Lopen pitäjänkokouksessa 21. lokakuuta 1860 käsiteltiin orvoksi jääneen yhdeksän kuukauden ikäisen Amalia Augustan kohtaloa:
1o Että Launoisten Kartanon edesmennen entisen piian Ulrika Isakintyttären orpo epärä lapsi Amalia Augusta, syntynyt 29.1.1860, kristillisesti kasvatetaan äidin äidillänsä Ulrika Adamintyttäreltä, Joentaan Konkalasta, yhtä hänen kanssansa nyt suostuttua maksoa vastan, suurta 5 rupla siksi että lapsi täyttää 10 vuotta, ja sitten 4 rupl. joka vuosi neljäntoista wanhaan, Korkian Ruunun sitä varten määrätyistä waroista.
Isoäiti ja äiti
Amalian äidinäiti Ulrika Adamintytär oli syntynyt Janakkalassa vuonna 1819. Hänen lapsuudenperheensä muutti Lopelle vuonna 1829, kun aiemmin torpparina toiminut isä sai työtä Nummen sahan renkinä. Isä kuoli jo muutaman vuoden kuluttua. Ulrika jäi asumaan äitinsä kanssa muiden lasten muutettua kuka minnekin. Maaliskuussa 1840 syntyi tytär, joka sai äitinsä mukaan nimen Ulrika. Kastettujen luettelosta ilmenee, että tyttären isä tunnettiin, sillä tytär sai kirkonkirjoihin patronyymin Isakintytär:
13.3. syntyi itsellisen piian Ulrika Adamintyttären avioton lapsi Ulrika Isakintytär Joentaustan Nummelta. Hänet hätäkastoi samana päivänä värjäri Elias Fagerlund vaimonsa Eeva Tuomaantyttären ja tyttärensä Karoliinan läsnä ollessa, ja kaste vahvistettiin 15. maaliskuuta, jolloin paikalla olivat edellä mainitut kummit sekä sahanasettajan poika Erik Johan Fagerlund ja renki Juho Adaminpoika, kaikki Joentakaa. Kasteen vahvisti kappalainen Karl Vilenius.
Ulrika Adamintytär elätti itsensä ja tyttärensä pyykkärinä Konkkalassa, minne hän edelleen jäi, kun tytär kuusitoistavuotiaana lähti piiaksi Launosten kartanoon. Ulrika Isakintytär palveli kartanossa tyttärensä Amalia Augustan syntymään saakka ja kuoli keuhkotautiin vain 20-vuotiaana. Amalian isästä ei ole mainintaa, ja tyttö kulkee rippikirjoissa Ulrikan- tai Ullantyttärenä.
Amalia Augusta
Äitinsä kuoltua alle vuoden ikäinen Amalia pääsi siis isoäitinsä hoidettavaksi. Hän oli kuitenkin vasta viisivuotias, kun isoäiti Ulrika Adamintytär menehtyi hänkin keuhkotautiin. Amalialle jouduttiin taas etsimään uusi sijoituspaikka:
Pöytäkirja, kynäilty yleisessä pitäjänkokouksessa Lopen kirkossa 12. p. marraskuussa 1865.
§ 1
Kun itsellisleski Ulrika Adamintytär Joentaan kylästä, jolle pitäjänkokous 21. p. lokakuuta 1860 silloin määrättyä maksoa wastaan kaswattamiselle uskoi tyttärensä orpolapsen Amalia Augustan, syntynyt 29.1.1860, nykyjään on kuollut ja lapsi siis taas on jäänyt turwattomaksi, niin tarjottiin se sama kristillisesti kaswatettawaksi wähemmin waatiwalle. Jonkun siitä kysymyksen tehtyä, paljonko sanotun lapsen kaswattamisesta maksetaan, ilmoitti sananjohtaja, että edellä mainitun Ulrika Adamintyttären kanssa tapahtuneen suostumuksen jälkeen olisi lapsesta wielä wiisi wuotta maksettawa Korkian Ruunun sitä warten määrätyistä waroista wiisi ruplaa ja sen perästä neljä wuotta neljä ruplaa, jonka jälkeen lapsi saisi palwella kaswatti wanhempiansa siksi että on täyttänyt 18 ikänsä wuoden muuta palkkaa saamata kuin tarpeelliset waatteet ja jalkawerhot.
Kolmesta tätä maksoa wastaan ilmoitetusta halullisesta päätti seurakunta antaa lapsen sanotussa tarkoituksessa talolliselle Gustaf Johanpojalle Ahlund Sajaniemestä.
Amalia ei jäänyt Ahllundille 18-vuotiaaksi saakka. Hän muutti ensin kirkonkylään Ättyksen Saaristen torppaan, missä hänen vielä sanotaan olevan köyhäinapua saava kasvatti, mutta jo vuonna 1874 muuttaessaan Ilkolle hän oli piika. Hän oli silloin täyttänyt 14 vuotta, avustus oli lakannut, ja hänen katsottiin voivan itse elättää itsensä. Kahdeksan seuraavan vuoden aikana Amalialla oli useita työpaikkoja, joista viimeisimmissä, Ojajärven Pietilässä, hän viihtyi kolme vuotta. Kun Amalia vuonna 1882 otti muuttokirjan Hausjärvelle, hän oli 22-vuotias ja oli ottanut sukunimen Lehtonen.
Vuonna 1884 Amalialle syntyi tytär Ida Maria, jonka syntymäaika Hausjärven rippikirjoissa on 27. helmikuuta. Tyttöä ei Hausjärven kastetuista löydy, mutta Lopen vierasseurakuntalaisten kasteluettelossa on merkintä:
Tuli todistus Helsingistä, jossa on seuraava kastetodistus:
Heinäk. 29 [Syntynyt] Helmik. 17. äpärä Ida Maria, äiti työmiehen tytär Amalia Augusta Lehtonen Lopelta (ei löydy). Kmit: oppilaat Ida Höök ja A. Kollén.
Oliko Amalia siis käynyt synnyttämässä tyttärensä Helsingissä, kummeista päätellen kätilöopistolla? Toinen kummeista saattaa olla sama Ida Höök, joka vuonna 1885 ilmoitti palveluistaan Hämeenlinnassa:
Ida Höök. Tutkinnon käynyt kätilöin.
Hämäläinen 9.5.1885 no 37.
Amalian palveluspaikka Hausjärvellä oli Puujaan Mieho, jossa palveli renkinä ja muonamiehenä myös Amaliaa pari vuotta nuorempi Oskar Gabrielinpoika. Amalia ja Oskar vihittiin 2.5.1886. Oskar, joka otti sukunimen Seuranen, hankki perheelle elannon muonamiehenä ja myöhemmin itsellisenä. Lapsia syntyi Ida Marian lisäksi viisi poikaa ja tytär.
Lähteitä:
Lopen seurakunnan arkisto. II HALLINTOARKISTO. II C Pöytäkirjat. II Ca Pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat. Kirkonkokousten pöytäkirjat liitteineen (1845-1869). Tiedostot 199 ja 237. Kansallisarkisto. Viitattu 5.11.2025.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Hämäläinen 9.5.1885 no 37. Linkki tekstissä.
SSHY. Jäsensivut.
