenkaan puolesta ajaa minkään laisia velan perimyksiä kjata vastaan. Merk.
¤ ¤ ¤ ¤ ¤
Juho Niilonpoika Kärki
Juho Niilonpoika Kärki vihittiin kesäkuussa 1861 Anna Kaisa Juvosen kanssa. Juho oli syntynyt vuonna 1825, mutta tarkka syntymäaika ja syntymäpaikka jäävät Kiihtelysvaaran rippikirjoissa mainitsematta. Anna Kaisa Juhontytär Juvonen oli syntynyt 3.10.1840 Kiihtelysvaaran Mulon kylässä. Hänen äitinsä oli Anna Stiina Kervinen.
[Juho Kärki oli todennäköisesti syntynyt 18.9.1825 Kontiolahdella. Pojan vanhemmat olivat Niilo Niilonpoika Kärki ja Leena Turunen. Leena-äiti kuoli jo vuonna 1826, ja myös isän ilmoitetaan Kontiolahden 1830-luvun rippikirjassa muuttaneen Pietariin ja kuolleen sotapalveluksessa.]
Juho oli ennen naimisiinmenoaan pitäjänpuuseppä Henrik Koskelon opissa. Vuonna 1854 Finlands Allmänna Tidning julkaisi Johan Kärjen ilmoituksen:
Koska muuttotodistukseni Kiihtelysvaarasta Joensuuhun on kadonnut, ilmoittakoon jokainen, jolla syytä on, moitetta mainettani ja avioliittoon esteettömyyttäni vastaan ja tehköön niin laillisessa ajassa Tohmajärven pastorille. Kiihtelysvaarassa 27. maaliskuuta 1854.
Johan Kärki
puusepänoppilas
Finlands Allmänna Tidning 11.4.1854.
Kiihtelysvaaran vuosien 1853–1862 rippikirjassa lukee Hammaslahti 13:n sivulla, että Juho Kärjen avioliittoon esteettömyydestä on julkaistava ilmoitus Finlands Allmänna Tidningissä. Sen perässä lukee, ettei kukaan ilmoittanut avioliiton esteistä. Joka tapauksessa avioliitto jäi vuonna 1854 solmimatta. Morsiamen täytyi olla tuolloin joku muu kuin Anna Kaisa Juvonen.
Kiihtelysvaaran vuosien 1853–1862 rippikirjassa on Hammaslahti 25:n kohdalla yllättävä tieto: Juho Kärjeltä evättiin avioliittokuulutus syyskuussa 1860. Seuraavan vuoden huhtikuussa se sitten onnistui ja Juho ja Anna Kaisa saivat toisensa.
Juho ja Anna Kaisa asuivat Kiihtelysvaarassa vuoteen 1880 asti. Juho ehti olla tuona aikana monessa mukana – ainakin muonamiehenä, myllärinä, renkinä ja loisena – ja asuinkylinä tulivat tutuiksi Kiihtelysvaara, Huhtilampi, Oskola ja Mulo. Lapsia syntyi vuosina 1862–1878 seitsemän: Elias, Maria, Anna Loviisa, Heikki, Elisa, Rikhard ja Selma.
Heinäkuussa 1880 perhe muutti Joensuuhun. Heti alkajaisiksi 10-vuotias Heikki-poika kuoli. Lapsia oli kuollut perheessä ennenkin, sillä Heikkiä surivat vanhempien lisäksi yksi veli ja yksi sisar. Kaksi vuotta myöhemmin kuoli puolitoistavuotias Johan Arthur.
Nikkari ja kotsukauppias
Nikkari Juho Kärki asui Joensuun vuoden 1881 henkikirjan mukaan korttelin 36 talossa 4, jonka omisti työmies Elias Pietarinen. Seuraavana vuonna työmies Kärjen asuinpaikkana oli korttelin 37 talo 5, jossa hän oli työmies Mikko Kettusen lesken hyyriläisenä. Vuonna 1883 Juho Kärki asui omistamassaan korttelin 10 talossa 3. Koska Juhon talo oli lähitienoon ensimmäinen, koko kaupunginosa sai nimen hänen mukaansa: puhuttiin ”Kären kaupunginosasta”.

Ilmoitus Karjalattaressa 7.12.1883.
Juho tarjosi huoneita vuokralle pidemmäksikin aikaa. Karjalattaressa oli 26.5.1885 ilmoitus: ”Hyyrätään 1 p:stä kesäkuuta, kolme kamaria ja kyökki tarpeellisten ulkohuoneiden kanssa erityisessä rakennuksessa. Johan Kärki.”
Kärki asui perheineen omassa talossa vielä vuonna 1887, jolloin hänellä oli kolme hyyriläistä: kotsukauppias Tahvo Gröhn ja räätälit Järveläinen ja Nevalainen. Samana vuonna kotsukauppias Juho Kärki haki konkurssia, ja marraskuussa 1887 pidetyssä konkurssihuutokaupassa tontin ja sen rakennukset osti kansakoulunopettaja Antti Ryynänen. Vuonna 1888 Antti Ryynäsellä oli talossa hyyriläisinä torikauppias Tahvo Gröhn perheineen, työmies Iisakki Vartiainen sekä työmiehet Samuli Siljander ja Pekka Kinnunen perheineen. Kärki asui hyyrillä kauppias A. J. Mustosen perillisten omistamassa korttelin 14 talossa 3.
Kesästä 1887 alkaen Kärjen pariskunta piti saunaa. Juho Kärki ilmoitti Karjalaisessa 17.6.1887: ”Kunn. kaupunkilaisille tarjotaan kylpyö Pötkänniemessä.” Seuraavana vuonna tarjolla oli jotain uuttakin:

Ammekylpyjä
saada Pötkänniemen saunalla. J. Kärki.
Ilmoitus Karjalattaressa 27.4.1888.
Saunanhoitaja Anna Kaisa Kärki kuoli 3.2.1894 ja saunanhoitaja Juho Kärki 5.10.1895. Karjalattaressa julkaistiin 8.10. lyhyt uutinen Juhon kuolemasta: ”Wiime lauantaina kuoli täällä pitemmän sairauden perästä saunan-hoitaja Juho Kärki 70 wuoden iässä. Wainaja, joka aikaisemmin harjoitti n. s. kotsukauppaa kaupungissa, oli tunnettu kunnon miehenä. Hän on myös ensimäisenä rakentanut talon kaupungin pohjois-osaan, joka hänestä onkin saanut nimityksensä Kären kaupunki. Maatkoon wanhus rauhassa kotiseutunsa powessa!”
Juho Kärjen konkurssipesään kuulunut Pötkänniemen saunarakennus myytiin helmikuussa 1896 hintaan 301 markkaa. Rakennus määrättiin vietäväksi pois ennen kesäkuun alkua.
¤ ¤ ¤ ¤ ¤
Joensuussa oli tapana sanoa kotsukauppiaiksi pikkukauppiaita, jotka myivät lähinnä elintarvikkeita omista torin varrelle pystytetyistä kojuistaan.
Lähteitä:
KA Jns, Caa:38 Joensuun RO:n varsinaisasiain pöytäkirjat 1891.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Linkit tekstissä.