Luvatta rajan takaa

–  –  –

§ 136.

Tullinhoitaja Nils Johan Laurin tuli saapuville sekä jättäen Roikeuteen seuraavan kirjelmän, papintodistuksen ja arviokirjan

liitteet Lindstén, Tolonen ja Björkman

§ 136
Liite Lindstén

Tullikamarille Kemissä.
Kemin tullikamarille saan nöyrimmästi ilmoittaa takavarikkoon ottaneeni t.k. 4. pnä Karsikon talon pihalla Maksniemen kylässä Simon pitäjäässä, Talokkaalta Matti Toloselta kotoisin Olhavan kylästä Iin pitäjäästä 1 vaatekapsäkin sisältävä Ruotsissa valmistettuja leimaamattomia vaatteita ja kaksi pulloa konjakkia kuin myös yhden lapion.
Ilmoittamalla takavarikon tapahtuneen tullivartija J. A. Aarnion läsnä ollessa saan tavarat nöyrimmästi tullikamarille jättää.
Kemissä 5 pnä Toukokuuta 1900.
A. Lindstèn

jotka julkiluettiin; vaati virkansa puolesta laillista edesvastausta Talokkaalle Matti Toloselle eli Sormuselle, Iin pitäjään Olhavan kylästä, siitä että tämä tämän Toukokuun 4. pnä oli säädettyjä tullimaksuja suorittamatta Ruotsin puolelta maahan tuonut edellä olevassa arviokirjassa mainitut tavarat, sekä näiden julistamista menetetyiksi kruunun hyväksi. Saapuvilla oleva Tullivahtimestari Aksel Lindstén ilmoitti tehneensä edellä olevan takavarikon, sekä jättäneensä edellä olevan ilmoituksen kaupungin tullikamarille.

Vjaa Matti Tolosta eli Sormusta esiinhuudettaessa tuli Rättäri Kustaa Hänninen saapuville sekä ilmoittautui hänen asiamiehekseeen seuraavan oikeuteen jätetyn valtakirjan nojalla:

joka julkiluettiin, ja jonka jälestä asiamies Hänninen, syytteestä kuultuna, myönsi päämiehensä tehneensä itsensä syypääksi edellä mainittujen tavarain tullin-kavaltamiseen; jonka jälestä ja kun ei muuta asiassa lausuttu asialliset saivat luvan poistua, kunnes Rossa oli mietitty ja tehty seuraava

Päätös:

Ros on lopullisesti tutkinut tämän asian; ja katsoo vjan omasta tunnustuksesta selville käyvän, että hän ilmiannettuna aikana on vilpillisesti, säädettyjä tulli-maksuja suorittamatta, maahan tuonut edellä luetellut tavarat, joiden arvo tekee enemmän kuin sata markkaa, johon katsoen nähden Ros, nojautuen Rikoslain 38 luvun 11 §:n 2 mom., tutkii oikeaksi tuomita vja Matti Tolosen eli Sormusen tullinkavalluksesta vetämään sakkoa sata markkaa tahi maksuvarojen puutteessa pidettäväksi kaksikymmentä päivää vankeudessa, jonka ohessa, edellä mainitut tavarat, saman §:n 3 mom. mukaan tuomitaan menetetyiksi, mutta on niiden arvosta päältäpäin suoritettava Neuvosmiehille Björkman’ille ja Westberg’ille tuleva arviopalkkio yhteensä kahdeksan markkaa kahdeksankymmentä penniä. Julistettiin.

Nils Johan Laurin

Nils Johan Laurin syntyi vuonna 1842 Ylitorniolla, missä hänen isänsä Lars Herman oli pappina. Laurin kävi Oulun yläalkeiskoulun ja Kuopion lukion ja pääsi ylioppilaaksi 1862. Vuodesta 1867 alkaen hän toimi nimismiehen apulaisena Pudasjärvellä ja Jokijärvellä [Taivalkoskella] ja siirtyi 1872 ylimääräiseksi kopistiksi senaatin talousosastoon. Vuonna 1875 hänet määrättiin Kemin tullinhoitajaksi, ”jota virkaansa hän täsmällisesti hoiti päivänkään virkavapautta koskaan nauttimatta aina viime heinäk. 1 päivään saakka, jolloin hän sairauden takia sai virkavapautta.” Laurin kuoli Tornion sairashuoneessa 21.9.1904.

Tullinhoitaja Nils Johan Laurin oli naimisissa Alatorniolla syntyneen Adéle Keckmanin (1862–1913) kanssa. Pariskunnalla ei ollut lapsia.

Tullinhoitaja Laurin oli Kemin kaupungin ensimmäisiä asukkaita. Hänen mukaansa miltei jokainen Kemin kauppias harjoitti enemmän tai vähemmän suurisuuntaista salakuljetusta eli ”luntreijausta”. Tärkeimpiä tämän ryhmän tuontitavaroita olivat kankaat ja muut tekstiilit sekä alkoholijuomat. Ruotsin raja oli lähellä, ja korkeiden tullimaksujen vuoksi houkutus oli liian suuri. Monen lupaavan liikemiehen ura katkesi tullitakavarikkoon ja raskaiden sakkojen aiheuttamaan vararikkoon.

Matti Tolonen eli Sormunen

Matti syntyi Kemin Alapaakkolassa 25.5.1866. Hänen vanhempansa olivat Matti Matinpoika Nikupeteri ja Fredrika Antintytär Pietilä. Fredrika kuoli keuhkotautiin elokuussa 1868.

Matti Sormunen vihittiin tammikuussa 1888 Olhavan kylässä asuvan talollisen tytär Maria Liisa Tolosen (1869–1912) kanssa.

Koroiskylän vuoden 1890 asukkaista kirjoitetun juttusarjan ensimmäisessä osassa mainittu Anton Sormunen oli Matin setä.

Lähteitä:
Hedman, Ossi 1969: Kemin kaupungin historia 1. 
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Raahen Lehti 27.9.1904. Linkki tekstissä.
KA Oulu, Ca:2_1 Kemin RO:n tuomiokirja I-1900.