Vuonna 1900. Toukokuun 7. päivänä kello 10 epp. kokoontui Kemin kaupungin Raastuvanoikeus raatihuoneessa kaupungintalolla. Saapuvilla olivat Pormestari Helander sekä Neuvosmiehet Björkman ja Westberg.
– – –
§ 135.
Poliisi Kaarle Vinterin ja Seppä Mikko Antinpoika Manner’in, tästä kaupungista, saapuvilla ollessa vaati Kaupunginviskaali Johan Alfred Nyman, virkansa puolesta, laillista edesvastausta Mikko Manner’ille siitä, että tämä illalla viime Huhtikuun 28. pnä oli esiintynyt juopuneena n.s. Stakettikadulla [nyk. Urheilukatu] tässä kaupungissa, räyhännyt, ja sitä paitsi uhannut Poliisi Vinteriä rautasella n.s. bokshansikkaalla, jättäen sjä oikeuteen vjasta seuraavan mainetodistuksen liite Pukari, joka julkiluettiin.
Mikon syntymäpaikkaa ei papintodistuksessa sanota, mutta hän syntyi 10.10.1877 Haapavedellä. Kemiin seppä Mikko Antinpoika Manner muutti Oulusta joulukuussa 1898.
Poliisi Vinter omisti ilmiantonsa asiaan ja yhtyi sjän edesvastausvaatimukseen.
Vja, syytteestä kuultuna, myönsi sen oikeaksi; jonka merkittyä asialliset saivat poistua, kunnes Rossa oli tehty seuraava
Päätös:
Ros on lopullisesti tutkinut tämän asian, ja katsoo selville käyneen, että vja Mikko Manner kerrottuna päivänä on esiintynyt humalaisena tässä kaupungissa, kirkunut ja sitä paitsi hengenvaarallisella aseella uhannut Poliisi Kaarlo Winter’iä, jonkatähden Ros nojautuen Rikoslain 43 luvun 6 §:lään, 42 luvun 7 §:lään ja 21 luvun 13 §:län 2 mom. tutkii oikeaksi sakoittaa vja’a Mikko Manneria juopumuksesta viisitoista markkaa, katurähinästä kymmenen markkaa sekä hengenvaarallisen aseen nostamisesta viisikymmentä markkaa eli siis yhteensä seitsemänkymmentä viisi markkaa, jotka sakot maksuvarain puutteessa ovat sovitettavat viidentoista päivän vankeudella. Julistettiin.
– – –
Kuvassa itse tehty nyrkkirauta 1940-luvulta. Vankilamuseon kokoelma. Suomen kansallismuseo. CC BY 4.0.
Kemin Konepaja
Kemin raastuvanoikeuden 7.5.1900 pidetyssä istunnossa tuomittiin sakkoja kolmelle Kemin Konepajan työmiehelle. Kaksi heistä sai sakkoja 25 markkaa, kolmas eli Pukari-Mikko 75 markkaa. Syynä kolmikon sakkoihin oli Perä-Pohjolaisen mukaan ”juopumus, rähinä ja poliisin vastustaminen y. m.”.
Mansikkanokalla toimivan Kemin Konepajan olivat perustaneet Ivar Ulén ja J. A. Rosenberg. Kaiku-lehdessä julkaistiin 27.9.1895 heidän ilmoituksensa:
Arwoisalle yleisölle
saamme ilmoittaa että olemme alkaneet rautateollisuusliikkeen Kemissä toiminimellä Kemin konepaja, wastaanottaen kaikkea sille alalle kuuluwaa työtä. Warastossa on saatawana talous- ja rakennustarpeita, kunnollisella työllä ja kohtuullisilla maksuilla pyrimme yleisön suosioon.
Seppä Ivar Ulén (1862–1938) oli kotoisin Kuopiosta. Oululaissyntyinen tehtailija Jaakko Albin Rosenberg (s. 1853) luopui konepajan osakkuudesta melko pian, ja hänen tilalleen tuli alatorniolainen seppä Heikki Castrén (s. 1864).
Konepajan toiminta laajeni vähitellen. Vuonna 1898 Perä-Pohjolaisessa oli uutinen konepajan Rovaniemen maatalousnäyttelyssä saamasta palkinnosta, ja seuraavana vuonna Louhi kirjoitti Kemin [maaseurakunnan] kirkon lämmityksestä:
– Lämmin kirkko on Kemissä ollut jo tämän talven ajan. Lämmityslaitokset, luvultaan 4 kirkossa ja 1 sakaristossa ovat ei ainoastaan kotimaista, vaan myös oman paikkakunnan teollisuutta. Kemin konepajassa ovat ne valmistetut ja saman tehtaan toimesta paikoilleen asetetut. Ja hyvin ne tuntuvat vastaavan tarkoituksensa, koskapa päällysvaatteitaan näkyvät kirkkomiehet päästelevän hetken kirkossa istuttuaan.
Kemin ilmoitus- ja osoitekalenterissa oli vuonna 1901 konepajasta koko sivun ilmoitus:
Myöhempinä vuosikymmeninä konepaja tuli tunnetuksi esimerkiksi autojen korjausverstaasta sekä aluksien korjaamisesta ja rakentamisesta.
Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Kaiku 27.9.1895, Kemin ilmoitus- ja osoitekalenteri 1901, Perä-Pohjolainen 8.5.1900. Linkit tekstissä.
KA Oulu, Ca:2_1 Kemin RO:n tuomiokirja I-1900.
