Joulun kirjatarjontaa 1897

Molemmat Hämeenlinnassa ilmestyneet sanomalehdet, Hämäläinen ja Hämeen Sanomat, julkaisivat joulun alla esittelyjä paikallisten liikkeiden joulunäyttelyistä. Vuonna 1897 Hämeen Sanomien ”Tiitus” sai mieluisan tehtävän, kun hänet määrättiin ”inspehteeraamaan” kauppaliikkeiden joulutavaravalikoimaa.

Minä riemastuin kuin sotaorhi torwen-äänen kuullessaan ja hyökkäsin juoksujalassa katsomaan, kutka oliwat meidän talon lehdessä ilmoittaneet, sillä kaikilla on tietysti komea ja hieno näyttely ja saatuani luettelon riensin toimeeni. – – Suuntasin ensin askeleeni Hra Alopeauksen kirjakauppaan. Ensimmäisessä huoneessa, jossa kohteliaat herrasmiehet ja somat neitoset oliwat yleisölle palwelustaan tarjoamassa, on tämänwuotinen uusi joulukirjallisuus nähtäwänä. –-

Alexander Alopeaus toimi Hämeenlinnassa kirjakauppiaana vuodesta 1888 vuoteen 1900. Hän julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Mainos: Hämeen Sanomat 23.12.1897 nro 146.

Ruotsinkielisten uutuuskirjojen joukosta Tiitus löysi vain kaksi maininnan arvoista, nimittäin J. Ahrenbergin ”Vår landsman” ja K. A. Tavaststjernan ”Laureatus”. Sitä runsaammin oli suomenkielistä kirjallisuutta.

Kaikkein ensiksi kehoittaisin minä jokaista, jolla waan on 6 markkaa joulukirjallisuutta warten, ostamaan Juhani Ahon uuden teoksen ”Panun”, sillä kyllä se mahtaa olla etewä teos, kun se on löytänyt armon U. Suomettaren ankaran arwostelijan silmissä. – –

Tiitus suositteli myös Maila Talvion ”herttaisesti kirjoitettua Ailia”, joka suuresti miellyttäisi nuoria tyttöjä. Arvid Järnefeltiltä oli ilmestynyt vakavahenkinen ”Puhtauden ihanne” ja neitsyt Mariasta kertova satu ”Maria”. Tarjolla olivat lisäksi muun muassa Kalle Kajanderin ”Kun talonpojasta tuli herra”. K. A. Järven ”Puoliluonne”, Anni Keppleruksen ”Hovin Inkeri” ja Lauri Soinin ”Aaro”.

Suonion (Julius Krohnin) runoista oli julkaistu uusi painos tekijän muotokuvalla varustettuna. Kolmelta hämeenlinnalaiselta runoilijalta oli ilmestynyt runovihko: Eino Leinolta ”Yökehrääjä”, Kyösti Larsonilta ”Kevätrallatukset” ja Valter Juvalta ”Kuvat ja Säveleet”. Tiitus kehotti kaikkia, joilla vain on varaa, ostamaan näistä jokaisen. Myös Suonion tytär Aino Suonio [Krohn, myöh. Kallas] oli julkaissut soman runovihon ”Lauluja ja ballaadeja”. Runokirjojen joukosta Tiitus löysi myös esimerkin siitä, millaista runoutta ei pidä julkaista, Niilo E. Wainion ”Suomalaisia”. Se oli ”terveellinen johdattaja warsinkin nuorille koulupojille, jotka luulewat olewansa runoilijoita.”

Tän pojan kevätrallatuksia” oli Kyösti Larsonin eli Larin-Kyöstin (oik. Karl Gustaf Larson) esikoisteos.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Tietokirjallisuudesta Tiitus mainitsee ensimmäiset osat Otavan ”Yleisen kirjallisuuden historiasta” ja I. K. Inhan kuvitetusta ”Hellas ja Helleenit” -teoksesta, jonka Inha oli kirjoittanut Suomettaren kirjeenvaihtajana Turkin–Kreikan sotaan tehdyltä matkalta. Muita maininnan arvoisia olivat Nansenin ”Matka pohjoisnavalle” ja kuvateos ”Maapallon ympäri”.

Kirjojen lisäksi Alopeauksen kaupassa olivat myytävänä kaikki Suomessa ja Ruotsissa ilmestyneet tavalliset joululehdet, joulu- ja uudenvuodenkortteja, runsas valikoima valokuva-albumeita ja -kehyksiä, kirjoitustarpeita, painokuvia ja erilaista koru- ja koristetavaraa.

– – Joka tahtoo olla hieno, ostaa käsimaalattuja silkkisiä nenäliinansäilyttäjiä. Kowin wiettelewä on hywin lajiteltu terrakotta-esineiden warasto, joka on Kööpenhaminasta ja palkittu siinä suuressa Tukholman näyttelyssä wiime kesänä. – – On suomalaistakin taidetta, nimittäin Kärsämäen weistokoulun somia teoksia. – –
– – Ja lopuksi tullaan kaikkeen kauniimpaan huoneeseen, jossa kiiltää waan kullalle ja kaikille sateenkaaren wäreille. Siellä owat kuwateokset, sekä kotimainen että paljon ulkomaista kirjallisuutta komeissa loistokansissa. Mainittakoon ”Karjalan kuwia” (hinta alennettu 8: 75), Danielsonin ”Suomen sota” (myöskin ruotsiksi), Rydbergin teokset, ”Suomi Kuwissa”, Nordenswanin ”Swensk konst”, Backmanssonin ”Teckningar ur kadettlifwet” (alennettu 20 m:sta 7: 50), Moderne Kunst Salon 96–97 y.m. – – .

Kirjakaupalla oli erikseen vielä lastennäyttely, mutta se oli niin täynnä pikku ”inspehtooreja”, että Tiitus katsoi heidän olevan parempia asiantuntijoita. ”Mainitsen wain pikku kanteleet, lentäwät linnut, postimerkki-albumit, laterna magikat, tulitusesineet ja joulukuusen koristeet.”

Uuden Suomettaren arvostelu Juhani Ahon ”Panusta” oli 11.2.1897 numerossa 307. Saman lehden ”Silmäys kirjakauppain joulupöydälle” julkaistiin 15.12.1897. Maila Talvion ”Ailista” kerrotaan 16.12. ja samassa numerossa jatkuu katsaus kirjakauppojen joulutarjontaan.

Lähteitä:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Hämeen Sanomat 14.12.1897 nro 142, 23.12.1987 nro 146; Tän pojan kevätrallatuksia; Uusi Suometar 11.12.1897, 15.12.1897, 16.12.1897.

Artikkelikuva: Hämeen Sanomat 18.12.1897.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *