Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1809–1906 keisarin kutsusta kaikkiaan 15 kertaa. Talonpoikaissäädyn edustajia oli yksi kustakin tuomiokunnasta. Heidät valittiin välillisillä vaaleilla: ensin valittiin valitsijamiehet kunta- tai pitäjänkokouksessa, ja sen jälkeen valitsijamiesten kokous valitsi yhden valtiopäivämiehen. Jokaisella valitsijamiehellä oli vaalissa yksi ääni.
Salmin tuomiokunnassa valtiopäivämies valittiin vuonna 1887 kahteen kertaan. Kirjattakoon tähän malliksi ensimmäinen pöytäkirja kokonaisuudessaan:
Pöytäkirja tehty valtiopäivämiehen valittaessa Salmin tuomiokunnasta Hovinniemen tilalla Impilahden pitäjän Kirkonkylässä, Syys kuun 15. päivänä vuonna 1887.
Sittenkun Hänen Keisarillinen Majesteetti käskyllänsä Huhti kuun 28 päivältä 1887 armossa oli määrännyt että yleiset valtiopäivät avataan Helsingin Kaupungissa 17. Tammi kuuta ensitulevana vuonna 1888. on Keisarillinen Wiipurin Hovioikeus kirjoituksellansa Kesä kuun 6 päivältä 1887. käskenyt allekirjoittaneen Kihlakunnan tuomarin Salmin tuomiokunnassa toimittamaan edusmiehen vaalin Talonpoikaissäätyyn sanottuihin valtiopäiviin tästä Salmin tuomiokunnasta sillä tavalla kuin ja noudattaen mitä armollinen Waltiopäiväjärjestys Huhti Kuun 15. päivältä 1869 siinä suhteessa lähemmin säätää, jonkatähden eri Kirjoitukset olivat lähetetyt asianomaisille Kunnallishallituksille tuomiokunnassa anomuksella että valitsiamiehiä joka tuomiokuntaan kuuluvasta vaalivaltaisesta kunnasta valittaisiin ja käskettäisiin yllä mainitussa suhteessa tänne saapumaan.
Tämän johdosta saapuivat nyt tänne valitsiamiehinä Impilahden pitäjästä ja Kitelän kappelista: Talolliset Juhana Hämäläinen Hättilän, Fedot Siilin Kitelän, Wasili Nikiforoff Syskyjärven ja Petter Luukkonen Kirkonkylästä, sekä Suistamon pitäjästä: Talolliset Fedot Larionoff Leppäsyrjän, Harlom Wasiljeff Jalonvaaran ja Henrik Grönberg Suistamon kylistä, joista kolme viimeksi mainitut jättämällänsä Kuntakokouksen pöytäkirjalla näyttivät olevansa oikeutetut ottamaan osaa tapahtuneen valtiopäivämiehen vaaliin, ja neljä ensimäiseksi nimitetyt, eli Impilahden pitäjästä valitut, ilmoittivat että he Kuntakokouksessa viime Heinä kuun 30. päivänä ovat valitsiamiehiksi valitut, ehkä heillä ei ollut Kuntakokouksen pöytäkirja vaalista muassa syystä että he eivät ole sanottua pöytäkirjaa saaneet, mutta todisti paikalla oleva Kuntakokouksen esimies, Tohtori Herra Herman Backman että neljä ensiksi mainitut talolliset ovat viimeksi sanottuna päivänä laillisesti määrätyt valitsiamiehiksi Impilahden pitäjstä, ehkä hän ei ole ollut tilaisuudessa heille Kuntakokouksen pöytäkirjaa vaalista toimittaa.
Tämän jälkeen ja sittenkun valtiopäivämiehen matkakustannuksesta ja palkasta oli sovittu että hän on saapa yhden hevosen kyytiraha ja päivärahana kuusitoista markkaa, ruvettiin, kun valitsiamiehet olivat erimieliset, äänestykseen, jolloin Juhana Hämäläinen, Fedot Siilin, Wasili Nikiforoff, Petter Luukkonen ja Fedot Larionoff valtiopäivämieheksi valitsivat Merikapteeni Jarl August Reinhold Lindbergin Kitilän kylästä Impilahden pitäjää, ja Harlom Wasiljeff sekä Henrik Grönberg valitsivat Talollinen Antti Kaksosen Jalonvaaran kylästä Suistamon pitäjässä; ja on sentähden Merikapteeni Jarl August Reinhold Lindberg, koska hän on saanut enimmät äänet pidettävä asianmukaisesti ja oikein valittuna valtiopäivämiehenä Salmin tuomiokunnasta. Tullen siis asianmukainen valtuuskirja kirjoitettavaksi sekä Tuomiokunnan ja allekirjoittaneen sinetillä varustettuna, Merikapteeni Jarl Lindbergille annettavaksi, jota sekä että hän eli he, jotka tahtovat vaalitoimitusta valittaa, tulevat jättää valituskirjansa Lääninhallitukselle viimeistään neljätoista päivän kuluessa tästä, uhalla että hän muuten on menettänyt kaiken puhevaltansa asiassa, merkittiin.
Wuosi ja päivä yllä mainitut.
Richard Elfvengren
tuomarin virkaa hallitseva
Yksi valitsijamiehistä teki valituksen vaalitoimituksesta, minkä jälkeen Viipurin läänin kuvernööri määräsi, että vaali on pidettävä uudestaan. Asiaa puitiin laajalti lehdissäkin.
Niinkuin tunnettu, kumosi läänin kuvernööri nykyjään Salmin tuomiokunnan waalin. – – Hra Jarl Lindberg, jonka tuomiokunta nyt kumotussa waalissa oli walinnut waltiopäiwämieheksi, kuuluu näet jyrkimpään ruotsalaiseen puolueeseen. Maamme wiikinkilehdet owat sen wuoksi olleet täynnä pahaa mieltä siitä, että waali kumottiin ja hra Lindberg luultawasti tulee loistamaan porwarissäädyssä hänen poissaolollaan.
– – Tahtooko Salmin tuomiokunta wetää päällensä sen häpeän, että se lähettää waltiopäiwille Suomen kansan edustajaksi miehen, joka on kirjoittanut lippuunsa wiikinkien kurjan, isänmaan kahteen eri ryhmään hajoittawan ohjelman? Surkea olisi todellakin jos niin olisi.
– – Ehdotamme että tuomiokunnan walitsijamiehet yksimielisesti päättäwät äänestää hra Kaksosta Suistamolta, joka kuulemme on tunnettu selwäksi suomalaiseksi mieheksi ja muutoinkin on kykenewä ja sopiwa täyttämään waltiopäiwämiehen toimia. Yksimielisyys waan waalissa, ettei tule odottamaton päätös, joka olisi yhtä wähä tuomiokunnalle kuin isänmaalle kunniaksi.
Wiipurin Sanomat 19.11.1887
Valitsijamiehet kokoontuivat uudestaan 6.12.1887. Pöytäkirjaan kirjattiin tieto valituksen tekijästä sekä läänin kuvernöörin päätös:
Tätä vaalitoimitusta vastaan on kumminkin Tln Henrik Grönberg valittanut läänin Kuvernöörille, joka valituksen johdosta viime Marras kuun 4 päivänä oli antanut päätöksen, mikä julki luettuna tähän kopioitiin näinkuuluvana:
”Nämät valitukset sekä myös muut asiaan kuuluvat kirjat olen minä tutkiakseni ottanut; ja katson oikeaksi, huomioon ottamata mitä valittaja Merikapteeni Lindberg’in vaalikelpaavaisuutta vastaan on lausunut, valittajan muuten esiintuomain perusteitten nojalla täten julistaa valitusten alaisen vaalin laittomasti tapahtuneeksi sekä saman vaalin siis kumota, ja tulee siis asianomaisen Tuomarin mainitussa tuomiokunnassa viipymättä toimittaa uusi lainmukainen valtiopäivämies vaali samassa tuomiokunnassa; tullen oikeaksi todistettu jäljennös tästä päätöksestä lähetättäväksi asianomaiselle Tuomarille tiedoksi ja hänelle riippuvaa virkatointa vasten.”
Valitsijamiehet olivat tälläkin kertaa erimielisiä, joten valtiopäivämiehestä äänestettiin. Tulos ei muuksi muuttunut: merikapteeni Lindberg sai viisi ääntä ja talollinen Kaksonen kaksi.
Jarl August Reinhold Lindberg oli Salmin tuomiokunnan edustajana vuosien 1888, 1891, 1894 ja 1899 valtiopäivillä. Viipurin Sanomissa julkaistiin 9.10.1912 hänen muistokirjoituksensa, josta seuraavassa muutama ote:
Rajakarjalan kehitys- ja edistytyössä suuresti ansioitunut Jarl August Reinhold Lindberg waipui yöllä tiistaita wasten kuolon uneen Salmissa pitkällisen sairauden jälkeen. Wainaja oli syntynyt Helsingissä marrask. 21. 1850 ja käwi siellä myös alkeiskoulun sekä polyteknikon. Harras halu wei hänet merille ja w. 1870 lähti hän ulapoille purjehtimaan, ollen 3 wuotta waltamerillä.
– – W. 1879–1889 purjehti hän Laatokalla ollen eri wuosina päällikkönä höyrylaiwoilla Ladoga, Walamo, Edward ja Pitkäranta.
– – W.1890 warsinaisesti erottuaan merielämästä asettui hän Impilahden Kitilään, jossa omistamansa tilan hän maanwiljelyksensä puolesta kehitti mallitaloksi. Samalla otti hän myös innolla osaa kunnalliselämään ja edisti tehokkaasti kaikkia Rajakarjalan siwistyspyrinnöitä.
Lähteitä:
KA Mli, Cc:2 Salmin tuomiokunnan välikäräjien pöytäkirjat 1886–1891.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
Laitinen, A. A. A. 1938, Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia. Sortavala.
Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (11/1869). Markus Långin kotisivu.
Artikkelikuvassa vuoden 1899 ylimääräisten valtiopäivien talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet. Kuvan tekijä Paul Björk, tuottaja Atelier Apollo, kuvaaja K. E. Ståhlberg. Historian kuvakokoelma, Museovirasto. CC BY 4.0.
