Ruotusotamiehiä Lopella 1859–1868

Vuosina 1859–1867 ruotujakoiseen pataljoonaan Lopella pestatuista sotamiehistä useimmat tulivat pitäjän ulkopuolelta ja muuttivat muutaman vuoden kuluttua muualle. Moni kuitenkin ehti pestinsä aikana avioitua loppilaisen neidon kanssa.

Koko ikänsä Lopella asui ruodun n:o 16 sotilas, Stefan Isakinpoika Dunder, jonka kontrahti oli esimerkkinä edellisessä kirjoituksessani. Stefan oli torpparin poika Kalamajan alaisesta Ryytän torpasta, syntynyt 30.9.1833. Ensimmäiset palveluspaikat olivat renkinä, ja pari vuotta Stefan oli torpparina Topenolla Lukkarin alaisessa Mäkelän torpassa. Vuonna 1855 hän meni naimisiin Aittoniemen Vuorensyrjän torpantyttären Anna Greta Isakintyttären kanssa. Esikoinen syntyi vuonna 1858, ja yhteensä perheessä oli seitsemän lasta, joista kaksi menehtyi pienenä. Ruotusotamiesajan jälkeen Stefan Dunder oli muonatorppari ja itsellinen kirkonkylässä, Tevännöllä ja Hunsalassa, missä hän myöhemmin piti Joensuun torppaa. Hän kuoli 70-vuotiaana vuonna 1904.

Ruotuun n:o 4 kuuluivat Ahllund, Kulloja, Ylöstalo, Uusitalo ja Saapashuhdanmaa Sajaniemestä sekä Försti, Frälsi ja Nynäs Joentakaa. Ruotusotamiehen torppa oli Förstin mailla. Sinne muutti marraskuussa 1859 Isak Adolfinpoika Fenander. Vuonna 1833 syntynyt Isak oli Irjalan säterin vuokraajan Adolf Fenanderin poika Janakkalasta. Hän lähti 18-vuotiaana satulasepän oppiin Hämeenlinnaan ja palveli oppipoikavuosiensa jälkeen kisällinä Helsingissä, Turussa ja Hämeenlinnassa. Ruotusotilaana Isak alkoi käyttää nimeä Blomm(a). Pestin pituudeksi sovittiin kuusi vuotta. Vuonna 1863 Isak Blomm vihittiin Joentakana syntyneen Maria Manassentytär Ekin kanssa, ja pariskunta muutti Ahllundin maille. Kahden vuoden kuluttua he muuttivat Hämeenlinnaan. Perheessä oli silloin yksi lapsi, Evert, s. 1864. Blommin jälkeen ruodun sotilaaksi tuli Aleksander Justiinanpoika Lindgren, s. 22.9.1840 Räyskälässä.

Pietilä, Taari ja Heikkilä Lopenkylästä, Kaakkola Ourajoelta ja Penguri Sajaniemestä ylläpitivät ruodun n:o 17 sotilasta. Ruotumestarina toimi Henrik Juho Pietilä. Sotamieheksi otettiin Teiskossa vuonna 1836 syntynyt Matts Juhonpoika Ahlgrén, joka oli entinen matruusi ja palvellut meriekipaasista eron saatuaan renkinä Uotilassa. Sopimus allekirjoitettiin 22. maaliskuuta 1859, ja kolme päivää myöhemmin Alhgrén vihittiin Hevosojan Tuomolan lampuodintyttären Eeva Stiina Mikontyttären kanssa. Ahlgrén sai ruodusta eron jo parin vuoden kuluttua. Perhe muutti Salonkylään ja sieltä Janakkalaan vuonna 1864. Silloin lapsia oli kaksi. Ahlgrénin tilalle otettiin Hattulasta tullut Karl Erikinpoika Lund. Hän asui ruotusotilasajan Taarilassa ja oli sen jälkeen itsellisenä Pietilässä, kunnes muutti Helsinkiin vuonna 1869.

Toinen ruotusotilasta ylläpitänyt ruotu kirkonkylässä oli n:o 98, joka koostui 2/3:sta Uotilan rusthollia eli Edilästä ja Talolasta. Ruodun ensimmäinen sotilas oli Aleksander Nordberg. Vuonna 1836 syntynyt Nordberg oli Taarilan lampuodin poika ja oli aiemmin ollut Henkivartiokaartin 3. komppaniassa tarkk’ampujana. Hänen puolisonsa oli Erika Erikintytär, syntynyt Salon Hepolammin torpassa vuonna 1839. Nordberg sai eron palveluksesta kesäkuussa 1860. Joulukuussa ruotu pestasi entisen tarkk’ampujan Karl Ulrich Strömbergin, joka muutti Hämeenlinnasta mukanaan vaimo ja poika.

Strömberg perheineen muutti vuoden 1864 keväällä Tammelaan. Hänen jälkeensä ruodun sotilaana oli Stefanus Horn, entinen vanginvartija Hämeenlinnasta. Ruotupataljoonien lakkauttamisen jälkeen Horn perheineen muutti Hollolaan.

Launosten Seppälä (kartano) muodosti yksin ruodun n:o 90. Ruotumestari Gustaf Alftan allekirjoitti sopimuksen entisen matruusin Henrik Henrikinpoika Tryggin kanssa maaliskuussa 1859, ja Trygg oli pestissään aina pataljoonan lakkauttamiseen saakka. Hän oli syntynyt Pälkäneellä ja tuli Lopelle meriekipaasista. Jo tulovuonnaan Trygg avioitui Loviisa Marintyttären kanssa. Loviisa oli Kerolan lampuodin tytär. Kun perhe vuonna 1868 muutti Hausjärvelle, pariskunnalla oli yksi tytär.

Kormun kartanoon tuli maaliskuussa 1859 ruotusotilaaksi Johan Kristerinpoika Kock. Kock, eli muuttokirjassa ja rippikirjoissa Kockström tuli puolisoineen Hauhon Kokkilan kylästä. Kun torppa oli vaaditussa kunnossa, vuosipalkkana maksettiin kaksi tynnyriä rukiita, 60 leiviskää heiniä ja kaksi parmasta olkia. Lisäksi sotamiehellä oli käytössään ”pikkusen potaati maata”. Perheeseen kuului viisi lasta, joista neljä syntyi Lopella. Perhe muutti Vanajaan vuonna 1868.

Ruotu n:o 5 koostui Hirsmäestä, Leppälahdesta, Djurvikista, Vehkalammista, Hevosojasta ja Keravasta. Ruotumestari oli Djurvikin Erik Juhonpoika. Sotilaaksi otettiin vuonna 1860 Karl Wilhelm Lundén Hattulasta. Vuonna 1864 Lundén sai eron ja muutti Hämeenlinnaan. Leppälahteen tuli vaimonsa ja poikansa kanssa ruotusotilas Gustaf Matinpoika Krig, s. 1838 Messukylässä. Vuonna 1868 Krigin perhe muutti Hausjärvelle.

Karl Wilhelm Lundén ainakin käväisi Lopella myöhemminkin. Vuonna 1887 hänet passitettiin pitäjään kuvernöörin määräyksellä, koska Loppi oli viimeisin seurakunta, jonka kirjoissa hän oli ollut. Ei ole selvinnyt, otettiinko hänet pitäjään.

Joentaustan Konkkalaan pestattiin toukokuussa 1859 Hattulan Katinalan kylästä tullut Henrik Henrikinpoika Helén. Hän oli syntynyt vuonna 1822 Kalvolassa. Vuonna 1866 hän meni naimisiin Kustaava Malakiaantyttären kanssa. Rippikirjoissa Helénin sotilasarvo on korpraali. Helén jäi Lopelle ja asui vuoden 1868 jälkeen kirkonkylässä, Hunsalassa ja Pilpalassa. Hän hankki elantonsa renkinä ja itsellisenä. Lapsia oli neljä: Henrik Rikhard (s. 1868, k. 1873), Selma Alina (s. 1869), Fanny Carolina (s. 1872) ja Heikki August (s. 1875). Henrik Helén kuoli vuonna 1877.

Tammelassa vuonna 1839 syntynyt Johan Adolfinpoika Blixt muutti Lopelle jo vuonna 1854. Hän oli Sajaniemen Jalkusella renkipoikana ja sen jälkeen ruotusotamiehenä ruodussa n:o 15, johon kuuluivat Pietilä, Harri ja Pälsi Sajaniemestä sekä Kurki Lopenkylästä. Sopimus tehtiin kymmeneksi vuodeksi. Vuonna 1860 Anna Maria Erikintytär, itsellisnainen Sajaniemen Melkolta, antoi tyttärelleen luvan avioitua Blixtin kanssa.

Anna Marian lupakirjeen titteliä ”itteolevainen” en ole muualla Lopen kirkonkirjoissa tavannut, mutta sitä on joissain murteissa käytetty itsellisen nimityksenä. Ulrika kuoli jo vuoden kuluttua vihkimisestä, ja vuonna 1863 Blixt solmi avioliiton Topenon Ali-Heikkilän tyttären Maria Henrika Juhontyttären kanssa. Tähänkin avioliittoon tarvittiin lupa, ja sen antoi alikapteeni Stjernchantz:

Nro 4 –1863. Att Skarpskytte vid 4de Tavastehus indelta kompani No 21 Johan Blixt äger mitt tillstånd att ingå äktenskap med bondedottren Maria Henrika Johansdotter ifall ej annat hinder deremot finnes, intygas, Joentakka den 2 Februari 1863,
StabeKapten Stjernchantz.

Blixtin palkka torpan kuntoon saattamisen jälkeen oli 25 kappaa rukiita, 25 kappaa ohria, yksi leiviskä lihaa, yksi tynnyri perunoita, nelikko silakoita ja neljä kappaa suoloja. Kun perhe vuonna 1867 muutti Ali-Heikkilään, Blixt oli jo ”entinen ruotusotilas”. Hän oli Ali-Heikkilän isäntä viiden vuoden ajan, ja muutti sen jälkeen perheineen Tammelaan. Pariskunnalle syntyi yhteensä seitsemän lasta.

Lähteitä:
KA Hml Hollolan alisen kihlakunnan kruununvoudin arkisto. HD: 1 Ruotuväkeä koskevat asiakirjat 1858–1862.
Lopen seurakunnan arkisto. Väestörekisteri-ilmoitukset. Kuulutus- ja vihkimisasiakirjat. Perukirjat 1848–1865. Tiedostot 312 ja 455. Kansallisarkisto. Viitattu 19.9.2025.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Hämäläinen 17.4.1863 n:o 16, s. 1. Sanastaja 10.2.1934 n:o 17, s. 6. Linkit tekstissä.
SSHY. Jäsensivut.
SAOB. Hemkallsränta.