Lopen pappilan alaisessa Vuotavan torpassa asui 1800-luvulla kolmen sukupolven ajan Hjortin sukua, kunnes Isak Hjort (s. 1838) muutti Vahteriston torppaan vuonna 1866. Sen jälkeen torppien lunastukseen saakka Vuotavaa ehti viljellä viisi torpparia.
Isak Hjortin tilalle tuli toinen Isak Tevännöltä. Isak Isakinpoika Hellberg oli syntynyt 25.2.1833 Aittoniemen Vuorensyrjän torpparin Isak Mikonpojan (1800–1882) ja Maria Gabrielintyttären (1811–1881) vanhimpana poikana. Isak Isakinpojan puoliso Loviisa Isakintytär oli kotoisin Salonkylästä. Vuotavaan muuton aikaan perheessä oli kolme lasta: Kustaa Adolf, s. 1859, Aleksander, s. 1861, ja Emma Loviisa, s. 1864. Vuotavassa syntyivät Aron vuonna 1868 ja Isak vuonna 1871.
Isak oli jo ennen Vuotavaan tuloa ottanut sukunimen Hellberg, mutta Vuotavassa sitä ei rippikirjoissa näy. Hellberg-nimeä käyttivät myös pojat lukuun ottamatta Aleksanderia, joka myöhemmin muutti nimensä Leppäseksi.
Isak Hellberg muutti Vuotavasta vuonna 1874 Topenolle Kalamajan Ryytän torppaan. Myöhemmin hän oli Kulmalan torppari. Seuraava torppari Vuotavaan tuli vuoden 1874 heinäkuussa Nurmijärveltä. Hänkin oli alun perin loppilainen, Salon Lamminpäässä 8.1.1839 syntynyt Juho Kustaanpoika. Puoliso Loviisa Vilhelmiina oli Pilpalan Ali-Karhulan tytär. Pariskunnalla oli yksi lapsi, vuonna 1872 syntynyt tytär Selma Maria. Juho Kustaanpojan torpparikausi kesti vain viitisen vuotta. Perhe muutti ensin Pilpalaan, sieltä Topenolle ja myöhemmin Salonkylään.
Isak Hellbergin ja osin Juho Kustaanpojankin torppariaikana Lopen kirkkoherrana oli Henrik Erland Brander. Hän kuoli vuonna 1875. Seuraava torppari Antti (Anders Johan) Topp oli todennäköisesti vuonna 1877 kirkkoherran virkaan asetetun August Saxelinin valitsema. Torppaa alettiin kutsua Ojalaksi.
Antti Topp oli syntynyt 29.9.1822 Pilpalan Ollilla, missä hänen isänsä Kristian Henrik Topp oli renkinä ja itsellisenä. Äiti oli Ollin talon tytär Maria Antintytär. Sukunimi Topp periytyi Kristianin isältä, korpraali Henrik Jakob Toppilta, joka oli Lopella kirkkoherran apulaisena toimineen Abraham Candellin ja Elisabeth Krookin poika.
Antti Topp meni naimisiin Hunsalan Heikkilän tyttären Maija Stiina Matintyttären kanssa, ja lapsia syntyi neljä: Amalia Sofia (1850), Johan Fredrik (1853), Amanda Kustaava (1859) ja Ida Vilhelmiina (1862–1869). Pilpalassa asuessaan Antti Topp hankki elantonsa muonatorpparina. Käräjäpöytäkirjoissa häntä kutsutaan myös torppariksi. Antin hevoskaupoista kerrottiin blogissa 1.5.2025.
Muuttaessaan Ojalaan vuonna 1878 Antti Topp oli jo 56-vuotias. Henkikirjoissa hän on torpparina vielä vuonna 1889. Seuraavana vuonna Ojalan torppariksi on merkitty vävy, Ourajoen Saukkolasta tullut Kaarle Adolf Davidinpoika, joka oli viisi vuotta aiemmin mennyt naimisiin Toppin tyttären Amanda Kustaavan kanssa.
Toppin puoliso Maija Stiina menehtyi vuonna 1888 ”vanhuuteen”. Perukirjassa on vain eläkeläispariskunnalle tarpeelliset tavarat, joten oletettavasti Antti Topp oli jo silloin luovuttanut torpanpidon vävylleen. Maija Stiinan omaisuus oli vähäinen: kahvipannu, kaksi paria kuppeja ja sokeriastia, kirnu, saavi, ämpäri, kiulu ja rukki. Vaatteita oli kolme hametta, neljä paitaa, pari pieksuja ja neljä liinaa.
Vuonna 1902 Kaarle Adolf Davidinpojasta tuli Räyskälän Mattilan lampuoti. Vanha Antti Topp muutti tyttärensä perheen mukana ja kuoli Räyskälässä jo muuttovuoden syksyllä 79-vuotiaana.
Vuodesta 1902 Ojalan torpparina oli Juho Nikolai Peltonen, s. 24.2.1871 Pilpalan Suontaustassa. Hän oli ennen Ojalaan tuloaan palvellut pappilassa renkivoutina. Peltonen oli Ojalan torpparina torppien lunastukseen saakka ja sen jälkeen Ojalan lohkotilallinen.
Toppin pojasta Nykullan torppari
Antti Toppin pojan Johan Fredrikin kutsumanimi oli ilmeisesti Fredrik, sillä häntä on muun muassa maataloustiedusteluissa kutsuttu ”Fetuksi”. Fredrik meni vuonna 1880 naimisiin Aleksandra Vilhelmiina Aleksanterintyttären kanssa. Ojalassa pariskunnalle syntyivät Elin Vilhelmiina ja kaksoset Ida Maria ja Hilda Sofia. Vuonna 1885 perhe muutti pappilan Nykullan torpan toiseen puolikkaaseen. Toista puoliskoa isännöi Abraham Isakinpoika. Nykullassa perhe kasvoi viidellä tyttärellä ja yhdellä pojalla. Kaksi tyttäristä menehtyi nuorena keuhkotautiin, ja poika Kalle kuoli sydäntautiin vain 20-vuotiaana.
Vuonna 1906 Johan Fredrik Topp muutti sukunimensä Järviseksi. Kun hän vuonna 1912 kuoli, silloinen kirkkoherra Tuori määräsi hänen tilalleen Nykullaan Aleksanteri (Aleksi) Ehnin, joka isänsä David Ehnin jälkeen oli veljensä Selimin kanssa pitänyt Anttilan torppaa. Järvisen leski muutti entiseen Taavi Ehnin mökkiin, ja Anttilaan rakennettiin uusi päärakennus, jossa asui Selim äitinsä kanssa. Selim otti sukunimekseen torpan nimen ja meni vuonna 1915 naimisiin Järvisen tyttären Idan kanssa. Sukuun oli naitu toinenkin Järvisen tytär, sillä Aleksin ja Selimin veli Otto (Ketonen) oli vuonna 1900 avioitunut Idan isosiskon Elin Vilhelmiinan kanssa.
Lähteitä:
Janakkalan tuomiokunnan arkisto (HMA). E SAAPUNEET ASIAKIRJAT. Ec Perukirjat. Ec1 Lopen käräjäkunnan perukirjat. Lopen käräjäkunnan perukirjat (1886-1890). Tiedosto 429. Kansallisarkisto. Viitattu 7.7.2025.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Hämeen Sanomat 18.5.1906 no 55. Linkki tekstissä.
SSHY. Jäsensivut.
Aikaisempiin pappilan torppia koskeviin kirjoituksiin on linkit sivulla Kotoisin Lopelta/Lopen kylät, talot ja torpat.
