Langokset Petter August Inkilä ja Juho Petter Sunnari Kemin pitäjän Koroiskylästä hakivat vuonna 1896 Inkilän ja Tuokilan yhdistettyjen tilojen halkomista. Molemmat hakijat samoin kuin Inkilän ja Tuokilan tila ovat tuttuja Koroiskylän vuoden 1890 asukkaista kertovan juttusarjan kolmannesta osasta ja kirjoittajan isoisä Petter tai Pekka August Inkilä muutamasta muustakin kirjoituksesta.
Tulkoon tähän kirjatuksi koko maanhalkomista koskeva pöytäkirja. Arkistoyksikkö L7:5/12–21 sisältää pöytäkirjan lisäksi muutamia karttoja sekä pyykkiselityksen ja jakokirjan.
Pöytäkirja maanhalkomisesta Inkilän ja Tuokilan yhdistetyillä tiloilla Nrot 7 ja 8 Korroisten kylässä Kemin pitäjässä ja kihlakunnassa Oulun lääniä, jonka toimitti varamaamittari Alfred A. Gustafsson alempana mainittuina päivinä vuonna 1896.
§ 1
Koroisten kylässä asuvain talokkaiden Petter August ja Jaakko Inkilän sekä Juho Petter Sunnarin hakemuksen johdosta saada maamittari määrätyksi osittamaan yllämainittuja yhdysviljelyksessä olevia perintötaloja on läänin Herra Kuvernööri läänin Lääninmaamittarin puoltavan lausunnon saatuaan katsonut hyväksi anomuksen myöntää, ja päätöksellä No 2443, Kesäkuun 3 p:ltä 1896 määrännyt allekirjoittaneen varamaamittarin laillisessa järjestyksessä Lääninmaamittarin asiassa antaman ehdotuksen mukaan jakamaan Inkilän ja Tuokilan yhdistetyt 3/8 manttaalin perintötalot No 7 ja 8, jota tarkoitusta varten asiakirjat lähetettiin Läänin maanmittauskonttorille toimitusmaamittarille annettavaksi, ja tulivat nämä hänen käsiinsä 7 Kesäkuuta.
Tämän johdosta kuulutettiin toimitus seurakunnan kirkossa aloitettavaksi 29 p:nä Lokakuuta kokouksella hakijain luona, jonne kaikkien ketä asia saattaa koskea kehoitettiin saapumaan, käsketen asiallisia avuksi toimitukseen kutsumaan kaksi vierasta miestä.
29 p:nä Lokakuuta
§ 2
Kokouksessa, joka pidettiin Inkilän talossa, olivat saapuvilla omistajat talokkaanleski Anna Kreeta Inkilä ja talolliset Jaakko Jaakonpoika Inkilä, Petter Augusti Inkilä ja Juho Petter Sunnari eli Vahtola, rajanaapurina talollinen Hannu Vuoti, joka omistaa Ylivittaniemen talon No 6 Alapaakkolan kylää ja Ämmä-Heikin talon No 2 omistaja Matti Ämmä Korroisten kylässä sekä uskoituiksi miehiksi tähän kutsutut Jaakko Jaakonpoika Ämmä tästä ja Heikki Heikinpoika Ruonansuu Alapaakkolan kylästä.
Näiden kuullen julkiluki toimitusmaamittari määräyksensä ja kun mitään estettä toimitusta vastaan ei ilmaantunut antoivat asialliset esille talojen kartan ja jakokirjan, jotka osoittivat että tilain tilukset on mitattu G. Jackilta vuonna 1831 ja erilleen murrettu isolla jaolla, joka on saanut lain voiman ja vahvistettu 20 p:nä Kesäkuuta 1840.
Määräykseen liitetystä henkikirja-otteesta käy ilmi että Inkilän ja Tuokilan yhdistetyt maatilat No 7 ja 8 Kemin pitäjään Korroisten kylässä ovat yhteensä kolme kahdeksaa (0,375) osaa manttaalia ja perintöluontoa, ja nähtävistä olevista asiakirjoista taasen huomattiin Anna Kreetan, Jaakon ja Petter August Inkilän sekä Petter Sunnarin kunkin omistavan ¼ osan yllämainituista yhdistetyistä taloista.
§ 3
Kysyttäessä selittivät asialliset piirirajat kyllä pyykitetyn, mutta paikoin umpeen kasvaneen, Alapaakkolan lohkokunnan raja on toiskesänä avattu, vaan muut rajat ovat sitten isonjaon olleet aukaisematta, että tilukset etenkin viljelykset ovat nähneet suuria muutoksia viimeisinä vuosikymmeninä.
Päätettiin että rajat tarpeellisissa kohdin aukihakataan, jolloin vanhan kartan oikeellisuutta sopii tarkastaa.
Matti Ämmä sitä vastoin sanoi maamittarille hakkauttavansa auki tilansa rajan.
§ 4
29–31 Lokakuuta
mitattua ja kartallepantua viljelykset ja kotimetsä Ruonajärvelle asti, jolloin myöskin aukihakattua Vittaniemen No 6 niittyraja.
Tätä toimittaessa huomattiin vanha kartta niin virheelliseksi, jotta sitä ilman perinpohjasta korjausta ei saata käyttää jakokarttana.
Tästä asiallisten kanssa neuvoteltua päättivät he teettää uuden kartan tilojen kaikille tiluksille.
§ 5
1–4 Marraskuuta
aukihakattiin ja seivästettiin kaikki ummessa olevat piirirajat.
Rajoja määrättäessä oli myöskin käytettävissä Annalan talon No 11 kartta Alapaakkolan kylässä, tehnyt v. 1848 A. Lindström.
§ 6
5–19 Marraskuuta
mitattiin tiluksia.
§ 7
20–22 Marraskuuta
Tilukset jyvitettiin.
§ 8
23 Marraskuuta
Tänään jyvityksen tarkastamista varten pidetyssä kokouksessa olivat sekä omistajat että vieraat miehet Jaakko Ämmä ja Juho Efraim Näättä saapuvilla.
Nautintoselitys siihen merkittyine ehdotettuine jyvälukuineen julkiluettiin ja hyväksyttiin jaossa noudatettavaksi.
§ 9
26 Marraskuuta
Valmistelukokouksessa, johon asialliset olivat kutsuneet toiseksi uskotuksi mieheksi Juhan Edvard Hurtig, huomauttivat asialliset että yhteinen hiekkaottopaikka olisi hyvin tarpeeseen eroittaa, että kahden osakkaan täytyy muuttaman yhteiseltä ahtaalta tonttipaikalta, että tonttimaa olisi jaettava paikalleen jääväin välillä siten että raja johdettaisiin keskeltä läpi asuinkartanon ja niin että kumpikin saattaisi käyttää yhteistä kallistekoista kaivoa, että mikäli mahdollista kukin saisi hyvää ja huonoa peltoa ja osan Tuokonperän kedoista.
Muuten jaettaisiin pellot, niityt ja metsämaat, mikin erikseen, manttaalin mukaan taloille. Ainoastaan Akkunusjoen niittypalstalla ei tämä jakoperustus sovellu, vaan häätyy tämä jaettaman 4:ään osaan niittymaihin katsomatta.
Tästä syystä päätettiin luokitella niitetyt törmänrinteet ja aukeat alat viljelyskelpoisiksi maiksi.
Näiden sovintoin johdolla toistan tähän seuraavaa:
- Jakoperustus on manttaali niin hyvin viljelykseen otetuissa pelto- ja niittytiluksissa kuin myös metsämaassa, mutta joutomaat lankeavat lukuun ottamatta sille kenen rajan sisäpuolelle joutuvat.
- Yhteinen tonttimaa on jyvityksen mukaan kahden osakkaan kesken jaettava.
- Kaksi osakasta muuttaa uudispaikalle, toinen ylirajalle, toinen alarajalle ja auttavat vanhaan paikkaan jääneet muuttokustannuksissa sen mukaan kuin nähdään heidän siitä hyötyä saavan.
Muuttovelvollisuus on toimituksen loputtua arvalla määrättävä. - Yhteiseksi hiekanottopaikaksi eroitetaan yhtenäisestä maa-alasta Säterin niittyaitaa varten noin ¼ h suuruinen palsta.
§10
27 Marraskuuta
Näitten sovintoin ja asetuksessa löytyvien määräysten johdosta sijoitettiin kunkin talon tilusosuus asiallisten kanssa siitä keskusteltua seuraavasti:
71 Parttalan nimen saanut ¼ osa Inkilän ja Tuokilan yhdistettyjä tiloja eli puoli Inkilän perintötaloa No 7 joka osa vastaa 0,0937 manttaalia, tekee kartanonsa Parttalan kentturalle lähellä riihtä, saaden yhden kotipaikan Alapaakkolan rajaa myöten, johon lankeaa Parttalan kentturaksi kutsutut pellot ja osa Mäkiparttalan peltoja, yhden niittypalstan Tuokonperän alimaisesta kedosta, toisen Kaakamajoen niittyllä ja kolmannen Akkunusjoen palstan yläpäästä sekä yhden metsäpalstan Helkkuselta vasten Alahervan rajaa, eli kaikkiaan 5 palstaa.
72 Inkiläksi nimitetty ¼ osa Inkilän ja Tuokilan perintötaloja eli puoli Inkilän taloa No 7, joka niinikään vastaa 0,0937 manttaalia jääpi vanhalle paikalleen saaden kotipalstansa edellisen talon kotipalstan rannalla Vittaniemen ulkoniittyyn asti, toisen niittypalstan Tuokonperän kedoista edellisen talon niityn kanssa rajakkain, toisen niittypalstan Kaakamajoen palstan ylipäästä Täikämäniemen ja kolmannen Akkunusjoen niityllä Parttalan talon niityn alapuolella, sekä yhden metsäpalstan Annalan tilan No 11 niittypalstasta pitkin Alapaakkolan rajaa päähän saakka eli 5 palstaa kaikkiaan.
81 Ylituokila, puoli Tuokilan perintötaloa No 8, vastaten 0,0737 manttaalia saapi myöskin osan kartanomaasta ja kotipalstan Inkilän kotipalstan rinnalla myöskin Vittaniemen ulkoniitylle asti, kaksi niittypalstaa, toisen Kaakaman niityllä Tuokilan talon palstan rinnalla ja Akkunusjoella Inkilän talon niityn alapuolella sekä kaksi metsäpalstaa, toisen 71 kotipalstan päästä pitkin Ämmä-Heikin No 2 rajaa Heimarin kummulle ja toisen Helkkusen palstasta pitkin Kukon rajaa eli yhteensä 5 palstaa.
82 Tuokila vastaava puoli Tuokilan perintötaloa No 8, 0,0937 manttaalia, rakentaa kartanonsa riihikentälle (kuv 38 tahi 42) saaden kotipalstansa tonttinsa ympäri Ylituokilan talon kotipalstan ja Inkilän talon niittypalstan välillä, toisen niittypalstan alapäästä Kaakamajoen niittyä ja toisen samoin Akkunusjoen niittyä, kotimetsäpalstan pitkin Ämmä-Heikin No 2 kotipalstaa Säteristä Vittaniemen niittyrajaan ja toisen Kukon talon rajaa myöten Heimarin kummulta Hervan niittypalstalle, elikkä kaikkiaan 5 palstaa.
Jaon näytettyä asiallisille sanoivat he siihen tyytyvänsä ja hyväksyivät sen paalutettavaksi ja pyykitettäväksi.
Kaikki palstan sijoittamisesta syntyvät likviidit toimitetaan paalutuksen jälkeen.
Julkiluettiin muistutuksetta. Toimituspaikalla 30 Marraskuuta 1896:
Anna Kreeta Inkilä; J. P. Sunnari J. Inkilä; P. A. Inkilä
Vieraat miehet: Jaakko Ämmä; Juhan Edvart Hurttig
(puum)
Viran puolesta
Alfred A. Gustafsson
varamaamittari
§ 11
30 marrask. 1–5 Joulukuuta
seivästettiin ja pyykitettiin jakorajat.
§ 12
Paalutuksen loputtua kokoonnuttiin.
Palstat päätettiin ottaa hallintoon heti ilman likviidittä.
Kuitenkin tulee jokaisen saada korjata saalis siitä mitä hän on entiseensä peltoonsa kylvänyt ja antakoon toiselle yhtä suuren peltoalan 1:ksi vuodeksi viljeltäväksi.
Hakatut puut jaetaan kaikkien kesken ja palkitkoon toinen toisen työvaivat.
Kaikki vanhat tarpeelliset tiet pidetään entisellään eikä toinen saa estää toista kulkemasta maansa yli missä välttämätön tarvis sitä vaatii, ja Inkilän talolle pidätetään oikeus kulkea Mäkiparttalan ja Navettapellon välistä pientaretta pelloilleen.
Törmäladon Parttalan Kaakamajoen niityllä saapi Inkilän talon omistaja siirtää rajansa sisäpuolelle.
Tuokila antaa Ylituokilalle isomman ladon Tuokonperällä.
Inkilä saapi saunan ja myllyn riihtä vastaan, joka jääpi Ylituokilalle. Muilla on oma riihi.
Huoneitten jaosta merkitään pöytäkirjaan.
| Parttala saapi ylipuolen asuinkartanosta ison aitan puoli kivinavetasta kivineen puineen | 600 markkaa 360 mk 25 mk | 985 mk |
| Inkilälle tulee tuvanpää pikku aitan kanssa | 1000 mk | 1000 mk |
| Ylituokilalle pirtti, porstupa ja kamari lato ja suvinavetta | 1100 mk 200 mk | 1300 mk |
| Tuokilalle mäkipuoli vinkkelin kanssa eloaitta toinen puoli kivinavetasta | 700 mk 200 mk 25 mk | 925 mk |
Neljännelle osalle siis 1052 mk 50 piä.
Inkilä saapi sitä paitsi lammasnavetan ilmaiseksi.
Parttala on vielä saapa Ylituokilalta 67 markkaa 50 piä, Inkilä 52 markkaa 50 piä ja Tuokila 127 markkaa 50 piä. Ylituokila maksaa näet 247 markkaa 50 penniä.
Vanhalle paikalle jäävät osakkaat saavat yhteisen kellarin.
Palkinnoksi tehdään yhteisesti muuttajille kellarit ja kaivot, viimemainitut vielä tänä talvena.
Muuttajat siirtävät itse kaikki huoneensa ja saavat siirtorahaksi
Parttala Inkilältä 350 suomen markkaa ja
Tuokila Ylituokilalta 350 suomen markkaa.
Muutos pitää olla täydelleen suoritettu 3 vuoden kuluessa.
Asialliset panettivat vielä pöytäkirjaan että kujan aita on tehtävä ja kunnossa pidettävä manttaalin mukaan kaikilta. Lampihaan aitaa panee Parttala 50 vanha syltä toisia enemmän.
Julkiluettu muistutuksetta. Toimituspaikalla 5 Joulukuuta 1896.
Anna Kreeta Inkilä Jaakko Inkilä P. J. Sunnari P. A. Inkilä
Vieraat miehet: Jaakko Ämmä Juhan Edvart Hurttig
(puum)
Viran puolesta
Alfred A. Gustafsson
varamaamittari
§ 13
Kaikki seikat keskusteltua ja päätyttyä nostettiin arpa, jonka kautta Parttalan talo joutui leski Anna Kreeta Inkilälle, Inkilän talo Petter Aukusti Inkilälle, Ylituokila Jaakko Jaakonpoika Inkilälle ja Tuokilan talo Juho Petter Sunnarille eli Vahtolalle.
§ 14
Arvan noston toimitettua jätettiin asiallisille näin kuuluva valitusosoitus, joka ensiksi ääneen luettua
”Vuonna 1896. Joulukuun 5 p:nä lopetettiin halkominen Inkilän ja Tuokilan yhdistetyillä tiloilla No 7 ja 8 Korroisten kylässä Kemin pitäjässä ja kihlakunnassa Oulun lääniä osakasten leski Anna Kreeta Inkilän, Petter Aukusti Inkilän, Jaakko Inkilän ja Juho Petter Sunnarin eli Vahtolan välillä.
Toimitukseen tyytymätön mahtakoon puhevaltansa menetyksen uhalla kuuden viikon kuluessa tästä päivästä lukien kirjallisesti ilmoittaa moitteensa läänin Herra Kuvernöörille, ja liittäköön valituskirjaansa tämän valitusosoituksen. Kemissä 5 Joulukuuta 1896.
Viran puolesta
Alfred A. Gustafsson
varamaamittari”
Näin menetellyksi todistaa, aika ja paikka kuin äsken
Viran puolesta
Alfred A. Gustafsson
varamaamittari
Vieraat miehet:
Jaakko Ämmä J. E. Hurttig
(puum.)
Lähde:
KA Hki, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, L7:5/12–21 Korrois, N:ot 7 ja 8 Inkilä ja Tuokkila, halkomisesta kartta ja asiakirjoja 1896.
