Vuonna 1887. Huhtikuun 25 päivänä kokoontui Raastuvan oikeus Joensuussa raatihuoneelle. Saapuvilla olivat Porimestari J. A. Nystén ja Raatimies S. Hirvonen, ynnä Ravintolanpitäjä H. A. Andberg, viime mainittu ennen tehdyllä tuomarin valalla.
Pöytäkirjan toimitti Porimestari Nystén.
§ 1
Piika Maria Sorsa, tästä kaupungista, on alla mainitussa tarkoituksessa Raastuvan oikeuteen manuuttanut Herra Insinööri Berndt Höök’in, myös tästä kaupungista, ja kuin asianomaisia huudettiin, tulivat he kumpainenkin saapuville, kjan [kantajan] valtuutetun asianajajan entisen nimismiehen Gustaf Pesosen kautta ja vja [vastaaja] itse.
Kannetta toimittaen lausui asianajaja Pesonen kjan olleen vuosipalveluksessa vjalla sovittua palkkaa vastaan satakaksikymmentä markkaa, mutta vjan tämän kuun 9. päivänä laillisetta syyttä eroittaneen kjan palveluksestansa pois, minkä tähden ja kuin kja palkkaa vastaan oli ainoastaan seitsemänkymmentä viisi markkaa, kja nyt vaati vjan laillista velvoittamista kjalle suorittamaan lopuskan vuosipalkasta neljäkymmentä viisi markkaa sekä vjan pakoittamista korjaamaan kjalle antamansa päästötodistuksen siihen suuntaan että siitä häviäisi kjan loukkaava lause että kja olisi vjan palveluksesta eroitettu tottelemattomuudesta; muistuttaen kja lainkulunkien palkinnostakin.
Kanteesta kuultuna selitti vja kjan kyllä olleen palveluksessa vjalla mainittua palkkaa vastaan, vaan kuin kja viime aikona oli ollut laiska ja huolimaton, sekä tavaksensa ottanut että, kuin vja hänen perheensä menivät kaupungille ja kja jätettiin kotivahdiksi, aina karata myös kaupungille, jättäen huoneet autioksi, mistä tottelemattomuudesta vjan rouva usein oli kahdenkesken nuhdellut kjata, niin ja koska kja, kuin hän mainittuna päivänä tämän kuun 9 päivänä lähetettiin manklaamaan talon vaatteita Tuomari Waldemar Nystenin taloon, oli jättänyt työnsä kesken ja mennyt kaupungille kävele juoksemaan, oli vja tämmöisestä sopimattomasta käytöksestä ja tottelemattomuudesta täytynyt eroittaa kjan palveluksestansa, jolloin vja antoi kjalle, jonka palkka mainittuun päivään asti teki ainoastaan viisikymmentä viisi markkaa, seitsemän-kymmentä viisi markkaa ja siis kaksikymmentä markkaa yli siitä mitä kjalle oikeastaan oli tulevaa. Asian näin ollen ja kuin vjalla siis oli ollut täydelleen syy eroittaa kjan palveluksestansa kesken vuoden, katsoi vja kanteen aivan mitättömäksi sekä pyyti sen kumoamista.
Kjan asianajaja kielti kjan olleen laiskan eli tottelemattoman, mikä asianajajan mielen mukaan siitäkin selvästi näkyi että kja oli ollut monta vuotta vjan palveluksessa; ja kuin vja, jos kjalla olisi ollutkin vikoja ja virheitä, ei ollut varoittanut kjata niistä siinä järjestyksessä kuin voimassa oleva palkollissääntö määrää, niin katsoi kjan asianajaja, mikä selitti kjan manklaustyöstään Tuomari Nystenin talosta kyllä sanottuna päivänä olleen neljännen osan tuntia poikessa kaupungilta esiliinaansa käymässä, vjalla ei olleen laillista syytä lähettää kjata kesken vuoden pois palveluksestansa; ja pysyi asianajaja Pesonen siis kaikin puolin kanteessa.
Wja myödytti kyllä kjan olleen vjalle palveluksessa jo monta vuotta, sekä olleen kaikin puolin mieleinen aina siihen asti kuin kja viime vuonna rupesi juoksemaan palokunnan tanseissa, jonka perästä kja usein laiminlöi velvollisuuksiaan ja jätti askareinsa toimettamatta, jota kaikkea vja, kantajan kiistoa vastaan, tahtoi vastedes toteennäyttää; minkä merkittyä asianomaiset käskettiin astumaan ulos, siksi aikaa kuin oikeudessa, keskusteltua,
Määrättiin
Pöytäkirjassa mainitusta syystä jätetään asia kjan ajettavaksi ensitulevan toukokuun 16 päivänä kello 10 päivällä, jolloin kja olkoon saapuvilla, jos tahtoo tulla asiassa vielä kuullustelluksi, ja mihin vja tuokoon mitä näytöksiä hänellä asiassa lienee, aikaa siihen sitte enää saamatta. Jul.
Vuonna 1887. Toukokuun 16 pnä kokoontui Raastuvan oikeus – –
§ 4
Kun jatkettavaksi otettiin viime Huhtikuun 25. päivänä 1.§: alla tutkittua, täksi päiväksi jäänyttä asiaa, palveluspalkasta, missä kjana on Piika Maria Sorsa, tästä kaupungista, ja vjana Herra Insinööri Berndt Höök, myös tästä kaupungista, tuli kja saapuville seurattuna puolustajalta oikeuden käynnissä entiseltä asianajajaltansa Kirjuri Gustaf Pesoselta, mutta vja oli, esteestä tietoa laittamatta, oikeudesta pois, vaikka hän oikeuden asiassa antaman määräyksen mukaan nyt olisi pitänyt saapuvilla olla, jos hän aikoi tulla asiassa vielä kuulustelluksi, ja olla sitä paitsi varustettuna kaikilla näytöksillään asiassa, aikaa niiden hankkimiseen sitte enää saamatta.
Entisen pöytäkirjan asiassa luettua käskettiin kja ja sihteeri Pesonen, mitkä pyytivät asiata päätökseen ja jotka sitä paitsi uudistivat vaatimuksensa että vja sopivalla uhkasakolla pakoitettaisiin kjalle antamaan uu vereksen ja kunniallista käytöstä osoittavan päästötodistuksen, astua ulos, siksi aikaa kuin oikeudessa, keskusteltua,
Päätettiin
Raastuvan oikeus, mikä ei ole estetty vjan poisolosta asiata päättämästä, kuin vjan nyt olisi pitänyt tänne saapua, jos hän mieli tulla asiassa vielä kuulustelluksi, on ottanut asian lopulliseen tutkintoon, ja koska vja on myödyttänyt että hän kesken vuoden on eroittanut kjan vuosipalveluksestansa, ja että kjan vuosipalkasta vielä on maksamatta neljä-kymmentä viisi markkaa, sentähden ja kuin vja ei ole voinut näyttää itsellänsä olleen laillista syytä kjan eroittamiseen, velvoittaa oikeus, hylkäämällä vjan todistamattomat väitökset, 3 §. mukaan Armollisessa asetuksessa Tammikuun 30 päivältä 1865, koskeva palkkaussääntöä isännille ja palkollisille, vjan maksamaan kjalle, mikä katsotaan syyttömästi ajetuksi pois palveluksestansa, täyden vuosipalkan, ja siis kjalle suorittamaan vaaditut neljäkymmentä viisi markkaa. Mitä sitten tulee kjalta vaadittuun päästötodistukseen, niin oikeus kyllä katsoo kjan olevan semmoisen saapa, vaan tämän kumminkin olevan tarpeettoman kuin nyt oikeudessa syntynyt pöytäkirja ja päätös kyllin osoittavat kjan käytöksen palveluksessa ollessaan ja kjalla on tilaisuus näitä kirjoja käyttää päästötodistuksena. Asian näin päättyessä on vja velvollinen korvaamaan kjan kulungit jutussa, missä suhteessa vja maksakoon kjalle kaksikolmatta markkaa. Jul.
Vuoden 1865 palkkaussääntö
Tuomiossa mainittiin tammikuussa 1865 annetun palkkaussäännön pykälä 3. Tämä pykälä sisältyy lukuun 1, jonka on Isännästä eli siitä, joka hänen siaansa asetettu on. Pykälä alkaa näin:
Isäntä saa palkollista neuvoa hänen askareittensa säännöllisestä toimittamisesta ja häntä kohtuulliseen työhön pitää.
Jos palkollinen laiskuudesta, huolimattomuudesta tahi tottelemattomuudesta rikkoo siinä, mitä palvelukseen kuuluu, taikka osoittaa uppiniskaisuutta, tahi elää säännöttömästi ja pahanilkisesti, pitää isännän kokea häntä vakaalla nuhtelemisella ojentaa.
Jos ei palkollinen kuitenkaan itseänsä paranna, taikka jos hän rupeemaansa palvelukseen havaitaan kelvottomaksi, taikka puuttuu uskollisuudessa, ja isäntä sentähden tahtoo hänestä päästä, niin käskeköön isäntä, kahden paikalle vaaditun uskotun miehen läsnä ollessa, palkollista heti palveluksesta pois ja antakoon hänelle samassa laillisen erokirjan. Jos palkollinen kieltää taikka laiminlyö noudattaa semmoista ulossanomista, olkoon isännällä oikeus, siitä ilmoittaissansa, saada kaupungissa Polisikamarilta taikka, missä semmoista ei ole, Maistraatilta tahi Järjestysoikeudelta, ja maalla Kruununvoudilta taikka Nimismieheltä, asiaan tarpeellista apua. Kaikissa näissä tapauksissa on palkollisella, joka luulee vääryyttä kärsineensä, valta laillisessa tuomiopaikassa kysyä oikeuttansa.
Tuomio perustui tähän pykälän osaan:
Lähde: Suometar 8.3.1865 N:o 56, sivu 2.
Berndt Höökistä on kirjoitettu blogissa aikaisemminkin.
Lähteitä:
KA Jns, Caa:30 Joensuun RO:n pöytäkirjat 1887.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Suometar 8.3.1865.
