Krimin sodan aikana 1854–1856 ja pian sen jälkeen Suomeen perustettiin yhteensä yhdeksän ruotujakoista tarkk’ampujapataljoonaa. Lopen ruotusotamiesten sijoituspaikka oli Hämeenlinnan pataljoonassa.
Pitäjänkokouksessa 28. elokuuta 1859 keskusteltiin ja sovittiin sotamiesten ylläpidosta. Puheenjohtajana toimi kirkkoherra K. F. A. v. Qvantén.
Sittenkuin tämän läänin Herra Kuvernööri kuulutuksen kautta, annettu 14 päivä Joulu kuulla viimeis vuonna, on ilmoittannut, että Hänen Ylhäisyytensä, Suomen Kenral Kuvernööri, Kenral Adjutantti, Herra Kreivi Berg, tapahtuneen keskustelemisen jälkeen Keisarillisen Senatin kanssa, on vahvistanut sen Häneltä lääninvalittuin asiamiesten kanssa tehdyn Ruotu-sotamiesten sioituksen kuudennelle Hämeenlinnan jaetun Tarkkampuja Bataljoonalle, jonka kautta yhteensä yhdeksän ruotua tässä Lopen pitäjässä ovat määrätyt toimittamaan sotamiehiä; ja Herra Kuvernööri päätöksen kautta, annettu 3 päivä Kesäkuuta viimis vuonna, on vahvistanut asianomaisten ruotu-osakkain, valittuin asiamiesten kautta, tehdyn suostumuksen, että se palkinto eli apu sotamies-torpain ensimäisessä rakennuksessa kuin myöskin ruotusotamiehen palkassa ja ylläpidossa, kuin Keisarillinen asetus määrä, että ne ruodut, joiden on asia sotamiehiä toimittaa, pitää, sitten kuin se vakinainen vakansi-vero päältä on laskettu, jonka maksamisesta sotamiehiä pitävät ruodut ovat vapautut, saaman niiltä ruoduilta, kuin ovat sotamiehistä vapaat, saa ulostehtää pitäjäkunnittain, ja että kukin seurakunta erittäin saa keskenänsä suostua mainitusta palkinnosta; ja Herra Kuvernööri vielä kuulutuksen kautta, annettu 11 Toukokuuta tänä vuonna, on tietäantanut, että Keisarillinen Senaati on määrännyt, että, jos asianomaiset ruotuisännät tahtovat keskenänsä erinäisesti suostua muunkaltaisesta mainitun palkinnon määrämisen ja jakamisen perustuksesta, kuin se, joka tässä kohdassa on määrätty, semmoinen suostumus, sittenkuin se laillisessa pitäjänkokouksessa asianomaisilta on tehty ja hyväksi nähty, pitää Herra Kuvernöörille ilmoitettaman, että Keisarilliselle Senaatille tutkittavaksi ja päätettäväksi lähetettää; niin on alakirjoittanut sanajohdattaja muutamain seurakunnan jäsenten pyynnöstä kuuluttanut tämän pitäjän kokouksen, että sen kautta seurakunnan rustholli- ja ruotu-taloin isännille valmistettaisiin tilaisuutta yhteisesti tästä tärkeästä asiasta keskustelemaan; ja luettiin nyt ensin keskustelemuksen johdoksi paljolla kokoontuneille pitäjän miehille seuraava ennakolta tehty jaon esitys, osottava, mitkä rustholli- ja taloin ruodut seurakunnassa tulisivat osaaottamaan kunkin sotamiehen kustannukseen. – –
Taidatkos sen selvemmin sanoa!
Ruotujen osuudet sotilaiden ylläpidossa, luettelon alku. Sarakkeet vasemmalta oikealle: Kyläin nimet, [talon] Numero kylässä, Ruoti Numerot – Joilla on sotamies – Apuatekeväisten, Talot, Osa ruotussa sataneksissa.
Koko pöytäkirja on luettavissa täällä: Lopen kirkonkokousten pöytäkirjat liitteineen (1845-1869). Tiedosto 184. Kansallisarkisto.
– – Tämän luettua päätetttiin keskustelemuksen jälkeen, että tämä jako otetaan seurattavaksi, ja että ne ruodut ja ruotuosat, jotka tämän jälkeen yhteen kuuluvat, saavat keskenänsä vapaasti suostua kaikista sotamiehensä kustannuksiin kuuluvista asianhaaroista; kuitenkin ehdoteltiin, että jokainen, joka niin tahtoo, saa aineissa ja työssä osuutensa tehdä, ja eikä pidä pakotettamaan rahassa sitä suorittamaan. Vielä myös päätettiin, että jos ne ruodut, jotka nyt ovat sotamiehistä vapaat, täytyisi joskus eteenpäin myös toimittaa sotamiehiä, niin pitää heidän saaman apua saman johdon jälkeen, kuin nyt itse tekevät. Lopullisesti valittiin kirkkoväärti Isak Harri tästä suostumuksesta kopia ottamaan ja Herra Kuvernöörille ilmoittamaan. Paikka ja aika edellä.
Pitäjänkokouksen puolesta:
K. F. A. v. Qvantén.
Muistutukseta seurakunnalle luettu pitäjänkokouksessa se 11 päivä syyskuuta 1859 todistavat:
Adam Mattila herastuomari
Emanuel Naski [puumerkki]
Johan Tobiaanpoika Saxala [puumerkkI
Sotilastorppia oli yhdeksän, ja ne sijaitsivat seuraavien talojen mailla:
- Försti, no 11, Joentaka
- Djurvik, no 10, Joentaka
- Pälsi, no 6, Sajaniemi
- Pourunmaa l. Mäkelä, no 3, Joentaka
- Pietilä, no 1, Lopenkylä
- Seppälä l. kartano, no 1, Launonen
- Liuttu, no 1, ja Uusitalo, no 2, Kormu
- Konkkala, no 1, Joentaka
- Uotila, no 3, Lopenkylä
Lisää näiden sotilastorppien ensimmäisistä asukkaista myöhemmin.
Lähteitä:
Lopen seurakunnan arkisto. II HALLINTOARKISTO. II C Pöytäkirjat. II Ca Pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat. Kirkonkokousten pöytäkirjat liitteineen (1845-1869). Tiedosto 184. Kansallisarkisto. Viitattu 1.9.2025.
Arkistojen Portti
Förvaltningshistorisk ordbok
